Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 4.3.2024 § 16 jätettiin Pirjo Luokkalan valtuustoaloite "Perhehoidon vahvistaminen lastensuojelun palvelumuotona". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 23 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kaikkiin mahdollisiin ja vielä hyvinvointialueella käyttämättömiin toimenpiteisiin perhehoidon vahvistamiseksi siten, että lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia voidaan aikaisempaa päättäväisemmin ja vahvemmin suojella ennakoivasti sekä ympärivuorokautisesti perhehoidon turvin lapsen kodissa että perhehoitajan luona.
Ympärivuorokautinen ja tarpeen vaatiessa myös pitkäkestoinen perhehoito lapsen kotona ja/tai perhehoitajan luona turvaa lapsen elämää, hyvinvointia ja kasvua inhimillisellä tavalla ja auttaa ennaltaehkäisemään lapsen kannalta raskaan kodin ulkopuolisen sijoituksen."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.3.2024 § 53 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 4.9.2024 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Perhehoitoa voidaan antaa myös ammatillisena, jolloin perhehoitoa annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. (Perhehoitolaki 3§, 4§.)
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin, pysyviin ihmissuhteisiin. Perhehoitoa voidaan järjestää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona. Lastensuojelulain mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto laitoshoitoon nähden.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelulla on noin 200 pitkäaikaista perhehoitoa tarjoavaa toimeksiantosuhteista sijaisperhettä. Lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavia vastaanottoperheitä on 30 ja niissä on paikkoja noin 50 lapselle. Omaa perhehoitoa täydennetään tarvittaessa ostopalveluperhehoidolla. Ammatillinen perhehoito tuotetaan tällä hetkellä kokonaan ostopalveluna.
Vuoden 2023 lopussa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sijaishuollossa oli asiakkaana yhteensä noin 750 lasta. THL:n tilastojen mukaan 31.12.2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen huostassa olevista lapsista 40 % oli sijoitettuna sijaisperheisiin ja 14 % ammatillisiin perhekoteihin. Perhehoidon osuus sijaishuollosta oli 31.12.2023 yhteensä 54 %.
Lastensuojelussa perhehoitoa toteutetaan pääsääntöisesti perhehoitajan yksityiskodissa siten, että hän huolehtii sijoitetusta lapsesta. Yleensä perhehoitoon sijoitetaan lapsia, joiden huostaanoton syyt liittyvät kodin olosuhteisiin kuten lapsen kaltoinkohteluun tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön vakaviin ongelmiin, kuten vanhempien vakaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle perheelle on tyypillisesti järjestetty useita intensiivisiä tukitoimia perheen kotiin, kuten esimerkiksi kotipalvelua ja tehostettua perhetyötä. Osalla perheistä tukitoimia on kokeiltu useampaan kertaan, mutta niillä ei ole saatu aikaan pysyvää ja riittävää muutosta lapsen kasvuolosuhteissa. Tällöin perhehoito perheen omassa kodissa ei ole soveltuvaa eikä riittävää turvaamaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perhehoidossa on kokeiltu myös mallia, jossa lapsi sijoitetaan yhdessä vanhempansa kanssa perhehoitajan luokse koko perheen sijoituksena. Näistä vanhemman ja lapsen yhteisistä sijoituksista perhehoitoon on saatu vaihtelevia kokemuksia, ja mallia kehitetään edelleen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on pulaa etenkin pitkäaikaista perhehoitoa tarjoavista sijaisperheistä. Perhehoitajiksi tarvitaan erilaisista taustoista tulevia perheitä, joilla on mahdollisuus hoitaa eri-ikäisiä lapsia. Hyvinvointialueella on vahvistettu perhehoitoa panostamalla perhehoitajien rekrytointiin, valmennukseen ja tukeen. Perhehoidon valmentajien määrää on lisätty kouluttamalla toinen sosiaalityöntekijä perhehoitovalmentajaksi aiemman yhden lisäksi, ja heidän lisäkseen valmennukseen osallistuu kaksi perhehoitaja-valmentajaa. Tällä hetkellä on valmius kolmen valmennusryhmän järjestämiseen vuosittain. Perhehoitajien rekrytointia on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen viestinnän kanssa.
Perhehoitajille maksetaan veronalaista hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Sijaisperheiden ja vastaanottoperheiden palkkiot ja kulukorvaukset ovat hyvinvointialueella varsin hyvällä tasolla ja linjassa lähimpien hyvinvointialueiden kanssa. Perheille tarjotaan myös vahvaa tukea. Uusien pitkäaikaisten sijaisperheiden tukena toimii ensimmäisen kahden vuoden ajan oma sosiaaliohjaaja, joka tapaa perhehoitajaa säännöllisesti ja tukee perhehoitajaa lapsen kotiutumisessa sekä erilaisissa käytännön asioissa. Vastaanottoperheet saavat ensimmäiseksi vuodeksi tuekseen kokeneen mentorin, ja heillä on omat, nimetyt vastuutyöntekijät, jotka huolehtivat perheiden tuesta ja ohjauksesta. Alkuvaiheen tuen lisäksi ja sen jälkeen perhehoitajien tueksi järjestetään työnohjausta, mentoritoimintaa sekä monipuolista täydennyskoulutusta, vertaistukiryhmiä sekä virkistystoimintaa.
Lastensuojelun perhehoidon vahvistaminen ja kehittäminen on yksi Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan keskeisistä tavoitteista. Jatkossa sijaisperheiden rekrytointiin ja rekrytointimarkkinointiin tullaan panostamaan vieläkin vahvemmin yhteistyössä viestinnän kanssa. Myös nykyisistä perhehoitajista halutaan pitää kiinni ja tämä edellyttää, että perhehoitajien toimeksiantosopimusten ehdot ja perhehoidon tuki pidetään hyvällä tasolla. Perhehoitajien työ on tunnistettu ajoittain kuormittavaksi ja haastavaksi, ja perhehoitajille tarjottavan tuen muotoja kehitetään edelleen siten, että ne tukevat perhehoitajien jaksamista ja pysyvyyttä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen, mikko.hokkanen@vakehyva.fi.