Perustelut
Asian valmistelija: juristi Tiia Tuovinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto on päätöksellään 12.12.2023 § 125 "Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024-2026 hyväksyminen" valtuuttanut aluehallituksen arvioimaan tammi-maaliskuussa 2024 hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021, rahoituslaki) 11 §:n mukaisen lisärahoituksen tarvetta sekä harkintansa perusteella hakemaan lisärahoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Aluehallitus on päätöksellään 14.5.2024 § 95 hyväksynyt lisärahoitushakemuksen liitteineen ja päättänyt hakea rahoituslain 11 §:n mukaisena lisärahoituksena riittävien peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Valtioneuvosto on vastaanottanut hyvinvointialueen lisärahoitushakemuksen 21.5.2024.
Valtiovarainministeriö asetti 3.6.2024 hakemuksen käsittelyä varten rahoituslain 26 §:ssä tarkoitetun valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli rahoituslain 11 ja 26 §:n mukaisesti arvioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hakeman lisärahoituksen myöntämisen edellytyksiä sekä mahdollisesti tarvittavan lisärahoituksen määrää ja hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Valmisteluryhmän toimikausi oli 4.6.–20.9.2024. Valmisteluryhmään nimettiin pysyvä edustus sekä hyvinvointialueelta että ministeriöistä ja lisäksi valmisteluryhmän kokoontumisissa kuultiin erikseen nimettyjä asiantuntijoita. Valmisteluryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa 2024 ja tällöin sovittiin, että valmisteluryhmä pitää kesälomaa heinäkuun ajan. Valmistelua jatkettiin jälleen elokuussa 1–3 kertaa viikossa tapahtuvilla läsnä- ja etäkokoontumisilla. Rahoituslain 26 §:n mukaisesti valmisteluryhmän tehtävänä oli arvioida lisärahoituksen edellytyksiä, tarvittavan lisärahoituksen määrää sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Arvioinnin tuli perustua lainkohdan tarkoittamalla tavalla hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. Valmisteluryhmässä hyvinvointialueen hakemusta käsiteltiin teemakohtaisesti ja hyvinvointialue tuotti hakemuksensa tueksi valmisteluryhmän käyttöön myös lisämateriaalia vastauksena ministeriöiden edustajien jatkokysymyksiin. Valmisteluryhmässä ministeriöt ja hyvinvointialue eivät saavuttaneet yhteisymmärrystä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lisärahoituksen tarpeesta. Ministeriöt olivat yksimielisiä siitä, ettei alueen lisärahoituksen tarvetta ole osoitettu.
Rahoituslain 26 §:n mukaan valtioneuvosto päättää lisärahoituksesta valtiovarainministeriön esityksestä, joka pohjautuu edellä mainittuun ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun. Valtioneuvoston päätösesitys valmisteltiin valtiovarainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön kanssa. Päätösesityksenä esitettiin valtioneuvoston yleisistunnolle 3.10.2024, että valtioneuvosto hylkää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hakemuksen lisärahoituksesta:
- vuodelle 2024 rahoituslain 11 §:n perusteella, koska ei ole osoitettu, että rahoituksen taso vuonna 2024 vaarantaisi mainitussa pykälässä tarkoitetulla tavalla perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen alueella ottaen huomioon myös hyvinvointialueen edellytykset järjestää muut lakisääteiset tehtävät; ja
- vuodelle 2025 rahoituslain 5–11 ja 26 §:n perusteella ennenaikaisena.
Esityksen pohjalta valtioneuvosto päätti hylätä hyvinvointialueen lisärahoitusta koskevan hakemuksen. Valtioneuvoston päätös on saapunut hyvinvointialueelle 8.10.2024.
Rahoituslain 30 §:n mukaan, jos hyvinvointialue on tyytymätön päätökseen hyvinvointialueen lisärahoituksen myöntämisestä, hyvinvointialueella on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Käytännössä tämä tarkoittaisi oikaisuvaatimuksen tekemistä valtioneuvostolle 8.1.2025 mennessä. Oikaisuvaatimus tehdään yleisistunnossa asian esittelystä vastaavalle valtiovarainministeriölle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Käytännössä perusteita voivat olla tarkoituksenmukaisuus ja laillisuusvirheet.
Vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voisi valittaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 8 §:n perusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 §).
Tarkoituksena on tässä aluehallituksen kokouksessa merkitä tiedoksi saapunut valtioneuvoston yleisistunnon päätös ja käydä keskustelua siitä, onko päätökseen perusteltua hakea oikaisua valtioneuvostolta.
Valtioneuvoston päätös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hakemukseen lisärahoituksesta vuosille 2024 ja 2025 ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lisärahoitusta selvittäneen valmisteluryhmän muistio 20.9.2024 ovat tämän päätösesityksen liitteinä. Hyvinvointialueen lisärahoitushakemus liitteineen on tämän päätösesityksen oheismateriaalina. Lisäksi oheismateriaalina ovat muistiot valmisteluryhmän kokouksista koottuna yhteen tiedostoon.
Päätös
Aluehallitus päätti:
- merkitä tiedoksi Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksen 3.10.2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hakemukseen lisärahoituksesta vuosille 2024 ja 2025;
- jättää kokonaisharkinnan perusteella oikaisuvaatimuksen tekemättä, jolloin päätös saa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puolesta saavuttaa lainvoiman.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.
-------------------
Eva Tawasoli jätti päätökseen Vihreän hallitusryhmän pöytäkirjalausuman, joka kuului seuraavasti: ”Vihreä ryhmä katsoo, että hyvinvointialueen tulee tehdä oikaisuvaatimus valtioneuvoston päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen tekeminen on perusteltua, sillä päätöksessä esiintyy lainsäädännöllisiä tulkintaeroja, jotka vaikuttavat rahoituksen myöntämiseen ja siten hyvinvointialueen kykyyn tarjota riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikaisuvaatimuksen kautta on mahdollista saada tarkempaa selvitystä rahoitustason ja lain vaatimusten suhteesta, mikä on olennaista alueen palveluiden toteuttamisen kannalta.
Mikäli oikaisuvaatimuksen käsittely etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi asiasta muodostua ennakkotapaus, joka selventää lain tulkintaa ja vaikuttaa vastaavien hakemusten käsittelyyn tulevaisuudessa. Tämä olisi merkittävää sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle että muille hyvinvointialueille, jotka kohtaavat samankaltaisia haasteita”. Antero Eerola ilmoitti yhtyvänsä pöytäkirjalausumaan.