Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, kokous 29.10.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 48 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen eli HYTE-kertoimen kehittämistyön tilannekatsaus

VAKEDno-2024-4650

Perustelut

Asian valmistelija: tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen

Hyvinvointialueet saavat valtionrahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn ja sen tuloksellisuuden perusteella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli HYTE-kerroin on jaettu hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille asukasluvun mukaan. Vuonna 2024 hyvinvointialuille jaetaan rahoitusta 42 €/ asukas. Toimintaa ja tuloksia väestötasolla kuvaavat indikaattorit huomioidaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 rahoituksen jaossa. (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021).

Raha ei ole korvamerkittyä. Hyvinvointialue voi käyttää saamansa summan siten kuin se parhaaksi näkee sille osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita toimintaan, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä heidän toiminta- ja työkykyään. Sillä pyritään erityisesti kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua saadaan hillittyä ja väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpidettyä ja edistettyä.

HYTE-kertoimen suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella: toimintaa ja voimavaroja kuvaavista prosessi-indikaattoreista ja tuloksia kuvaavista tulosindikaattoreista. Toimintaa kuvaavia prosessi-indikaattoreita on kahdeksan ja tulosindikaattoreita viisi.

Toimintaa kuvaavat prosessi-indikaattorit mittaavat nykytilannetta. Niillä haetaan vastausta kysymykseen "Minkälaista hyvinvointialueella tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on ja millaiset voimavarat työhön on?". Prosessi-indikaattorit ovat seuraavat:

  • Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
  • Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
  • Koulukuraattorin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla
  • Koulupsykologin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla
  • Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR) -rokotuskattavuus
  • Alkoholinkäytön mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai haittariski
  • Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti
  • Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään

Tulosindikaattorit mittaavat muutosta väestössä. Tulosindikaattoreista lasketaan kahden viimeisimmän vuoden tai mittausajankohdan erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Jos jonkin indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa, saa kunta sen osalta maksimipisteet. Tulosindikaattoreita ovat seuraavat:

  • Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot tai sairaalassa hoidetut potilaat tai molemmat
  • Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä
  • NEET-nuoret eli ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 20–24-vuotiaat, % ikäluokasta
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % ikäluokasta
  • Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

 

Hyvinvointialueen saama summa lasketaan seuraavasti: Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta 39,40 EUR x asukasluku x hyte-kerroin / koko maan hyte-kerroin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi ensimmäisen hyte-kerroin koelaskelman loppuvuodesta 2023. Tällöin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilanne näytti siltä, että hyte-kerroin rahoitus tulisi tippumaan vuonna 2026 siirryttäessä indikaattoriperusteiseen laskelmaan nykyisestä asukaslukuun suhteutetusta laskelmasta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue olisi tuon laskelman mukaan saamassa 31 euroa/ asukas rahoitusta, mikäli laskelma olisi tehty vuoden 2023 laskelman pohjalta.

Keväällä 2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtoryhmä päätti, että hyvinvointialue käy läpi hyte-kertoimen indikaattorit, tunnistaa indikaattorit, jotka vaativat kehittämistyötä ja määrittää kehittämistoimenpiteet.

Laajempaa kehittämistyötä vaativia indikaattoreita tunnistettiin seuraavat

  • Elintapaneuvonta tyypin 2 diabetesriskissä oleville
  • Alkoholinkäytön mini-interventio

 

Pienimuotoista kehittämistyötä tunnistettiin vaativan seuraavat

  • Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastukset
  • Koulukuraattori- ja -psykologiresurssi
  • MPR-rokotuskattavuus
  • Työttömien terveystarkastukset

 

Kesän ja syksyn 2024 aikana on käyty toimialojen kanssa läpi kehittämistyötä vaativat indikaattorit ja sovittu kehittämistyön edistämisestä. Lisäksi yhteistyössä THL:n kanssa on selvitetty, miten tiedot on kirjattu ja onko kirjauksissa virheitä. Laajempaa kehittämistyötä vaativien indikaattorien osalta on laadittu kirjaamisohjeistukset ja aikataulutettu koulutukset. Lisäksi tehty tarvittavat Apotti-muutospyynnöt.

Lokakuussa 2024 THL julkaiseman uuden laskennan mukaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilanne on selkeästi parempi verrattuna vuoden 2023 laskelmaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyte-kerroin on vuoden 2024 laskelman mukaan 42. Vake sijoittuu hyvinvointialueista kahdeksanneksi.

Ehdotus

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päättää merkitä tiedoksi selostuksen hyte-kertoimen kehittämistyöstä.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

 

Lisätietoja päätöksestä antaa hallintojohtaja Riikka Rajahalme, riikka.rajahalme@vakehyva.fi.

Kokouskäsittely

Lautakunnan jäsen Jukka Nevala saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.38 ja lautakunnan jäsen Elina Nykyri saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.55.