Perustelut
Asian valmistelija: tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteinen vastuu alueen asukkaiden hyvinvoinnista. Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä voidaan lisätä hyvällä yhteistyöllä hyvinvointialueiden, kaupunkien, erikoissairaanhoidon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Keskeisimpiä yhdyspintoja eli kahden tai useamman organisaation rajoja ja yhteistyöpaikkoja syntyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta muun muassa liikunta, nuoriso- ja kulttuurityössä, opiskeluhuollossa, asumispalveluissa sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut ovat osa kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyötä. Neuvottelut mahdollistavat yhtenäisen näkemyksen kunnan, hyvinvointialueen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin välille sekä sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin. Lain mukaan neuvottelut on pidettävä vähintään kerran vuodessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on järjestänyt vuonna 2024 kaksi neuvottelua (5.3.2024 ja 4.10.2024). Neuvotteluihin on osallistunut hyvinvointialueen lisäksi Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin, HUS:in sekä kolmannen sektorin edustajat. Kevään neuvotteluissa sovittiin vuoden 2024 tavoitteista sekä hyte-tietopohjan päivittämisestä. Syksyn neuvotteluissa tehtiin yhteenvetoa neuvotteluosapuolten tunnistamista hyte-haasteiden taustatekijöistä ja juurisyistä.
Vantaan ja Keravan alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön keskeisenä päämääränä 2023–2025 on taata mielekäs arki alueen asukkaille ja palveluiden käyttäjille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön painopistealueita ovat osallisuus, mielen hyvinvointi sekä hyvinvointia tukevat elintavat, joihin yhdessä panostamalla tuetaan mielekkään arjen toteutumista.
Vuoden 2024 neuvotteluissa nousi esiin neljä teemaa, joista käytiin keskustelua ja pohdittiin juurisyitä: mielen hyvinvointi, työ ja toimeentulo, terveys, turvallisuus. Mielen hyvinvoinnin osalta erityistä huolta herättää tyttöjen ahdistuksen lisääntyminen ja elämän tyytyväisyyden lasku. Ikääntyneiden, erityisesti naisten elämänlaadun kokemus on heikentynyt. Lisäksi miesten yksinäisyys on lisääntynyt.
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä on selvästi korkeampi Vantaan ja Keravan hyvinvointi-alueella kuin koko maassa. Syrjäytymisriskissä olevien 18–24-vuotiaiden, erityisesti miesten määrä, on korkea. Määrä on korkeampi kuin koko maassa.
Terveyden osalta huolenaiheiksi nousi lasten ja nuorten osalta lihavuus ja ylipainon kasvu sekä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. Liikkumattomuus aiheutti huolta myös työikäisen väestön osalta, sillä vain alle puolet työikäisistä liikkuu riittävästi. Lisäksi työikäisien osalta huolta herättää päihteiden käyttö. Työikäisistä miehistä lähes 40 % käyttää liikaa alkoholia. 65 vuotta täyttäneillä vastaava luku on 48 %. Vantaan ja Keravan alueen osalta HUS nosti esiin huolen, että maahanmuuttajataustaisten äitien lapset syntyvät muuhun väestöön verrattuna useammin ennenaikaisina.
Turvallisuuden osalta huolenaiheina nostettiin koulukiusaaminen, väkivaltarikokset ja turvattomuuden tunne. Koulukiusaaminen on lisääntynyt lähes kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä. Nuorten väkivaltarikokset ja omaisuusrikokset ovat kasvussa. Myös nuorten väkivallan kokemukset ovat lisääntyneet.
Ehdotus
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päättää merkitä tiedoksi selostuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintatyöstä.
Päätös
Merkittiin tiedoksi.
Lisätietoja päätöksestä antaa hallintojohtaja Riikka Rajahalme, riikka.rajahalme@vakehyva.fi.