Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Antero Eerolan valtuustoaloite "Uusia toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Kuntien eläkevakuutuksen Kevan laskelmien (https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/sairauspoissaolojen-poikkeuksellinen-kasvu-taittui/) mukaan noin 2,8 prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana.
Se tarkoittaa arviolta noin 6400 työntekijää. Kela arvioi myös, että työkyvyttömyys aiheutti alueille noin 544 miljoonan euron kustannukset vuonna 2023. Jos ajatellaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olevan laskennallisesti noin viisi prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstöstä ja viisi prosenttia niiden yhteenlasketuista budjeteista, tarkoittaisi se omalla alueellamme noin 320 henkeä ja mahdollisesti jopa noin 27 miljoonan euron kustannuksia.
Siksi työkyvyttömyyden ehkäisemisellä ja torjumisella voitaisiin koota merkittäviä kustannussäästöjä sekä lieventää henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Oleellinen on kuitenkin asian inhimillinen puoli. Työkyvyttömyyden ehkäisy on ennen muuta palkallaan elävän ihmisen oma etu.
Vaikka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitkien poissaolojen määrä on vähäisempi kuin monilla muilla alueilla, on myös meillä syytä kiinnittää vakavaa huomiota asiaan.
Runsaan puolen miljardin euron työkyvyttömyysmenoista 70 prosenttia oli Kevan mukaan vuonna 2023 sairauspoissaolojen välittömiä kustannuksia. Jopa puolet näistä kustannuksista syntyi pitkään jatkuneista, yli 30 päivän poissaoloista. Siksi juuri niiden vähentäminen on avainasemassa. Oleellista onkin tunnistaa erityisessä riskissä olevat henkilöstöryhmät ja käynnistää oikeaan aikaan varhaisen vaikuttamisen toimet.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Hyvinvointialue kokoaa yhteen keinot, joilla se voi nykyistä paremmin ehkäistä ja torjua työntekijöidensä työkyvyttömyyttä erilaisilla varhaisen puuttumisen keinoilla sekä nykyistä paremmalla esimiestyöllä ja ryhtyy tämän vaatimiin toimenpiteisiin."
2. Soile Erikssonin, Susanna Kaijun, Kai-Ari Lundellin ja Laura Tulikorven valtuustoaloite "Neuvoloiden lukutaitotyön yhtenäistäminen hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 49 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on viimeisimpien Pisa-tutkimusten mukaan heikentynyt entisestään. Heikompien lukijoiden määrä on kasvanut ja nyt huolestuttavasti myös erinomaisten joukko on pienentynyt voimakkaasti. Vantaalla lukutaito on heikompaa kuin saman lukuseulan tehneissä vertailukunnissa ja lukutaito on laskusuunnassa aiempiin vuosiin verrattuna molemmissa lukuseulan tehneissä ikäluokissa.
Lukutaidon ja lukuinnon kehittymisen kannalta merkityksellistä on yhdessä lukeminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Lukeminen kehittää mielikuvista ja empatiakykyä, jotka puolestaan ovat tärkeitä taitoja kaikessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Sujuva lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen.
Neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Niinpä niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää tietoisuutta lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevista tekijöistä kuten yhdessä lukemisen merkityksestä.
Vantaan ja Keravan neuvoloissa tehdään lukutaidon kehittämiseen tähtäävää työtä esimerkiksi esitteiden ja lukemisesta puhumisen avulla. Lisäksi käynnissä on Vantaan kirjastojen kanssa Lukustartti-hanke, jossa Korson ja Myyrmäen neuvolat toimivat pilottineuvoloina ja Lukukonsepti-hanke yhteistyössä Keravan kirjaston kanssa.
Hankkeiden tuomista uusista toimintamalleista huolimatta konkreettiset toimet neuvolakäynneillä vaihtelevat neuvolasta ja jopa työntekijästä riippuen. Koko hyvinvointialueelle tarvitaan yhteneväiset toimintamallit, joilla jokainen perhe ohjataan lukemisen äärelle ja kirjastopalvelujen pariin. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä oleva Lukuresepti-konsepti tai vastaava olisi systemaattinen tapaa hoitaa ohjaustyötä neuvolassa. Siinä määräaikaiskäynnillä jokaiselle lapselle määrätään neljän kirjan lääkeannos, joka tulee nauttia yhdessä vanhemman kanssa. Lääkkeen voi noutaa kirjastosta reseptiä vastaan. Kunkin ikävuoden reseptiin on valittu kehitysvaiheeseen sopivat kirjat.
Lukuresepti-malli on helppo ja edullinen toteuttaa. Se edellyttää hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyötä suunnitteluvaiheessa. Toiminnan käynnistyessä vaikutus neuvolan terveydenhoitajien työnkuvaan on lähes olematon, mutta vaikutus perheiden toimintatapoihin voi olla suuri.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lukutaitotyötä voitaisiin vahvistaa neuvoloiden yhtenäisellä toimintamallilla. Malli voisi olla Lukureseptin kaltainen tai hankkeiden kautta saatujen kokemusten perusteella laadittava. Olennaisinta on se, että ohjaus kirjastopalvelujen pariin ja lukemisesta käytävä keskustelu toteutuisivat jokaisen lapsen jokaisella määräaikaistarkastuksella.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhtenäistetään lukutaitotyötä kaikkiin alueen neuvoloihin siten, että määräaikaistarkastusten yhteydessä kaikki 1-6-vuotiaat perheineen ohjataan jokaisessa neuvolassa samalla mallilla kirjastopalvelujen pariin."
3. Gashaw Bibanin valtuustoaloite "Kattohinta ostopalveluille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Allekirjoittaneet esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue selvittää mitä erilaisia kattohintaratkaisuja hv-alue voisi ottaa käyttöön ostopalvelukulujen kohtuullistamiseksi ja ottaa alueelle sopivan mallin käyttöön.
Taustaa:
Ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön osalta on käynnissä kierre, joka uhkaa romuttaa hyvinvointialueiden talouden. Alueet joutuvat maksamaan esimerkiksi lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja hoitajien työpanoksesta moninkertaisen summan, kun ammattilaiset tekevät keikkatöitä voittoa tavoittelevan vuokratyöfirman tai oman osakeyhtiön kautta. Julkisiin palveluihin tarkoitetut verovarat uhkaavat näin kadota yhä merkittävämmissä määrin vuokratyötä välittävien yritysten voittoihin.
Vuokratyövoiman käyttö ja sen luomat kustannuspaineet ovat valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisuun eivät riitä hyvinvointialueiden omat toimet työnantajapolitiikan parantamiseksi. Ongelman kuriin saamiseksi on asetettava enimmäismäärä vuokratyövoiman hinnalle. Erilaisia kattohintamekanismeja tulee selvittää ja valittava niistä Vantaa-Keravan tarpeita tyydyttävä ratkaisu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tehty lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät rakentuneet siihen oletukseen, että hyvinvointialueet jo lähtötilanteessa olisivat niin raskaasti alijäämäisiä, kuin mikä tilanne on nyt. Rahoitusjärjestelmään on luotu mekanismi, jolla on haluttu välttää tilannetta, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus ja toteutuneet kustannukset erkaantuisivat liikaa toisistaan. Tämä toteutuu siten, että rahoitus jälkikäteen tarkistetaan koko valtakunnan tasolla vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Ensimmäinen jälkikäteistarkistus tehdään vuonna 2025, perustuen vuoden 2023 tietoihin.
Hyvinvointialueiden keskeiseksi ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa se, että lain mukaan niiden on tehtävä oma taloussuunnittelunsa niin, että mahdolliset alijäämät katetaan kahden vuoden aikana tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä aikaraami on tuplasti kireämpi kuin kunnilla, joiden alijäämän kattamisvelvoite on neljä vuotta. Kahden vuoden alijäämän kattamisvelvoite, yhdistettynä suuriin alijäämiin sekä siihen, että monien puolueiden vastustuksen seurauksena hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, on johtamassa mahdottomaan yhtälöön hyvinvointialueiden ja suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Riskinä on, että alueilla tehdään paniikinomaisia ja hätiköityjä säästöpäätöksiä, joilla aiheutetaan peruuttamatonta vahinkoa esimerkiksi lähipalveluiden lakkauttamisien muodossa, ja että juuri perustetut organisaatiot ajautuvat tilaan, jossa peruspalveluiden vahvistamisen ja palveluiden kehittämisen sijasta kaikki energia ja aika menee mahdottoman kovien säästötavoitteiden täyttämiseen.
Esitän, että hyvinvointialue laatii selvityksen erilaisista kattohintaratkaisuista ja ottaa käyttöönsä alueelle sopivan kattohinnan pikimmiten."
Päätös
Aluevaltuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltavaksi.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.