Perustelut
Asian valmistelija: hallinnon erityisasiantuntija Kerttu Pöntinen
Kielilain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta on kaksikielinen. Keravan kaupunki on yksikielinen. Vantaan kaupunki on kielilain 5 §:n 2:n momentin mukaan kaksikielinen kaupunki. Tämän johdosta myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen hyvinvointialue.
Tämä tarkoittaa, että uudistettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita palvelujen saatavuus on turvattava sekä suomen että ruotsin kielellä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. 21 hyvinvointialueesta seitsemän on kaksikielisiä. Myös Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä.
Hyvinvointialueesta annetun lain 33 §:n mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:
- selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;
- selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;
- selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;
- kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.
Lautakunnalla voi olla myös muita hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä. Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.
Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 13 §:n mukaan kansalliskielilautakunnassa on aluevaltuuston päättämä määrä jäseniä, joista aluevaltuusto valitsee jäsenten lisäksi lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen ruotsinkieliseen väestöön kuuluvia henkilöitä
Hyvinvointialueesta annetun lain 33 §:n mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Hallituksen esityksessä (HE 241/2020) kieliryhmään kuulumista on kuvattu seuraavasti: "Kieliryhmään kuulumista arvioitaisiin molemmissa toimielimissä vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että esimerkiksi merkintä äidinkielestä väestötietojärjestelmässä ei olisi ainoa määrittävä tekijä kieliryhmään kuulumisesta. Eduskunnan hallintovaliokunta on mietinnössään hallituksen esityksestä kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todennut, että tulkinnassa tulisi ottaa huomioon myös muut yksilön kielelliseen asemaan liittyvät tekijät, kuten kielellinen identiteetti ja kielellinen tausta (HaVM 55/2014 vp). Kansalliskielilautakunnan osalta kieliryhmään kuulumista arvioitaessa tulisi myös huomioida hallintovaliokunnan mietinnössä mainitut seikat kyseisen kielen asemasta yksilön käytännön elämässä samoin kuin yksilön mahdollisuus aitoon kaksikielisyyteen. Kansalliskielilautakunnan osalta tulkinnassa voidaan lisäksi, hallintovaliokunnan mietintöön pohjautuen, nojata henkilön todelliseen kielitaitoon, jota osoittaisi muun ohella esimerkiksi oppivelvollisuuden tai muun tutkinnon suorittaminen kyseisellä kielellä."
Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta aluevaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto:
- valitsee kansalliskielilautakuntaan 7 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudelle 2025–2029 sekä;
- valitsee jäseniksi valituista kansalliskielilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.