Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Juha Suoniemen valtuustoaloite "Riippumattoman lastensuojeluvaltuutetun tehtävän perustaminen hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 11 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan riippumattoman lastensuojeluvaltuutetun tai erityistarkastajan tehtävä, joka toimii perheiden ja lasten oikeusturvan puolueettomana valvojana.
Lastensuojeluvaltuutetun tehtävänä olisi:
- ottaa vastaan asiakkailta (vanhemmat, lapset) yhteydenottoja ja ilmoituksia väärinkäytöksistä tai epäasiallisesta kohtelusta
- valvoa viranhaltijoiden menettelyä sijoituspäätöksissä ja asiakaskirjauksissa
- raportoida vuosittain suoraan aluehallitukselle tai aluevaltuustolle havainnoistaan ja suosituksistaan
- tehdä aloitteita lastensuojelun kehittämiseksi ja virheiden korjaamiseksi
Tehtävä olisi riippumaton operatiivisesta lastensuojelutyöstä ja sijoittuisi suoraan sisäiseen valvontaan tai hallinnon alle. Vastaavaa mallia on käytetty esimerkiksi potilasasiamiesjärjestelmässä, jossa ulkopuolinen taho tukee kansalaista suhteessa viranomaisiin.
Perustelut:
Lastensuojelu toimii usein tilanteissa, joissa perheen oikeusturva ja luottamus viranomaisiin ovat koetuksella. Luottamuksen palauttamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi on välttämätöntä, että alueella on riippumaton ja helposti lähestyttävä taho, johon asiakkaat voivat olla yhteydessä ilman pelkoa vastatoimista.
Oikeusturvaan liittyvien ongelmien ehkäisy ei ole vain inhimillinen vaan myös taloudellinen kysymys: jokainen perusteeton tai huonosti perusteltu sijoitus aiheuttaa suuria kustannuksia ja vahinkoa yksilölle ja yhteiskunnalle."
2. Ulla-Maija Kopran, Ida Tammisen ja Funda Demirin valtuustoaloite "Selviämishoitoyksikön perustamista kiirehdittävä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 49 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kiirehtii selviämishoitoyksikön perustamista alueelle huomattavasti aiemmin kuin mitä sitä on kaavailtu Peijaksen sairaalan laajennuksen yhteyteen. Aiempaan, keväällä 2023 tehdyn selviämishoitoyksikön perustamista koskevaan aloitteeseemme saadussa vastauksessa todettiin muun muassa, että ”Selviämishoitoyksikön perustaminen selvitetään Peijas-kampuksen suunnittelun etenemisen myötä.” Vastauksessa myös todettiin, että ”tarve yksikölle on tunnistettu ja se huomioidaan tulevassa sairaalan laajennuksessa”. Nykyinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista odottelua vuosia eteenpäin. Tarve on akuutti ja voimakkaasti ajankohtainen.
Selviämishoitoyksikön tarve on ilmeinen seuraavista syistä:
Päihteiden vaikutuksen alaisina olevat henkilöt kuormittavat tällä hetkellä merkittävästi päivystyspalveluita ja poliisin tilapäisiä säilytystiloja, vaikka he eivät kaikilta osin tarvitse päivystyksellistä hoitoa tai säilöönottoa rikosepäilyn perusteella.
Päivystyksissä ja poliisiasemien säilytystiloissa ei ole tarkoituksenmukaisia tiloja tai resursseja seurata potilasta, jonka pääasiallinen hoidon tarve liittyy päihteistä selviämiseen, ei varsinaiseen akuuttiin sairaanhoitoon.
Tilanteen jatkuminen nykyisellään sitoo sekä poliisin että sote-henkilöstön resursseja tehottomasti ja aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä potilaille että henkilöstölle. Monella muulla hyvinvointialueella selviämishoitoyksikkö on jo toiminnassa ja sen toimivuus on osoitettu mm. kustannustehokkuuden ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
Ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin seuraavasti:
Selviämishoitoyksikön perustamista kiirehditään, eikä sen valmistumista sidota Peijaksen sairaalan uudisrakennukseen tai pitkän aikavälin investointisuunnitelmaan. Lisäksi tilapäisratkaisuja kartoitetaan viipymättä, esimerkiksi yhteistyössä poliisin kanssa poliisivankilan tilojen hyödyntämiseksi, mikäli se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
Hyvinvointialueen käynnissä olevan uudistusohjelman puitteissa selvitetään mahdollisuudet kohdentaa olemassa olevia resursseja siten, että selviämishoidon järjestäminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, esimerkiksi hyödyntäen kevyempiä yksiköitä tai yhteistyömalleja.
Tavoitteeksi asetetaan selviämishoitoyksikön perustaminen vuoden 2026 aikana, jolloin vastataan akuuttiin tarpeeseen ja puretaan kuormitusta nykyjärjestelmästä.
Selviämishoitoyksikkö ei ainoastaan paranna päihteiden vaikutuksen alaisena olevien henkilöiden turvallisuutta ja hoitoa, vaan vapauttaa merkittävästi resursseja muilta sektoreilta – erityisesti päivystyksestä ja poliisilta – ja siten vahvistaa koko hyvinvointialueen palvelujen tehokkuutta.
Vetoamme siihen, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarttuu tähän kiireelliseen tarpeeseen määrätietoisesti ja ripeästi."
2. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Hyvinvointialueelle toimintaohjelma seulontojen saavutettavuuden ja esteettömyyden kehittämiseksi!". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 11 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Seulontojen (eli joukkotarkastusten) tulisi olla esteettömiä ja saavutettavia. Jokaisen alueemme asukkaan, myös toimintakykyrajoitteisen tai vammaisten ihmisen, pitäisi päästä sujuvasti seulontatutkimuksiin. Me, aloitteen allekirjoittajat, esitämmekin tästä syystä, että hyvinvointialue (yhteistyössä muun muassa HUS:n kanssa) laatii ja toteuttaa toimintaohjelman, jolla kehitetään tavoitteellisesti alueellamme järjestettävien seulontojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Toimintaohjelman on huomioitava myös ulkoistetut, eli ostopalveluina, toteutettavat seulonnat. Myös ulkoistettujen seulontojen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia.
Seulontojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehittävän toimintaohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan on otettava mukaan HUS sekä alueemme työntekijät, päättäjät, potilas- ja vammaisjärjestöt sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Ohjelman toteutumista tulee seurata. Lisäksi ohjelmaa pitää tarvittaessa päivittää.
Seulontatutkimukset ovat esteettömiä ja saavutettavia silloin, kun muun muassa:
- Seulontatutkimusajan varaaminen on helppoa, sujuvaa, saavutettavaa ja monikanavaista. Tutkimusajan voi varata muun muassa sähköisesti, soittamalla tai tekstiviestillä.
- Hoitohenkilökunta suhtautuu potilaisiin arvostavasti ja kannustavasti. Hoitohenkilökunnalla ei ole ennakkoluuloja tai -asenteita vammaisia ja toimintakykyrajoitteisia potilaitaan kohtaan. Hoitohenkilökunta ei syrji heitä.
- Hoitohenkilökunta kertoo seulontatutkimusajan varattaessa, että potilas voi tarvittaessa matkustaa tutkimuksiin hänelle myönnettyjä vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita käyttämällä. Hoitohenkilökunnan on myös kerrottava, että koska tutkimuksiin ei voi matkustaa Kelan korvaamia terveydenhuollon matkoja (Kela-kyytejä) käyttämällä. Seulontatutkimukset ovat ennaltaehkäiseviä tutkimuksia.
- Hoitohenkilökunta kysyy seulontatutkimusaikaa varattaessa potilaan mahdollisista avun tarpeista ja toimintakykyrajoitteista.
- Seulontatutkimuksen tekemiseksi on oltava tarvittaessa mahdollista varata ylimääräistä aikaa.
- Seulontatutkimukset tehdään esteettömissä tiloissa.
- Seulontatutkimusten yhteydessä käytettäviin pukuhuoneisiin mahtuu potilaan ja hänen apuvälineensä lisäksi toinen henkilö, esimerkiksi potilaan henkilökohtainen avustaja tai omainen. On muistettava, että potilaan käyttämä apuväline voi olla suurikin.
- Seulontatutkimuksissa käytettävät tutkimuspöydät ovat sähköisesti nostettavissa tai laskettavissa riittävän alas. Tutkimushuoneessa on myös siirreltävä apuaskelma (jakkara).
- Tutkimuspöydälle siirtymiseen on potilaan mahdollista saada apua hoitohenkilökunnalta.
- Tutkimuksen tekemiseen on saatavilla tarvittaessa lisäkäsiä esimerkiksi potilaan jalan tai jalkojen fyysisten asentorajoitteiden vuoksi.
- Potilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon tutkimusta tehtäessä ja tutkimusaikaa varattaessa.
- Rintasyöpäseulonta tehdään mammografian sijaan ultraäänellä aina, kun mammografian tekeminen ei potilaan toimintakykyrajoitteen takia onnistu ilman suuria vaikeuksia. Esimerkiksi jos potilas on lyhytkasvuinen taikka istuu pyörätuolissa tai hänellä on asentovaikeuksia, on usein helpompaa tehdä ultraäänitutkimus kuin mammografia.
Taustatietoa
Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää lakisääteiset seulonnat alueen asukkaille. Seulontatutkimukset ovat olennainen osa hyvinvointialueen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Seulontatutkimusten tarkoituksena on löytää syöpätapaukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suomessa seulotaan kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää ja suolistosyöpää. Lisäksi Suomessa tehdään raskauden aikana seulontoja. Alueellamme seulotaan kohdunkaulan syövän varalta jokainen 25-65 -vuotias nainen 5 vuoden välein. Rintasyövän varalta seulotaan alueellamme jokainen 50-69 -vuotias nainen joka toinen vuosi. Lue lisää seulonnoista sivuilta Syöpäseulonnat - Sosiaali- ja terveysministeriö, Seulonnat | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ja Joukkotarkastukset eli seulonnat | Rusetti ry"
Päätös
Aluevaltuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltaviksi.
Lisätietoja päätöksestä antaa konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen, mikko.hokkanen@vakehyva.fi.