Aluevaltuusto, kokous 16.3.2026

Perustelut

Asian valmistelijat: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen, strategiapäällikkö Marianne Juosila ja taloussuunnittelupäällikkö Marja Miettinen

Valtio hyvinvointialueiden rahoittajana edellytti alueita laatimaan muutosohjelmat talouden tasapainottamiseksi ja alijäämien kattamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Talouden tasapainottamiseksi ja ensimmäisten toimintavuosien alijäämien kattamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laati uudistusohjelman vuosille 2023–2030. Aluevaltuusto hyväksyi uudistusohjelman päälinjaukset ja periaatteet kokouksessaan 12.12.2023 § 123. Päälinjausten pohjalta toimialat jatkoivat ohjelman konkreettisten toimenpiteiden valmistelua, ja aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 29.4.2024 § 22 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman vuosille 2023–2030. Ohjelma sisältää toimenpiteet kustannusvaikutuksineen toimialoittain.

Uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi asetettiin 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun. Taloussuunnitelmakaudelle 2024–2026 tuottavuustavoitteeksi asetettiin 72 milj. euroa ja vuosikymmenen loppuun mennessä uudistusohjelmalla tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. Vuoden 2024 tuottavuustavoite oli 16 miljoonaa euroa, ja vuoden 2025 tavoitteena oli saavuttaa vähintään 28 miljoonan euron taloudelliset vaikutukset. Tuottavuuden parantaminen on osa hyvinvointialueen jatkuvaa toiminnan parantamista, ja tavoitteet sisällytetään vuosittain talousarvioon osana talouden tasapainottamista sekä palvelutuotannon kehittämistä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa kuvataan alueen toimenpiteet tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Uudistusohjelman tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita ja toimintamalleja siten, että hyvinvointialue turvaa asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut, säilyy työntekijöille vetovoimaisena työnantajana ja huolehtii kestävästä taloudesta.

Uudistusohjelmaa ja toimenpiteiden toteutumista on seurattu puolivuosittain ja talouden toteumaa osavuosikatsausten yhteydessä. Uudistusohjelman toimenpiteet ja niiden taloudellinen vaikutus huomioidaan aina talousarviovalmistelun yhteydessä. Siten aluehallitukselle tuotettava kuukausittainen talous- ja palvelukehityskatsaus toteuttaa ylätasolla myös uudistusohjelman taloudellisten vaikutusten seurantaa.

Uudistusohjelma sisältää noin 160 toimenpidettä. Vuoden 2025 lopulla noin 65 % toimenpiteistä on käynnistynyt ja etenemässä suunnitellusti ja noin 16 % toimenpiteistä oli valmiita. Noin 6 %:n toimenpiteistä arvioidaan käynnistyvän suunnitellusti myöhemmin ja noin 10 % on käynnistynyt mutta toteutumisessa on tunnistettu haasteita. Vain muutaman toimenpiteen osalta arvioidaan, että tavoitteita ei tulla lainkaan saavuttamaan.

Toimintaa on pystytty tehostamaan vuoden 2024 tapaan suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Vuoden 2025 uudistusohjelman toimeenpanossa onnistuttiin ja asetettu taloudellinen tavoitetaso ylitettiin selvästi 13 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueella on saavutettu vuosien 2024 ja 2025 aikana yhteensä 73,2 miljoonan euron kustannusvaikutukset, kun tavoitteena oli 52,9 miljoonaa euroa. Toimialat arvioivat, että noin 77 % jo käynnistetyistä toimenpiteistä saavuttaa niille asetetut taloustavoitteet.

Toimialojen keskeiset onnistumiset uudistusohjelman osalta vuonna 2025:

Vanhusten palvelut saavutti 16,1 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 5,8 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana mm. seuraavilla toimenpiteillä:

• Henkilöstörakennetta, töidenjakoa ja henkilöstöresurssin optimointia uudistettiin, jotta henkilöstövoimavaroja pystyttiin kohdistamaan nykyistä paremmin vastaamaan asiakastarpeita. Vuokrahenkilökunnan käyttöä saatiin vähennettyä merkittävästi, sillä omat vakanssit on saatu täytettyä ja henkilökunta liikkuu asiakastarpeen mukaisesti.
• Kotona asumista tukevia palveluja ja teknologiaratkaisuja kehitettiin systemaattisesti palvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi.
• Palvelurakennetta uudistettiin vastaamaan asiakastarpeita ja samalla saavutettiin vaikuttavampia palveluja ja merkittäviä kustannussäästöjä.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut saavutti 5,3 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 5 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana mm. seuraavilla toimenpiteillä:

• Perhekeskustoimintamallia vahvistettiin mm. kehittämällä monikanavaista neuvontaa ja ohjausta, tiivistämällä ammattilaisten ja sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä laajentamalla ryhmämuotoisia palveluja.
• Ennaltaehkäisevän tuen ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannettiin lisäämällä henkilöstöä sekä kehittämällä työnjakoa ja tuen ja hoidon porrasteisuutta.
• Oman työn vahvistamiseen ja vaikuttavuuteen panostettiin kaikilla palvelualueilla ja kodin ulkopuolisten sijoitusten tarvetta pystyttiin vähentämään.

Terveydenhuollon palvelut saavutti 13,1 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 8,4 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana mm. seuraavilla toimenpiteillä:

• Hoidon jatkuvuutta ja kustannusvaikuttavuutta parannettiin luopumalla ostopalveluista ja vahvistamalla omatiimejä, lisäksi kiirevastaanoton toimintaa kehitettiin yhteistyössä HUSin kanssa.
• Sairaalapalveluissa parannettiin hoitoketjun toimivuutta (HUS-Sairaala), yhteistyöllä vanhusten palvelujen kanssa. Vaikuttavuutta lisättiin diagnostisissa tutkimuksissa (laboratorio, röntgen jne.) sekä vähennettiin ostopalvelutyövoimaa.
• Suun terveydenhuollossa otettiin käyttöön omatiimimalli ja uusia digitaalisia ratkaisuja tuotannon tehostamiseksi; mm. varastovalvontajärjestelmän käyttöönotto ja oikomishoidon digitaalinen jäljentäminen.

Aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelut saavutti 1,25 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 5,88 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana mm. seuraavilla toimenpiteillä:

• Toimialan johtamis- ja organisaatiorakenne uudistettiin merkittävästi.
• Vuokratyövoiman käyttöä vähennettiin voimakkaasti ja omaa palvelutuotantoa lisättiin etenkin asumispalveluissa.
• Ostopalvelujen hallintaa ja kustannusten seurantaa tehostettiin mm. Effector-järjestelmän käyttöönotolla.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos saavutti 1,51 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 0,55 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana seuraavilla toimenpiteillä:

• Pelastustoimen asiakasmaksujen korotus
• Investointien rahoituksen ja ajoituksen tarkempi suunnittelu sekä hankintojen tarkempi organisointi
• Henkilöstön työvuorosuunnittelun kehittäminen ja kannustaminen vapaaehtoisiin vuoronvaihtoihin
• Tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen vähentämiseksi

Konsernipalvelut saavutti 4,0 M€ (tavoiteltu kustannusvaikutus 4,0 M€) kustannussäästöt vuoden 2025 aikana mm. seuraavilla toimenpiteillä

• Apotti-kehittäminen ja omistajaohjauksen tehostaminen
• Tietohallinnon toiminnan tehostaminen ja ostopalvelujen vähentäminen kotiutuksilla
   

Sekä vuosittain valtion kanssa käydyssä hyvinvointialueneuvottelussa 22.10.2025 että aiemmin maaliskuussa 2025 päättyneessä vapaaehtoisessa muutostukiprojektissa valtioneuvosto piti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimia talouden tasapainottamiseksi oikeansuuntaisina ja tuloksellisina. Uudistusohjelmaa toteuttaen hyvinvointialue on pystynyt kääntämään talousarvionsa ylijäämäiseksi.