Perustelut
Asian valmistelijat: tietohallintopäällikkö Kimi Korvanen ja juristi Tiia Tuovinen
Tausta
Euroopan unionin tekoälyasetus (EU) 2024/1689 tuli voimaan 1.8.2024, ja sen säännösten soveltaminen on käynnistynyt vaiheittain. Tekoälylukutaitoa ja kiellettyjä tekoälykäytäntöjä koskevia velvoitteita on sovellettu 2.2.2025 alkaen, yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevia säännöksiä 2.8.2025 alkaen ja suurinta osaa asetuksen muista säännöksistä 2.8.2026 alkaen. Asetukseen vuonna 2026 tehtyjen muutosten perusteella itsenäisiä suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten soveltamisen määräpäivä on viimeistään 2.12.2027 ja säänneltyihin tuotteisiin sisältyvien suuririskisten tekoälyjärjestelmien viimeistään 2.8.2028. Tekoälyasetuksen lisäksi tekoälyjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön vaikuttavat muun muassa tietosuojalainsäädäntö, hallintolaki, tiedonhallintalaki, yhdenvertaisuuslaki, sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä lääkinnällisiä laitteita koskeva sääntely.
Tekoälyasetuksen lähtökohtana on riskiperusteinen sääntely. Tekoälyjärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset määräytyvät muun muassa järjestelmän käyttötarkoituksen, riskiluokan sekä organisaation asetuksen mukaisen roolin perusteella. Julkisorganisaatiossa tekoälyn hyödyntäminen liittyy lisäksi hyvän hallinnon, virkavastuun, julkisuuden, tietosuojan, tietoturvan, yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumiseen. Tämän vuoksi tekoälyn käyttöönotto edellyttää teknisten ratkaisujen lisäksi organisaatiotasoista ohjausta, vastuiden määrittelyä, riskienhallintaa, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä järjestelmien koko elinkaaren aikaista valvontaa.
Julkisorganisaation tekoälypolitiikalla voidaan määrittää tekoälyn käytön yhteiset periaatteet, tavoitteet, hyväksyttävän käytön rajat ja vastuut. Tekoälyohjelmalla puolestaan voidaan viedä nämä linjaukset käytäntöön määrittelemällä kehittämisen painopisteet, toimintamallit, resurssien kohdentaminen, osaamisen kehittäminen sekä hyötyjen mittaaminen. Asiakirjat muodostavat näin toisiaan täydentävän kokonaisuuden: tekoälypolitiikka vastaa siihen, millä periaatteilla ja reunaehdoilla tekoälyä käytetään, ja tekoälyohjelma siihen, miten tekoälyä kehitetään ja otetaan käyttöön hallitusti vuosina 2026–2028.
Tekoälypolitiikan keskeinen sisältö
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tekoälypolitiikka on hyvinvointialueen tekoälyn käyttöä ohjaava strateginen asiakirja, jossa määritellään tekoälyn käytön tavoitteet, periaatteet ja keskeiset vastuut. Politiikan tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyä kehitetään ja hyödynnetään hyvinvointialueella vastuullisesti, turvallisesti, läpinäkyvästi ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Politiikka ohjaa sekä uusien tekoälyratkaisujen hankintaa ja käyttöönottoa, että olemassa olevien järjestelmien käyttöä osana hyvinvointialueen riskienhallintaa.
Politiikan keskeisiä periaatteita ovat tietosuojan ja tietoturvan huomioiminen, ihmisen vastuu tekoälyn tuottamien sisältöjen ja ratkaisujen arvioinnista, avoimuus ja läpinäkyvyys, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä hyväksyttyjen tekoälyjärjestelmien käyttö. Tekoälyn tavoitteena on tukea asiakas- ja potilastyötä, parantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistaa henkilöstön työn tuottavuutta ja asiantuntijatyötä.
Politiikka perustuu EU:n tekoälyasetuksen mukaiseen riskiperusteiseen lähestymistapaan, jonka mukaisesti hyvinvointialue ei ota käyttöön kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä ja huolehtii tekoälyratkaisuihin liittyvien velvoitteiden toteuttamisesta niiden riskitason edellyttämällä tavalla. Lisäksi politiikassa määritellään tekoälyn ohjauksen keskeiset vastuut, joita täsmennetään tarkemmin tekoälyn hallintamallissa.
Tekoälypolitiikkaa on valmisteltu hyvinvointialueen tietohallinnon ja lakipalveluiden edustajien koordinoimana yhteistyössä konsernipalveluiden kanssa.
Tekoälyohjelman keskeinen sisältö
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tekoälyohjelma määrittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tekoälyn käytännön kehittämisen, käyttöönoton ja johtamisen linjaukset vuosille 2026–2028. Ohjelma toteuttaa hyvinvointialueen strategiaa ja tekoälypolitiikkaa sekä määrittelee tekoälykehittämisen painopisteet, toimintamallit, osaamisen kehittämisen sekä hyötyjen seurannan. Ohjelman tavoitteena on siirtyä hallitusti yksittäisistä kokeiluista osaksi päivittäistä toimintaa integroituihin, luotettaviin ja vaikuttaviin tekoälyratkaisuihin.
Tekoälykehittämisen painopisteiksi ohjelmassa on määritelty asiakas- ja potilastyön tukeminen, asukkaiden asioinnin ja palveluihin pääsyn parantaminen, hallinnollisten työtehtävien automatisointi sekä henkilöstön työn tuottavuuden vahvistaminen. Kehittämistä toteutetaan riskiperusteisesti siten, että tekoälyratkaisuihin kohdistuvat hallintatoimenpiteet ovat oikeassa suhteessa niiden käyttötarkoitukseen ja vaikutuksiin.
Ohjelmassa korostuvat lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen, selkeät hallintamallit, tietoturvan ja tietosuojan huomioiminen, vaikutusten mittaaminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on hyödyntää tekoälyä siten, että se parantaa palvelujen laatua, tukee henkilöstön työtä ja vapauttaa työaikaa ydintehtäviin säilyttäen samalla ihmisen vastuun päätöksenteossa ja lopputuloksen arvioinnissa.
Tekoälyohjelmaa on käsitelty aluevaltuuston iltakoulussa 26.8.2026.
Asiakirjojen muodostama kokonaisuus ja toimeenpano
Luonnokset Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tekoälypolitiikaksi ja tekoälyohjelmaksi ovat tämän päätösesityksen liitteinä. Tekoälypolitiikka ja tekoälyohjelma muodostavat yhdessä hyvinvointialueen tekoälyn ohjauksen perustan. Tekoälypolitiikka määrittelee pysyväisluonteiset periaatteet, tavoitteet, hyväksyttävän käytön rajat ja pääasialliset vastuut. Tekoälyohjelma konkretisoi politiikan toimeenpanon vuosille 2026–2028 määrittelemällä kehittämisen painopisteet, etenemisen tavoitetilan, kehittämisen toimintamallit, osaamisen vahvistamisen sekä hyötyjen mittaamisen.
Asiakirjakokonaisuutta täydentää valmisteltava tekoälyn hallintamalli, jossa määritellään tarkemmin tekoälyjärjestelmän elinkaaren eri vaiheisiin liittyvät prosessit, tehtävät, toimivallat ja vastuut. Lisäksi tekoälyn käyttöä ohjataan tietoturva-, tietosuoja- ja tekoälyohjeistuksilla. Ohjeistuksia päivitetään teknologian, lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja hyvinvointialueen toimintatapojen muuttuessa. Henkilöstölle järjestetään tehtävien ja käytettävien järjestelmien edellyttämää koulutusta, ja tarvittaessa käyttöoikeus tekoälyjärjestelmään voidaan sitoa vaaditun perehdytyksen suorittamiseen.
Tekoälypolitiikan ja tekoälyohjelman hyväksyminen tukee tekoälyn hallittua käyttöönottoa, tekoälyasetuksen ja muun soveltuvan lainsäädännön velvoitteiden toimeenpanoa sekä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Asiakirjat luovat organisaatiolle yhteisen suunnan ja perustan sille, että tekoälyratkaisuja voidaan kehittää, hankkia, käyttää ja seurata yhdenmukaisesti, vastuullisesti ja riskiperusteisesti.
Vaikutusten ennakkoarviointi
Tekoälypolitiikan ja tekoälyohjelman hyväksyminen yhdenmukaistaa tekoälyn käyttöä, tukee riskienhallintaa sekä edistää tekoälyä koskevan sääntelyn toimeenpanoa hyvinvointialueella. Päätöksellä ei vielä oteta käyttöön yksittäisiä tekoälyjärjestelmiä, vaan luodaan perusta niiden vastuulliselle kehittämiselle, hankinnalle, käyttöönotolle ja valvonnalle.
Tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia ovat palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saavutettavuuden paraneminen sekä henkilöstön työn ja tuottavuuden tukeminen. Vaikutusten toteutuminen edellyttää riittävää osaamista, selkeitä vastuita sekä tietosuojan, tietoturvan, yhdenvertaisuuden ja ihmisen arviointivastuun huomioimista.
Päätöksellä tavoitellaan myönteisiä yhdenvertaisuusvaikutuksia. Mahdolliset asiakas- ja potilasryhmiin kohdistuvat, kielelliset, taloudelliset ja muut vaikutukset arvioidaan tarkemmin yksittäisten tekoälyratkaisujen valmistelun ja käyttöönoton yhteydessä. Yhteinen organisaatiotasoinen ohjaus vähentää tekoälyn hajanaiseen ja hallitsemattomaan käyttöön liittyviä riskejä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 24 §:n mukaisesti toimivalta asiassa on aluehallituksella, mikäli toimivallasta ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä tai edelleen delegointipäätöksessä.