Perustelut
Toimintaympäristön muutokset
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa on pyritty huomioimaan merkittävimmät toimintaympäristön muutokset ovat:
- hyvinvointialueiden käynnistyminen sekä;
- Ukrainan ja Venäjän sota lähialueillamme ja sen aiheuttamat seuraukset kuten energiakriisin, Suomeen sotaa pakenevat ihmiset sekä Suomen hakeminen Naton jäseneksi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, minkä seurauksena Keski-Uudenmaan pelastuslaitos aloitti toimintansa Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastuslaitoksena. Kahden hyvinvointialueen pelastuslaitos palvelee molempia hyvinvointialueita, mutta hallinnollisesti pelastuslaitos on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta
Aloittavan hyvinvointialueen ensimmäinen tärkein tehtävä on varmistaa toiminnan turvallinen käynnistyminen sekä vakiinnuttaa toiminta. Pelastuslaitoksen siirtyminen hyvinvointialueelle tapahtui lähes häiriöittä. Pelastuslaitos toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti, jossa on huomioitu kahden hyvinvointialueen yhteisen pelastuslaitoksen erityispiirteet. Pelastuslaitos sopeuttaa oman toimintasääntönsä ja organisaationsa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosääntöön ja organisaatiorakenteeseen.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu seuraavat dokumentit Valtioneuvoston päätös pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet 2023–2026, Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden strategiat.
Valtioneuvosto vahvisti 1.12.2022 Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet 2023–2026, jotka ohjaavat pelastuslaitosten strategista ja toiminnan suunnittelua.
- Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
- Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.
- Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
- Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
- Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa.
- Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin.
- Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.
- Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta.
- Pelastustoimen hallinto- ja ohjausjärjestelmä on selkeä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen painospisteet strategian mukaan ovat:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta;
- Parannamme palveluja;
- Arvostamme henkilöstöämme;
- Toimimme yhdessä;
- Huolehdimme kestävästä taloudesta.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian painopisteet puolestaan ovat:
- Tehtävämme on tuottaa hyvinvointia yhdessä kanssasi;
- Jokainen on tärkeä;
- Vaikuttava ja taloudellisesti kestävä uudistuminen;
- Yhdessä onnistuen;
- Arvostettu kumppani.
Pelastuslaitoksen palveluiden turvaaminen palvelutasopäätösten mukaisesti
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on saanut huomautuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta pelastustoimen toimintavalmiuden puutteista. Annetussa selvityksessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt neljän valmiusaseman rakentamista 2023–2026 aikana pelastustoimentoimintavalmiuden korjaamiseksi. Lisäksi annetussa selvityksessä aluehallintovirastolle ryhdytään edistämään HALI-liikennevalo-ohjausjärjestelmän käyttöönottoa yhdessä alueen kuntien kanssa.
Väestömäärän kasvu ja uusien asuinalueiden rakentaminen muodostaa myös haasteen ensihoidolle huolehtia siitä, että kiireellistä apua tarvitsevat potilaat tavoitetaan riittävän nopeasti. Uudet valmiusasemat, joille on varattu tilat myös ensihoitoyksiköille mahdollistaa parantaa myös ensihoidon tavoittamisviiveitä.
Myös ensihoidon tehtävämäärät kasvavat, minkä seurauksena pelastuslaitoksen alueelle tulee perustaa uusia ensihoitoyksiköitä sijoitettavaksi uusille valmiusasemille vähentämään ensihoitoyksiköiden tavoittamisviivettä ja tehtäväsidonnaisuutta. Ensihoidossa tehtäväsidonnaisuus vaikuttaa myös siihen millaista työaikaa ensihoitajat jatkossa voivat tehdä. Mikäli tehtäväsidonnaisuus nousee korkeaksi, niin nykyistä ensihoitajien työajan poikkeusluvan mukaista työaikaa ei ole mahdollista jatkaa. Tämän seurauksena meidän tulee varautua ensihoitohenkilöstön työajan ja työehtojen mahdollisten muutoksien aiheuttamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin seurauksiin
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa tiivistä yhteistyötä Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten (HIKLU) kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten yhteistyötä, toteuttaa yhteisiä hankkeita sekä edistää yhtenäisiä palveluita asiakkaille ja tehokkaita yhteisiä toimintatapoja.
Toiminnan kehittäminen
Toimintaamme tukee kehittynyt tiedolla johtaminen, jolla voimavaroja ohjataan vaikuttaviin turvallisuutta parhaiten edistäviin palveluihin. Lisäksi pelastuslaitoksen omavalvonta ja tiedolla johtamisen menettelyt edistävät toiminnan suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä.
Vuonna 2023 pelastuslaitos edistää turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja kenttäjohtojärjestelmä (KEJO) käyttöönottoa hankkimalla henkilöstölle järjestelmiin tarvittavat käyttöoikeudet, mikä edellyttää henkilöstön turvallisuusselvitysten, tietoturvatenttien ja tietoturvasitoumuksien tekemistä sekä viranomaiskorttien päivittämistä
Pelastuslaitoksen toimintatapojen kehittäminen jatkuu. Hyvinvointialueiden käynnistyminen edellyttää myös pelastuslaitoksen yhteensovittaa pelastuslaitoksen toimintatavat ja järjestelmät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa huomioiden myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tarpeet. Tavoitteena on saada toiminta sujuvammaksi, suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhtenä strategisena painopisteenä on henkilöstö. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos parantaa oman henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista panostamalla työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen, laatimalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä ajanmukaistamalla työsuojelun seurantamenettelyt ja sitä tukevan tietojärjestelmän. Erityisenä tavoitteenamme on parantaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen veto- ja pitovoimaa.
Muutoksen hallittu toteutus edellyttää osaamista, joten panostamme henkilöstön ja erityisesti esihenkilöiden koulutukseen, jolla pyrimme tukemaan heitä hyvinvointialueen käynnistymisen haasteissa ja toimintakulttuurin muutoksessa.
Huolehdimme kestävästä taloudesta
Hyvinvointialueiden siirtyessä hyvinvointialueelle myös pelastuslaitoksen rahoituspohja muuttui. Jatkossa valtion budjettivaroin rahoitetaan sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen menot. Uusi rahoitusmalli ja uusi toimintaympäristö edellyttävät erityistä huolellisuutta ja huolenpitoa pelastuslaitoksen kestävästä taloudesta.
Ehdotus
Pelastuslautakunta päättää hyväksyä toimintasuunnitelman vuodelle 2023
Päätös
Pelastuslautakunta päätti keskustelun jälkeen hyväksyä toimintasuunnitelman vuodelle 2023.
Lisätietoja päätöksestä antaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt,
jyrki.landstedt@vakehyva.fi