Perustelut
Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen
Edunvalvontajaoston tehtävänä on vastata osaltaan hyvinvointialueen edunvalvonnasta suhteessa HUS-yhtymään (hallintosääntö § 26). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus nimeää yhtymäkokousedustajan HUS-yhtymän osalta ja antaa heille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet.
HUS-yhtymän talousarviokehys muodostetaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteistyönä. Talousarviokehyksen laskennassa huomioidaan Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän strategia, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset, talouden ohjausta koskevat ohjelmat, kuten talous- ja tuottavuusohjelma, kustannusvaikuttavuus sekä valtion arvioitu kokonaisrahoitus ja sen laskennassa käytetyt parametrit.
Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarviokehyksen valmisteluperiaatteet ja aikataulu vahvistetaan vuosittain Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän johdon yhteisessä foorumissa. Investointisuunnitelma laaditaan valtion määrittelemällä tavalla osana taloussuunnittelua. Yhtymäkokous hyväksyy HUS-yhtymän kehyksen.
Talousarvioesitystä tarkennetaan syksyn aikana tulevien valtion sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituslaskelmien ja valtion budjettipäätösten perusteella.
Mikäli valtion budjettipäätöksellä on merkittävää vaikutusta keväällä sovittuun talousraamiin, voidaan HUS-yhtymän talousarvioraami arvioida uudelleen. HUS-yhtymän talousarvioesitys käsitellään osana hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talousarvioesitysten valmistelua niiden luottamuselimissä. HUS-yhtymän talousarvio hyväksytään yhtymäkokouksessa. HUS-yhtymän talousarvioesitys tulee olla hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin käytettävissä niiden päättäessä omista talousarvioistaan
HUS Yhtymähallitus käsittelee vuoden 2024 talousarviokehystä ja laadinnan periaatteita 24.4.2023 ja 8.5.2023. HUS Yhtymähallitus hyväksyy vuoden 2024 talousarviokehyksen ja valmistelun periaatteet 15.6.2023. Edelleen HUS yhtymähallitus käsittelee HUS-yhtymän vuoden 2024 talousarviota 23.10.2023 ja 13.11.2023. Vuoden 2024 talousarvio ja taloussuunnitelma 2024–2026 hyväksytään HUS-yhtymän yhtymäkokouksessa 14.12.2023.
Erikoissairaanhoidon osuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarviosta on 33 % (TA 23), HUS tuottaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon palvelut. Talousarviovalmistelun yhteydessä jäsenten/omistajien on varmistettava, että HUS-yhtymällä on rahoituksellaan tiukat mutta realistiset edellytykset toimia. HUSille kohdennettavat sopeuttamisvaateet eivät kuitenkaan voi olla ylimitoitettuja. HUS menojen maksimikasvu voi olla korkeintaan sama kuin alueen rahoituksen kokonaiskasvu, mikäli työnjakomuutoksia ei tapahdu. Toiminnallisen ohjauksen osalta osana talousarviota perusterveydenhuollon ja hoitoketjujen toimivuus on turvattava. Tämä vaatii jatkuvaa HUSin kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä, integraation parantamista sekä hoidon porrastuksen ja palveluvastuiden tarkentamista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta edustavat yhtymähallituksen kokouksissa Pirkko Letto ja Mika Kasonen, lisäksi hyvinvointialuejohtajilla sekä aluehallituksen puheenjohtajilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Aluehallitus nimeää yhtymäkokousedustajan. HUS-johdon yhteistyökokouksiin osallistuvat hyvinvointialueen johdon virkahaltijat. Lisäksi Uudenmaan hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä hyvinvointialueiden johdon sekä talousjohdon verkostoissa.
Ehdotus
Edunvalvontajaosto katsoo, että HUS-yhtymän talousarvion 2024 valmistelussa olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet:
- HUS-yhtymälle tulee turvata riittävä rahoitus, mutta sen tulee olla Uudenmaan tasolla oikeudenmukaisesti määritelty Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden välillä;
- HUS-yhtymän talousarvioon jyvitettävän rahoituksen tulee perustua alueen palvelu- ja väestönkasvusta muodostuvaan tarpeeseen – ei valtion määrittelemään hyvinvointialueen koko palvelutuotantoon tarkoitettuun kokonaisrahoitukseen, huomioiden hyvinvointialueille myönnettävä kokonaisrahoitus suhteessa niiden palvelutarpeen kehitykseen;
- hyvinvointialueen rahoitus perustuu arvioon palvelutarpeen kasvusta ja kustannustason kasvusta. Arvioitu palvelutarpeen kasvu perustuu pääosin muuhun kuin erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöön tai erikoissairaanhoidon kysynnän kasvuun. Tästä syystä hyvinvointialueen rahoituksen kasvuprosenttia ei voi sellaisenaan käyttää erikoissairaanhoidon raamin määrittelyssä.
Päätös
Edunvalvontajaosto päätti yksimielisesti keskustelun jälkeen seuraavasti: Edunvalvontajaosto katsoo, että HUS-yhtymän talousarvion 2024 valmistelussa olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet:
- HUS-yhtymälle tulee turvata riittävä rahoitus, mutta sen tulee olla Uudenmaan tasolla oikeudenmukaisesti määritelty Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden välillä;
- HUS-yhtymän talousarvioon jyvitettävän rahoituksen tulee perustua alueen palvelu- ja väestönkasvusta muodostuvaan tarpeeseen – ei valtion määrittelemään hyvinvointialueen koko palvelutuotantoon tarkoitettuun kokonaisrahoitukseen, huomioiden hyvinvointialueille myönnettävä kokonaisrahoitus suhteessa niiden palvelutarpeen kehitykseen;
- hyvinvointialueen rahoitus perustuu arvioon palvelutarpeen kasvusta ja kustannustason kasvusta. Arvioitu palvelutarpeen kasvu perustuu pääosin muuhun kuin erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöön tai erikoissairaanhoidon kysynnän kasvuun. Tästä syystä hyvinvointialueen rahoituksen kasvuprosenttia ei voi sellaisenaan käyttää erikoissairaanhoidon raamin määrittelyssä;
- HUS:n tulee kattaa sille nyt määritellyllä vuoden 2024 raamilla vuonna 2023 mahdollisesti syntyvät alijäämät. Jos Hus-yhtymän talousarvio määritellään hyvinvointialueiden rahoituksen pohjalta, myös alijäämien kattaminen tulee toteuttaa samalla logiikalla;
- HUS:n raamilaskennassa nyt määritelty pohja muodostaa kulujen kasvun maksimin. Hyvinvointialueuudistuksen periaatteiden ja rahoituksen määräytymisen periaatteet huomioiden, on kuitenkin lopullisessa taloudenpidossa varmistuttava siitä, että Hus-yhtymän todelliset kustannukset eivät tule, missään olosuhteissa, kasvamaan nopeammin kuin hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sote-kustannukset.
Lisätietoja päätöksestä antaa edunvalvontajaoston puheenjohtaja Maarit Raja-Aho, maarit.raja-aho@vakehyva.fi.