Perustelut
Asian valmistelija: erityisasiantuntija Pia Tasanko-Lavikainen
Hyvinvointialue seuraa asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Hyvinvointialueella laaditaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa on kuvattuna alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila, niihin vaikuttavat tekijät sekä kirjattu valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 611/2021.) Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sisältää ikäryhmäkohtaisen hyvinvointitiedon sekä suunnitelmat lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden osalta. Jokaisen ikäryhmän osalta kertomuksessa ja suunnitelmissa on huomioitu vammaiset henkilöt sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva väestö.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset HYTE-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestötoimijoiden kanssa. Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä HYTE-neuvottelujen tulosten pohjalta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asetti 8.5.2023 kokouksessaan hyvinvointisuunnitelmalle painopistealueet. Painopistealueet ovat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy.
Painopisteiden määrittelyn jälkeen ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia tavoitteita. Kesäkuussa järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Työpajan tulosten pohjalta ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät tavoitteiden alle toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia toimenpiteitä.
Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnokset ovat siinä vaiheessa, että niihin toivotaan laajasti kommentteja sekä hyvinvointialueen sisäisiltä toimijoilta että asukkailta, asiakkailta ja sidosryhmiltä. Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnosta on jo esitelty tulevaisuusjaostoissa. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päätti 5.9.2023 § 26 kokouksessaan pyytää luonnoksesta lausunnot hyvinvointialueen pelastuslautakunnalta, kansalliskielilautakunnalta, vaikuttamistoimielimiltä, Vantaan ja Keravan kaupungeilta sekä HUS-yhtymältä. Lausuntokierroksen aikana luonnoksia esitellään pelastuslautakunnalle, kansalliskielilautakunnalle sekä vaikuttamistoimielimille. Luonnosta on selostettu myös aluehallitukselle 21.9. Kertomus- ja suunnitelmaluonnoksesta pyydetään kommentteja myös asukkailta, sidosryhmiltä ja hyvinvointialueen henkilöstöltä Webropol-kyselyjen avulla.
Ehdotus
Vammaisneuvosto päättää antaa lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnalle lausunnon koskien alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2023–2025.
Päätös
Vammaisneuvosto merkitsi alueellisen hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaluonnoksen esittelyn tiedoksi ja päätti lausunnossaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnalle todeta seuraavaa:
Vammaisneuvosto toteaa, että alueellinen hyvinvointikertomus ja - suunnitelmaluonnos on monipuolinen ja laaja-alainen dokumentti, jonka koonnissa on osallistettu ja kuultu vammaisneuvoston työryhmäjäseniä. Neuvosto pitää hyvänä, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu lasten ja nuorten lisäksi myös lasten vanhemmat, jotka toimivat omaishoitajina.
Vammaisneuvosto nostaa esiin konkreettisten toimenpiteiden tarkemman kirjaamisen tärkeyden, jotta toimenpiteet ja tavoitteet eivät jää vain ylätason tavoitteiksi. Neuvosto tuo esiin, että digipalveluiden rinnalla on oltava myös muita vaihtoehtoisia palveluja, sillä kaikki asiakkaat eivät ole digipalvelujen piirissä. Digipalvelujen rinnalla on tarjottava myös esimerkiksi puhelinpalveluja ja paperitse saatavaa tietoa. Myös selkokielisyyden merkitystä palveluissa tulisi korostaa ja nostaa enemmän esiin hyvinvointisuunnitelmassa.
Tämän lisäksi vammaisneuvosto toteaa, että sosiaalisten suhteiden tärkeys, mielen hyvinvointi ja osallisuus koskevat kaikkia erityisryhmiä. Tämän lisäksi vammaisneuvosto toteaa, että sosiaalisten suhteiden tärkeys, mielen hyvinvointi ja osallisuus koskevat kaikkia erityisryhmiä. Näitä teemoja tulisi korostaa kaikkien erityisryhmien osalta jokaisessa ikäryhmäkohtaisessa hyvinvointisuunnitelmassa.