Aluehallitus, kokous 16.4.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 78 Oikaisuvaatimus aluehallituksen päätöksestä 5.3.2024 § 37 koskien vuoden 2024 järjestöavustusten myöntämistä

VAKEDno-2023-4115

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: palvelualuejohtaja Elina Eeva ja tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 26 §:n mukaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtävänä on päättää avustushaun avaamisesta ja laatia aluehallitukselle ehdotus avustusten myöntämisestä aluehallituksen vahvistamien avustusperiaatteiden pohjalta. Edelleen hallintosäännön 24 §:n mukaan aluehallitus päättää avustusten myöntämisestä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan ehdotuksen pohjalta.  

Lähidemokratia- ja osallislautakunta laati aluehallitukselle ehdotuksen avustusten myöntämisestä kokouksessaan 26.2.2024 § 14. Lautakunnan esityksessä esitetään avustusta 41 hakijalle yhteensä 850 000 euroa. Toiminta-avustusta esitetään 29 hakijalle yhteensä 104 000 euroa ja kumppanuusavustusta 12 hakijalle yhteensä 746 000 euroa. Viiden hakijan osalta esitetään avustusta myönnettävän kumppanuusavustuksen sijaan toiminta-avustuksena. Kahden hakijan osalta esitetään avustusta myönnettävän toiminta-avustuksen sijaan kumppanuusavustuksena. Lautakunnan esitys myönnettävistä avustuksista esityslistan liitteenä.  

Hyvinvointialueen avustusperiaatteet valmisteltiin alkusyksyn aikana. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta käsitteli avustusperiaatteita 5.9.2023 § 25.  Aluehallitus hyväksyi periaatteet kokouksessaan 26.9.2023 § 228. Avustusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialue myöntää avustuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan. Aluehallitus myöntää avustukset sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan seuraavan jaottelun mukaisesti: Toiminta-avustus sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan ja kumppanuusavustus sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan.   

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta teki päätöksen avustushaun avaamisesta 16.10.2023 § 31. Avustusten haku käynnistyi 1.11.2023 ja päättyi 30.11.2023 klo 16.00. Hyvinvointialueen talousarviossa on avustusmäärärahaa varattu yhteensä 850 000 euroa.   

Määräaikaan mennessä hyvinvointialueen kirjaamoon saapui 76 hakemusta (75:ltä eri toimijalta). Avustusta haetaan yhteensä 2 867 600 euroa. Yksi hakija perui hakemuksen avustusten käsittelyvaiheen aikana. Päätösesitys kattaa näin ollen 75 hakemusta. Hakemukset on käsitelty yhteistyössä hyvinvointialueen toimialojen sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa.   

Avustuksia myönnetään hakemuksesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimiville rekisteröidyille, yleishyödyllisille yhdistyksille ja muille yhteisöille tai toispaikkakuntalaisille rekisteröidyille, yleishyödyllisille yhdistyksille ja yhteisöille, mikäli niiden avustettava toiminta kohdistuu keravalaisiin ja vantaalaisiin. Hyvinvointialue voi myöntää avustuksia yhdistyksille ja yhteisöille, joiden tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Avustusta voidaan myöntää myös rekisteröimättömille yhdistyksille ja toimintaryhmille, mikäli siitä on erikseen määritelty kyseisen avustusmuodon avustuslajikohtaisissa periaatteissa.

Avustusperiaatteissa todetaan, että hyvinvointialue myöntää avustuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan ensisijaisesti siltä osin kuin toiminta tukee hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä. Avustuksia myönnetään toimintaan, joka on hyvinvointialueen arvojen mukaista ja edistää strategisten tavoitteiden toteutumista sekä tukee hyvinvointialueen omaa palvelutoimintaa. Avustusehdotusta laadittaessa kiinnitettiin huomiota toiminnan laajuuteen, toteutukseen ja vaikuttavuuteen. Lisäksi huomioitiin hakijan oma rahoitusosuus.   

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevan avustettavan toiminnan tulee:

  • edistää hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumista  
  • tukea ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä ovat lasten, nuorten ja perheiden, aikuissosiaalityön, vammaisten, vanhusten sekä terveydenhuollon palvelut. Tukemisella ja täydentämisellä tarkoitetaan hyvinvointialueen palveluketjujen ja -kokonaisuuksien vahvistamista ja monipuolistamista yleishyödyllisellä toiminnalla.   
  • olla lähtökohtaisesti avointa sekä vantaalaisille että keravalaisille asukkaille ja / tai asiakkaille. 
      

Avustuksen saajalla tulee olla käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta. Avustuksen saajan tulee lisäksi osoittaa näyttöä kohderyhmälle suunnatusta vaikuttavasta toiminnasta ja kohderyhmän osallistamisesta toiminnan kehittämiseen. Avustuksen saajalla tulee olla myös valmius toimia yhteistyössä hyvinvointialueen palvelujen, verkostojen ja muiden toimijoiden kanssa. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua haavoittuviin ryhmiin.  

Kumppanuusavustuksella tuettavan toiminnan tulee lisäksi  

  • vahvistaa erityisen vaikuttavalla tavalla hyvinvointialueen asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja toiminnan puuttuminen huonontaa selkeästi kohderyhmän selviytymistä arjesta.   
  • tukea merkittävällä tavalla hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa eikä hyvinvointialue itse tuota vastaavaa palvelua.   
  • avun ja tuen saajat tulevat toimintaan hakeutuen itse toiminnan piiriin ja / tai sosiaali- ja terveystoimen ohjaamina. 
  • toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. 
  • toimijalla on vapaaehtoistoimijoiden lisäksi myös palkattua henkilöstöä. 
  • toimijalla on vapaaehtoistoimijoiden lisäksi myös palkattua henkilöstöä.  
      

Avustus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevan toiminnan järjestämisen kuluihin. Avustuksen kuluina hyväksytään hakemuksessa olevat toiminnasta aiheutuvat kustannukset, kuten palkkakulut sekä yksilö- ja ryhmätoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Avustuksella voi kattaa myös yleiskuluja, kuten vuokra- tai puhelinkuluja ja toiminnan järjestämiseen liittyviä aineiston hankintakuluja.  

Avustusperiaatteissa on todettu, että hyvinvointialueen avustamisen ulkopuolelle jäävät ainakin:

  • hallinnon kokoukset  
  • merkkipäivän juhlallisuudet  
  • varainhankinnasta tai tulon hankinnasta aiheutuvat kulut  
  • liiketoiminnasta aiheutuvat kulut  
  • velkojen korot tai lyhennykset  
  • perintäkulut  
  • alkoholikulut  
  • päivärahat  
  • jäsenmaksut  
  • poistot sekä  
  • toimitilojen remontti- ja peruskorjauskulut.  
      

Avustuksen saajan tulee huomioida päätöksessä esitetyt mahdolliset erityisehdot. Avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksessä kohdennettuun toimintaan.   

Kunnat avustavat jatkossakin muun muassa vapaaehtoiseen vertaistukeen sekä virkistystoimintaan (esimerkiksi kerhot, leirit ja retket) liittyviä toimintoja. Samaan toimintaan voi saada avustusta vain joko hyvinvointialueelta tai kunnalta.  

Avustus on käytettävä myöntämisvuoden aikana. Avustukset maksetaan huhtikuun aikana.  

Avustuksen saajan edellytetään julkistavan joko toimintakertomuksessaan tai muulla avustuksen myöntäjän edellyttämällä tavalla tiedon, että yhteisö on saanut hyvinvointialueelta avustusta.  

Mikäli myönnetystä avustuksesta maksetaan palkkoja tai palkkioita, avustuksen saajan on huolehdittava ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä muista lakisääteisistä maksuista.  

Avustuksen saajat ovat velvollisia noudattamaan aluehallituksen hyväksymiä avustusperiaatteita. Avustuksen saajan tulee laatia käyttöselvitys, josta selviää, että avustus on käytetty siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Käyttöselvitys tarvittavine liiteasiakirjoineen on jätettävä hyvinvointialueelle toukokuun 2025 loppuun mennessä. Avustusten käyttöselvityksessä on toiminnan tuotot ja kulut eriteltävä. Käyttöselvityksestä tulee myös ilmetä esimerkiksi avustettavassa toiminnassa mukana olevien henkilöiden määrä, keskeiset toteutetut toimenpiteet sekä arvio toimenpiteiden vaikutuksista.   

Kun myönnetty avustus on 1500 euroa tai enemmän, on rekisteröityjen yhdistysten ja yhteisöjen toimitettava käyttöselvityksen liitteenä hyväksytty toimintakertomus, hyväksytty tilinpäätös ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta. Alle 1500 euron avustusten käyttöselvityksen osalta liiteasiakirjat toimitetaan erikseen pyydettäessä.   

Avustuksen saajan on toteutettava kirjanpito kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Kirjanpito on järjestettävä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Avustusta saavissa rekisteröidyissä yhdistyksissä ja yhteisöissä on suoritettava tilin- tai toiminnantarkastus tilintarkastuslain ja yhdistyslain mukaisesti. Avustuksen hakijan tulee eriyttää yleishyödyllinen toiminta kirjanpidossa mahdollisesta palvelutuotannosta tai muusta taloudellisesta toiminnasta.  

Tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen esitteli aluehallituksen selostustilaisuudessa lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan esityksen myönnettävistä avustuksista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan vuodelle 2024. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. myöntää vuoden 2024 järjestöavustukset liitteen mukaisesti; 
  2. velvoittaa avustuksen saajat noudattamaan aluehallituksen hyväksymiä avustusperiaatteita; 
  3. että avustuksen saajan tulee huomioida päätöksessä esitetyt mahdolliset erityisehdot. Avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksessä kohdennettuun toimintaan; 
  4. todeta, että avustukset maksetaan aikaisintaan huhtikuun aikana myöntämispäätöksen saatua lainvoiman. Avustus maksetaan yhdessä erässä avustuksen saajan hakemuksessa ilmoittamien tietojen perusteella. 

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti:

  1. myöntää vuoden 2024 järjestöavustukset liitteen mukaisesti; 
  2. velvoittaa avustuksen saajat noudattamaan aluehallituksen hyväksymiä avustusperiaatteita; 
  3. että avustuksen saajan tulee huomioida päätöksessä esitetyt mahdolliset erityisehdot. Avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksessä kohdennettuun toimintaan; 
  4. todeta, että avustukset maksetaan aikaisintaan huhtikuun aikana myöntämispäätöksen saatua lainvoiman. Avustus maksetaan yhdessä erässä avustuksen saajan hakemuksessa ilmoittamien tietojen perusteella;
  5. todeta, että järjestöavustusperiaatteita tullaan tarkistamaan ennen vuoden 2025 avustushaun avaamista siten, että avustusperiaatteissa huomioidaan muun muassa miten järjestön toiminta palvelee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, hyvinvointialueen avustusten tarvelähtöisyys myös tulevaisuusnäkökulmasta, avustuskriteerien läpinäkyvyys sekä työnjako kaupunkien ja hyvinvointialueen välillä. Aluehallitus pyytää lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaa laatimaan syksylle 2024 aluehallitukselle ehdotuksen päivitetyistä avustusperiaatteista.

 

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.​​​

Kokouskäsittely

Aluehallituksen jäsenet Marja Ahava, Nina Korventaival ja Riitta Särkelä ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä yhteisöjääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 9.44. Varajäsen Tuija Haapalainen saapui kokoukseen Riitta Särkelän varalle. Päätöksenteon jälkeen he saapuivat takaisin klo 10.18 ja Tuija Haapalainen poistui kokouksesta.

Perustelut

Asian valmistelijat: palvelualuejohtaja Elina Eeva, tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen ja juristi Tiia Tuovinen 

Tausta 

Aluehallitus on päättänyt 5.3.2024 § 37 vuoden 2024 järjestöavustusten hyväksymisestä. Vantaan ja Keravan Allergia- ja Astmayhdistys ry (jäljempänä myös oikaisuvaatimuksen tekijä ja yhdistys) on jättänyt 19.3.2024 oikaisuvaatimuksen päätöstä koskien. Oikaisuvaatimus on tämän päätösesityksen liitteenä.

Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö 

Oikaisuvaatimuksen perusteluiksi on esitetty muun muassa seuraavia seikkoja: 

Avustusperiaatteiden kohdassa 1.1. Toiminta-avustus sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan sanotaan, että toiminta-avustuksia voidaan myöntää yhdistyksen tai yhteisön perustehtävän mukaiseen toimintaan. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on huomauttanut, että oikaisuvaatimuksen tekijän osalta avustusta ei olisi myönnetty perustehtävän mukaiseen toimintaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä on huomauttanut, että hyvinvointialue on myöntänyt avustusta ainoastaan kohdistettuna Olka-toimintaan Peijaksen sairaalassa, mikä ei ole yhdistyksen perustoimintaa ollenkaan. Näin ollen Vantaan kaupungin ja Keravan kaupungin osalta perustoiminta jäisi toteuttamatta. 

Vantaan ja Keravan Allergia- ja Astmayhdistyksen perustoimintaa on antaa allergia- ja astmaneuvontaa, tukea ohjausta, tiedottaa ja toimia vertaistukena sairastuneille sekä ennaltaehkäistä sairastumista. Neuvontaa ja tukea sairastuneille antaa YAMK-koulutettu sairaanhoitaja, jolla on pätevyys toimia työssään, mutta jatkaakseen tätä toimintaa, myönnetty avustus ei riitä oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan edes peruskuluihin, jotta yhdistys voisi jatkaa toimintaansa. Koulutettu asiantuntija tarvitaan työhön, jotta myös Olka-toimintaan voitaisiin yhdistyksen osalta osallistua. Näkymät tähän ovat oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan olemattomat, eikä siten toiminnan jatkuminen tule onnistumaan näin pienellä avustuksella. 

Yhdistystä huolestuttaa allergisten ja astmaatikkojen puolesta, että hyvinvointialueelta on poistettu astmahoitajat terveysasemilta, jolloin sairastuneet jäävät sairastuttuaan vaille ohjausta, ammattilaisten aikoja, tukea tai tietoa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan sillä on tärkeä rooli tässä yhteydessä, jotta sairastuneet eivät jäisi väliinputoajina vaille tukea ja hoitoa.  

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa, että aikaisempina vuosina, kuten vuonna 2023, yhdistys on saanut Vantaan kaupungilta 8000 euroa ja Keravan kaupungilta 1100 euroa ja nämä avustukset ovat yhdessä juuri riittäneet toiminnan ylläpitämiseen ja maksuttoman neuvonnan antamiseen alueen sairastuneille.  

Oikaisuvaatimuksen tekijän näkemyksen mukaan ehdoton ohje yhdistykselle oli hakea avustusta hyvinvointialueelta, jolloin yhdistys sai rohkaisua siihen, että avustuksen haussa hakemus tulee kohdistaa koko perustoimintaan. Yhdistys päätyi tekemään hakemuksen tämän ohjeistuksen perusteella. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on huolestunut toiminnan jatkumisesta, koska avustuksen määrän tippuminen 9000 eurosta 1000 euroon on valtava. Mikäli tilanne ei muutu tällä oikaisuvaatimuksella, yhdistyksen toiminta on kriisissä ja oikaisuvaatimuksen tekijä kokee, että sairastuneet jätetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ilman hoitoa ja ohjausta. 

Edellä mainituilla perusteilla oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää kohteliaimmin oikaisua päätökseen.  

Oikaisuvaatimuksen käsittely 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 7 §:n mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa toteutetaan muun muassa avustuksin. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 26 §:n mukaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtävänä on päättää avustushaun avaamisesta ja laatia aluehallitukselle ehdotus avustusten myöntämisestä aluehallituksen vahvistamien avustusperiaatteiden pohjalta. Edelleen hallintosäännön 24 §:n mukaan aluehallitus päättää avustusten myöntämisestä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan ehdotuksen pohjalta. Tämän mukaisesti aluehallitus on päättänyt 5.3.2024 § 37 vuoden 2024 järjestöavustusten myöntämisestä.  

Järjestöavustuksia myöntäessään hyvinvointialueen on huomioitava avustusperiaatteensa, jotka aluehallitus on hyväksynyt vuoden 2024 avustushaulle 26.9.2023 § 228. Avustusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialue myöntää avustuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on huomioinut oikaisuvaatimuksessaan erityisesti avustusperiaatteiden kohdan 1.1., jonka osalta nostanut esille kappaleessa mainitusta seuraavan: ”Toiminta-avustuksia voidaan myöntää yhdistyksen tai yhteisön perustehtävän mukaiseen toimintaan.” Tällä lauseella hyvinvointialue on täsmentänyt avustuslajikohtaisena avustusperiaatteena osaltaan yleisiä avustusperiaatteitaan, jolloin täsmennystä ei ole tarkoitettu täydentävästi rajaavaksi. Sittempänä kappaleessa hyvinvointialue on myös täsmentänyt käyttävänsä toiminta-avustusten jakamisessa kokonaisharkintaa. Hyvinvointialue valitsee avustuksen hakijoista ne, joiden toiminta täyttää avustusten myöntämisperiaatteiden ehdot ja joiden toiminta tukee hyvinvointialueen tavoitteita parhaiten.  

Avustusperiaatteiden kappaleen 7 mukaan hyvinvointialue myöntää avustuksia talousarviomäärärahojensa puitteissa. Myönnettävän avustuksen vähimmäissumma hakijaa kohden on lähtökohtaisesti 1000 euroa. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekijän on tullut huomioida, että sen lisäksi, että avustus myönnetään ylipäätään vain osalle hakijoista, on hyvinvointialue sitoutunut sen määrän osalta ainoastaan lähtökohtaiseen 1000 euron alarajaan. Hyvinvointialue ei ole sen sijaan sitoutunut missään hakemusprosessin vaiheessa, kuten esimerkiksi avustusperiaatteissaan, mukailemaan avustuspäätöksissään vastaaviin avustusmääriin sitoutumista, joita kaupungit ovat aiemmin maksaneet. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksen tekijän huomio kaupunkien aiemmin maksamista avustuksista on oikaisuvaatimuksen käsittelyn kannalta toissijainen. 

Vantaan ja Keravan Allergia ja Astmayhdistys ry:lle avustuksen myöntäessään avustuksen myöntäminen on ollut itsessään osoitus siitä, että yhdistys on yksi avustusten myöntämisperiaatteiden ehdot parhaiten täyttävistä hakijoista. Tämän lisäksi ehtona on kuitenkin ollut, että toiminnan tulee tukea hyvinvointialueen tavoitteita parhaiten. Avustushakemuksessa yhdistykseltä on kysytty ” Miten toiminta tukee ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja?” Tähän yhdistys on vastannut muun muassa jatkavansa vuonna 2023 alkanutta neuvontaa ja tiedon jakamista Peijaksen sairaalan Olka-pisteellä. Hyvinvointialueen näkökulmasta Olka-toiminta tukee hyvinvointialueen tavoitteita osaltaan siten, että avustus on haluttu myöntää kyseiseen toimintaan. Yhdistys on tuonut hakemukseen liitetyssä vuoden 2024 toimintasuunnitelmassaan tarkoituksensa jatkaa vuonna 2023 alkanutta yhteistyötä HUS Peijaksen sairaalan Olka-pisteellä vuonna 2024. Hakemuksessa on tuotu esille, että vuonna 2023 yhdistys on hakenut avustusta nimenomaisesti Olka-pisteen toimintaan. Näin ollen yhdistys on määrittänyt Olka-toiminnan osaksi toimintaansa. Hakemuksesta ei tämän vastaisesti ilmene, ettei yhdistyksen olisi tarkoitus toteuttaa Olka-pisteessä perustoimintaansa. 

Aluehallitus on päättänyt nimenomaisesti oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessään, että avustus tulee käyttää vain avustuspäätöksessä kohdennettuun toimintaan. Avustusperiaatteiden kappaleen 3 mukaisesti avustuksen myöntävä toimielin voi linjata avustustoiminnan erityiset painopisteet. Aluehallitus on päättänyt linjata lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan esityksestä oikaisuvaatimuksen tekijän osalta linjattavan, että avustus kohdennetaan Olka-toimintaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole ainut avustuksensaajista, jonka osalta näin on tehty, vaan toimielimet ovat päättäneet linjata Olka-toiminnan tukemisen erityiseksi painopisteeksi ja siten erityisehdoksi kaikkien Olka-toimintaa toteuttavien avustushakijoiden osalta. Avustusperiaatteiden mukaisesti tämän on katsottu tukevan hyvinvointialueen tavoitteita parhaiten. 

Oikaisuvaatimuksen tekijän näkemyksen mukaan ehdoton ohje yhdistykselle oli hakea avustusta hyvinvointialueelta, jolloin yhdistys sai rohkaisua siihen, että avustuksen haussa hakemus tulee kohdistaa koko perustoimintaan. Yhdistys päätyi tekemään hakemuksen tämän ohjeistuksen perusteella. Vuoden 2023 avustushaun yhteydessä, kun yhdistys oli hakenut avustusta hyvinvointialueelta vain Olka-toimintaan, oli yhdistyksen kanssa käyty keskustelua siitä, että he olisivat voineet hakea hyvinvointialueelta avustusta koko toimintaan. Vuoden 2023 avustushaussa yhdistys päätyi kuitenkin hakemaan muuhun toimintaan rahoitusta kaupungeilta. Vuoden 2024 avustushaun yhteydessä yhdistykselle ei annettu ehdotonta ohjetta avustuksen hakemiseen. Ohjeistukset, joita avustusvalmistelun aikana yhdistyksille voidaan antaa ovat aina suuntaa antavia. Hyvinvointialue on sitoutunut noudattamaan avustusperiaatteita, eikä hyvinvointialueelta oteta mitään kantaa avustusmääriin ennen hakemusten käsittelyä.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sai vuoden 2024 järjestöavustushakuun yhteensä 76 hakemusta, 75 eri toimijalta. Yksi hakija perui hakemuksensa myöhemmin ja käsiteltäviä hakemuksia oli 75 kappaletta. Avustuksia haettiin yhteensä noin 2,9 miljoonan euron edestä. Järjestöavustuksia myöntäessään hyvinvointialueen tarkoitus onkin tehdä alueensa olevien järjestöjen kanssa yhteistyötä, mutta hyvinvointialueella ei ole talousarvionsa puitteissa mahdollista, eikä tarkoituksenmukaista rahoittaa kokonaisuudessaan tai valtaosin yhdistyksen toimintaa. Sote-järjestämislain 7 §:n esitöiden (HE 241/2020 vp. s. 667) mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä voisi tarkoittaa ”esimerkiksi hyvinvointialueen asukkaiden ohjaamista järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan, asiantuntija-avun antamista, toimitilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön ja hyvinvointialueen harkinnan mukaan myös avustusten myöntämistä järjestöille”. 

Kaiken kaikkiaan Vantaan ja Keravan Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminta allergia- ja astmaperheiden kanssa on merkityksellistä ja hyvinvointialue toivoo, että yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen alueella ja hyvinvointialue pystyy ohjaamaan potilaita tuen piiriin sairaalan Olka-toiminnan kautta.  

Oikaisuvaatimuksessa ei ole kokonaisuudessaan esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimus ei ole myöskään perusteineen tarkoituksenmukainen siten, että sen voisi hyväksyä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Tällöin oikaisuvaatimus tulee hylätä. 

Hallintolain (434/2003) 49.2 f mukaan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Hyvinvointialuelain 148 §:n perusteella päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai viranhaltija taikka valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kyseessä on järjestöavustus, jolla mahdollistetaan hyvinvointialueen yhteistyöyhteisöjen toiminta hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, joten päätös on syytä panna täytäntöön päätökseen tehdystä oikaisuvaatimuksesta huolimatta.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. merkitä liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen käsitellyksi ja hylätä oikaisuvaatimuksen;   
  2. laittaa päätöksensä 5.3.2024 § 37 täytäntöön oikaisuvaatimuksesta huolimatta siten, että päätöksellä myönnetyt avustukset maksetaan huhtikuun 2024 loppuun mennessä; 
  3. että pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta jo kokouksessa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Liitteet

Oheismateriaali