Perustelut
Asian valmistelija: henkilöstöjohtaja Anne Sivula
Hyvinvointialueen perustamisen alusta saakka johtamisen kehittäminen on ollut yhtenä tärkeänä painopisteenä henkilöstökokemuksen parantamisessa ja hyvinvointialueen tavoitteiden toteuttamisessa. Hyvinvointialuestrategian painopiste “Arvostamme henkilöstöämme“ on ollut ohjaava päämäärä kehittämistyössä. Uudistusohjelman tavoitteiden myötä johtamisen kehittämisen kokonaiskuva tarkentui ja sen toteuttamiseksi tehtyä työsuunnitelmaa on toteutettu jo loppuvuodesta 2023.
Johtaminen on moninainen kokonaisuus, jonka kaikkia osa-alueita on kehitettävä, jotta henkilöstökokemus johtamisesta paranee. Johtamisen kehittämisellä varmistetaan strategisten tavoitteidemme saavuttaminen ja onnistuminen perustehtävässämme sekä uudistumiskyvykkyytemme. Tavoitteena on ammattimainen ja linjakas johtaminen kaikilla organisaatiotasoilla ja että kaikkien johtamistehtävissä olevien johtamistyö on laadukasta ja tuloksellista. Kehittämistyö on kohdennettu johtamisen rooleihin ja vastuisiin, johtamiskäyttäytymiseen sekä työnantajapolitiikkaan. Sen sijaan johtamisrakenteiden tarkastelua ei ole uudistusohjelmaan tähän mennessä sisällytetty ja siksi siitä on nyt päätettävä.
Tutkimusta hyvinvointialueiden henkilöstön kokemuksesta johtamisesta ei vielä kovin laajalti ole. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue osallistui vuonna 2023 neljän muun hyvinvointialueen kanssa työterveyslaitoksen HVA-työhyvinvointitutkimukseen. Sen perusteella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella johtaminen arvioitiin useita prosenttiyksiköitä paremmaksi kuin kyselyyn osallistuneilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Erityisen korkealla tasolla hyvinvointialue ei kuitenkaan ollut. Sisäisesti johtamista arvioidaan Pulssi-kyselyllä kolmesti vuodessa. Kaikilla johtamisen osa-alueilla on vaikutusta henkilöstön kokemukseen.
Osana johtamisen kehittämistä on havaittu tarve arvioida, onko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selkiyttämisen tarvetta hyvinvointialueen viranhaltijaorganisaation rakenteessa, organisaatiotasoissa sekä johtamistehtävien määrässä. Esityksenä aluehallitukselle on, että asiassa laaditaan loppuvuoden 2024 sekä alkuvuoden 2025 aikana selvitys, jonka perusteella laaditaan ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Hyvinvointialueesta annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Edelleen hyvinvointialueen hallintosäännön 24 §:n mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikan yleisperiaatteista. Em. perusteilla asiasta linjaaminen ja evästysten antaminen tuodaan aluehallituksen linjattavaksi.
Johtamisrakenteilla tarkoitetaan organisaatiorakennetta, toimivaltasäännöksiä sekä johtamisfoorumeita. Nykyinen organisaatio ja sen rakenteet ovat toimineet pian kaksi vuotta. On tullut aika arvioida niiden toimivuus. Arviointi aloitetaan kyselyllä, jossa kaikki johtamistehtävissä olevat noin 370 henkilöä voivat arvioida rakennetta. Nykytila-analyysiä syvennetään johtamistehtävissä olevien haastatteluilla, toimialajohtajien ja hyvinvointialuejohtajan näkemyksillä. Lisäksi hyödynnetään johtamisarvioita kuten Pulssi-kyselyä ja edellä mainittua työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyä, lähijohtajien työaikaselvitystä ja kootaan vertailuaineistoa muista hyvinvointialueista.
Organisaatiorakenteen tarkasteluun on vahvat perusteet. Organisaatiorakenteen tulee tukea yhteistä onnistumista hyvinvointialueena sekä tavoitetoimintakulttuurimme toteutumista. Kun nykyistä organisaatiota rakennettiin, perustui työ pitkälti aiempiin malleihin. Monilta osin rakenne on osoittautunut toimivaksi ja perustelluksi, mutta ei kaikilta osin. Moniportaisuus – tai hierarkkisuus – on osassa organisaatiota jopa seitsemän portainen alkaen työntekijästä ja päätyen hyvinvointialuejohtajaan. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialalla portaita on kahdeksan. On myös hyvin pieniä johtamisyksiköitä eli johtamistehtävässä asiakasrajapinnassa olevalla voi olla vain 2-5 johdettavaa. Tarkoituksena on, että johtamistehtävissä olevien määrää tullaan vertaamaan muihin hyvinvointialueisiin huomioimalla kunkin organisaatiorakenne.
Samalla kun selvitetään johtamisrakennetta, on osana sitä syytä tarkastella myös toimialojen ja palvelualueiden niitä asiantuntijatehtäviä, joissa työskennellään suoraan edellä mainittujen organisaatiotasojen johdon työtä tukevina asiantuntijoina. Asiantuntijoiden määrä ja rooli toimialoilla vaihtelee ja koska se on kytköksissä johtamiseen ja siinä onnistumiseen, tulee asiantuntijarakenne myös selkiyttää.
Alustavana tavoitteena on, että aluehallituksen evästysten perusteella nykytilan arviointi viranhaltijaorganisaation johtamisrakenteista toteutetaan marras-joulukuun 2024 aikana ja tämän jälkeen alkuvuodesta 2025 laaditaan toimenpide-ehdotukset aluehallitukselle niin, että selvityksen lopputuloksia ja toimenpide-ehdotuksia voidaan käsitellä aluehallituksen kokouksessa 11.2.2025. Tarkoituksena on selvittää, onko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selkiyttämisen tarvetta organisaatiorakenteessa ja johtamistehtävien määrässä.