Perustelut
Asian valmistelija: lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja perheitä tukevien palvelujen palvelualuejohtaja Elina Eeva
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014 18 a§) mukaista sosiaalipalvelua, joka on määritelty Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tavoitteelliseksi, suunnitelmalliseksi ja määräaikaiseksi palveluksi, joka toteutetaan yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelun tavoitteena on konkreettisesti tukea vanhemmuutta sekä perheen arjessa selviytymistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokouksessaan 18.5.2026 § 29 hyväksynyt hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston 19.5.2026 alkaen. Asiakasmaksuhinnaston mukaan lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksutonta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotipalvelukokonaisuus on jaettu kahteen toimintayksikköön. Länsi-Keskinen toimintayksikössä on 15 vakanssia ja Itä-Pohjoinen toimintayksikössä 17 vakanssia. Kotipalvelussa hyvinvointialueen oman palvelutuotannon osuus on noin 25 %. Suurin osa palvelusta on nykyiselläänkin järjestetty ostopalveluina.
Lapsiperheiden kotipalvelu on kilpailutettu syksyllä 2024 dynaamisena tarjousmenettelynä. Sopimus on voimassa 1.1.2025 lukien toistaiseksi. Hyvinvointialue osoittaa palveluun tulevat asiakkaat. Tilaaja ei sitoudu tiettyyn vähimmäisostomäärään sopimuskaudella, vaan palvelua hankitaan tarpeen mukaan. Sopimuksessa on 27 eri palveluntuottajaa.
Tuotantotapa-analyysin johtopäätökset
Lapsiperheiden kotipalvelusta on tehty kesällä 2026 tuotantotapa-analyysi, joka on liitteenä. Analyysissä tarkasteltiin erityisesti:
- Oman ja ostopalvelutuotannon volyymejä ja kustannuksia
- Oman tuotannon tehokkuutta
- Ostopalveluiden laatua
- Oman ja ostopalvelutuotannon asiakkuuksien kestoa
Tuotantotapa-analyysin tuloksen mukaan lapsiperheiden kotipalvelussa oman tuotannon tuntihinta on 123 % ostopalveluita kalliimpi (oma 92,70 euroa/tunti, osto 42,26 euroa/tunti ja palvelusetelissä 40,65 euroa/tunti).
Jo aiemmin vuonna 2024 oli havaittu oman työn ja ostopalvelujen merkittävä hintaero lapsiperheiden kotipalvelussa osana laajempaa lapsiperheiden kotiin vietäviä palveluja koskevaa analyysiä. Silloisen tuotantotapa-analyysin suositusten pohjalta on jo tehty seuraavia toimenpiteitä vuosien 2024-2026 aikana, millä on pyritty vaikuttamaan oman tuotannon tuntihintaan:
- Eri palvelutuotannon muotojen tehokkaampi hyödyntäminen: Toteutettiin osittain kohdentamalla ostopalveluita selkeisiin palvelutarpeisiin sekä asiakkaisiin, joiden asiakaskäynnit eivät mahdu omaan toimintaan.
- Myöntämisen perusteiden selkeyttäminen: Myöntämisen perusteet laadittiin ja käyttöönotettiin vuoden 2025 aikana.
- Oman työn toiminnan tehostaminen välitöntä asiakastyöaikaa kasvattamalla: Oman työn välitön työaikatavoite asetettiin 60 % työajasta, oman työn tehostaminen aloitettiin syksyllä 2025 kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, miten peruuntuneiden asiakasaikojen tilalle saadaan asiakas. Lisäksi oman työn tehostamiseksi yhdenmukaisettiin ja tehostettiin Apotin aikataulupohjien käyttöä.
- Suosituksessa todettiin lisäksi, että lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin ja ostopalvelun käyttöä tulisi oleellisesti kasvattaa: Luotiin ohjeet, joissa ensisijaisesti täytetään oma lähityö, toissijaisesti palveluseteli ja kolmanneksi ostopalvelu.
Vaikka oman palvelun tuntihinta on laskenut selvästi vuoden 2024 analyysista tehtyjen tehostamistoimien avulla, se on edelleen huomattavan korkea verrattuna ostopalveluun. Hintaeroon vaikuttaa eniten palvelujen tuottamistapojen erilaisuus. Kustannustehokas oma tuotanto edellyttäisi yhtä kevyttä tuottamisen mallia, kuin ostopalveluissa, jossa työvoimaa käytettäisiin vain tarpeen mukaan ja heille maksettaisiin vain toteutuneista asiakaskäynneistä. Nykyisellä tuottamisen mallilla omalla työvoimalla jää paljon hukkakäyntiä muun muassa siirtymien ja peruuntumisten osalta. Tuotantotapa-analyysissä on todettu, ettei nykyisellä oman tuotannon mallilla ole mahdollista päästä ostopalvelujen kanssa samaan hintatasoon.
Tuotantotapa-analyysin suosituksena on siirtää lapsiperheiden kotipalvelu tuotettavaksi kokonaisuudessaan ostopalveluna ja palvelusetelinä. Tuotantotapa-analyysin mukaan lapsiperheiden kotipalvelun ulkoistamisella voitaisiin saavuttaa arviolta 650 000–670 000 euron vuosittainen säästö.
Koska palvelu on pääosin jo nykyisin tuotettu ostopalveluna, tarkoittaisi muutos ostopalvelun lisäämistä, mikä voitaisiin toteuttaa osana nykyistä hankintasopimuskokonaisuutta. Koska sopimuksessa on mukana 27 eri palveluntuottajaa, kyse ei olisi liikkeenluovutuksesta.
Ehdotuksena on, että aluehallitus päättäisi merkitä tuotantotapa-analyysin tiedoksi ja käynnistäisi tuotantotapa-analyysin pohjalta lapsiperheiden kotipalvelussa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla annetun lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn.
Vaikutukset
Palvelun jatkuessa maksuttomana ja myöntämisen perusteiden mukaisina, asiakasvaikutuksien arvioidaan jäävän muutoksessa vähäiseksi. Asiakkaiden oikeus saada SHL 18 a §:n mukainen välttämätön kotipalvelu turvataan jatkossakin. Palvelu viedään asiakkaiden kotiin, joten asiakkaiden palvelupaikkaan ei tule muutoksia. Ostopalvelutuottajien laaja tuottajaverkosto voi lisätä palvelun kapasiteettia ja asiakkaan valinnan mahdollisuuksia palvelua saataessa. Erityisiä lapsivaikutuksia ei ole arvioitu, sillä palvelun arvioidaan jatkuvan asiakkaan näkökulmasta entisellään. Muutoksella ei myöskään arvioida olevan kielellisiä vaikutuksia.
Palvelun järjestämisvastuu säilyy jatkossakin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palvelun saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus, laatu ja lainmukaisuus turvataan myös ulkoa hankitussa palvelussa. Asiakasohjauksen uudelleenorganisoinnin yhteydessä varmistetaan lapsiperheiden kotipalvelun asiakasohjauksen, palvelun kohdentumisen ja palveluntuottajien toteuttaman laadun systemaattinen seuranta, jotta palvelut vastaisivat asiakkaiden tarpeisiin ja saavuttavat niille asetetut tavoitteet. Muutoksen henkilöstövaikutukset arvioidaan osana yhteistoimintaneuvotteluita.
Hallintosäännön 46 §:n mukaan aluehallitus päättää hyvinvointialuetta koskevan palvelutuotannon avaamisesta kilpailutukselle. Vaikka tässä on jo nykyisin kilpailutettu palvelukokonaisuus, on tässä tarkoitus tehdä linjaus hyvinvointialueen oman palvelutuotannon lopettamisesta ja siirtämisestä ostopalveluna toteutettavaksi. Tämän johdosta asiasta päättäminen kuuluu aluehallituksen toimivaltaan.