Perustelut
Asian valmistelija: hallinnon erityisasiantuntija Kerttu Pöntinen
Aluevaltuuston kokouksessa 14.9.2025 § 59 jätettiin Shekhar Acharyan valtuustoaloite "Alueelle muuttavien henkilöiden terveystietojen järjestelmällinen kartoittaminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Acharyan lisäksi 29 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuu paljon ihmisiä, joiden aikaisemmat terveystiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä tai Kanta-palvelusta. Osa asukkaista on muuttanut maista, joissa terveystietoja ei tallenneta sähköisesti tai joissa tiedot ovat hajallaan eri asiakirjoissa ja järjestelmissä.
Kun aikaisempia terveystietoja ei ole käytettävissä, terveydenhuollon ammattilaisilla ei välttämättä ole riittäviä tietoja esimerkiksi potilaan pitkäaikaissairauksista, lääkityksestä, allergioista, aikaisemmista tutkimuksista tai hoidoista. Puutteelliset tiedot voivat vaarantaa potilasturvallisuuden, hidastaa hoidon aloittamista ja aiheuttaa päällekkäisiä tutkimuksia.
Tietojen puuttuminen voi aiheuttaa erityisesti seuraavia ongelmia:
- Päivystyksessä tai muussa kiireellisessä hoidossa ei välttämättä tiedetä potilaan sairauksista, lääkityksestä tai vakavista allergioista. Tämä voi lisätä virheellisen lääkityksen tai hoidon riskiä.
- Aikaisempia tutkimuksia ja laboratoriokokeita voidaan joutua tekemään uudelleen, jos niiden tuloksia ei ole saatavilla tai niiden luotettavuutta ei pystytä arvioimaan. Tämä lisää kustannuksia ja kuormittaa palveluja
-
Pitkäaikaissairaudet ja muut hoitoa vaativat terveysongelmat voivat jäädä havaitsematta. Kun sairaus todetaan vasta myöhemmin, sen hoitaminen voi olla vaikeampaa ja kalliimpaa.
-
Asiakas saattaa joutua kertomaan samat tiedot useita kertoja eri palveluissa, mikä heikentää palvelukokemusta ja hoidon jatkuvuutta.
Ehdotus uudeksi toimintamalliksi:
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön yhtenäinen ja monikielinen toimintamalli niiden alueelle muuttaneiden henkilöiden keskeisten terveystietojen kartoittamiseksi, joiden aikaisemmat tiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä. Toimintamallissa tulisi selvittää ainakin seuraavat asiat:
- Monikielinen terveystietolomake: Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus ilmoittaa keskeiset terveystietonsa monikielisellä sähköisellä tai paperisella lomakkeella. Lomakkeessa voidaan kysyä esimerkiksi pitkäaikaissairauksista, lääkityksestä, allergioista, aikaisemmista leikkauksista, rokotuksista ja muista hoidon kannalta olennaisista tiedoista.
- Aikaisempien asiakirjojen käsittely: Asiakas voi esittää aikaisempia terveystietojaan, reseptejään ja tutkimustuloksiaan. Tarvittaessa niiden ymmärtämisessä ja kääntämisessä käytetään asianmukaisia tulkkaus- ja käännöspalveluja.
-
Ammattilaisen tekemä arviointi: Terveydenhuollon ammattilainen käy asiakkaan ilmoittamat tiedot läpi, arvioi niiden merkityksen ja kirjaa tarpeelliset sekä luotettaviksi arvioidut tiedot potilastietojärjestelmään. Asiakkaan itse ilmoittamia tietoja ei muuteta automaattisesti diagnooseiksi ilman ammattilaisen arviota.
-
Potilasturvallisuuden kannalta kriittiset tiedot: Vakavat allergiat, keskeiset pitkäaikaissairaudet ja muut hoitoon vaikuttavat riskitiedot merkitään potilastietojärjestelmään sen mahdollistamalla tavalla siten, että ne ovat nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten nähtävissä.
-
Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen: Selvitetään, voidaanko tietojen keräämisessä hyödyntää hyvinvointialueen käytössä olevia digitaalisia asiointipalveluja. Samalla on varmistettava, että palvelua voi käyttää myös henkilö, jolla ei ole riittäviä digitaitoja, vahvaa tunnistautumista tai mahdollisuutta asioida suomeksi tai ruotsiksi.
-
Tietosuoja ja asiakkaan suostumus: Terveystietojen keräämisessä, kääntämisessä, tarkistamisessa ja tallentamisessa noudatetaan tietosuojaa, potilaan oikeuksia ja tietojen tarpeellisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Asiakkaalle kerrotaan ymmärrettävästi, miksi tietoja kerätään ja miten niitä käytetään.
- Yhteistyö ja palveluun ohjaaminen: Toimintamallia valmistellaan yhteistyössä alueen kuntien, maahanmuutto- ja kotoutumispalvelujen, vastaanottopalvelujen sekä hyvinvointialueen terveyspalvelujen kanssa. Tavoitteena on ohjata asiakas terveystietojen kartoittamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Toimintamallin hyödyt:
Yhtenäinen toimintamalli voisi:
- parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta
- helpottaa oikean hoidon suunnittelua ja aloittamista
- vähentää tarpeettomia ja päällekkäisiä tutkimuksia
- auttaa tunnistamaan sairaudet aikaisemmin
- lyhentää hoitoon pääsyyn kuluvaa aikaa
- parantaa hoidon jatkuvuutta
- säästää terveydenhuollon henkilöstön aikaa ja hyvinvointialueen kustannuksia
- edistää yhdenvertaista pääsyä turvallisiin terveyspalveluihin.
Aloite:
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
- selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön yhtenäinen ja monikielinen toimintamalli niiden alueelle muuttaneiden henkilöiden terveystietojen kartoittamiseksi, joiden aikaisemmat tiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä,
- arvioi, miten nykyisiä digitaalisia asiointipalveluja, tulkkauspalveluja ja terveydenhuollon vastaanottoja voidaan hyödyntää toimintamallissa,
- arvioi toimintamallin vaikutukset potilasturvallisuuteen, palvelujen sujuvuuteen, henkilöstön työmäärään ja hyvinvointialueen kustannuksiin sekä
- käynnistää mahdollisuuksien mukaan toimintamallin pilotoinnin rajatussa palvelussa tai kohderyhmässä."
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen voimassa olevan hallintosäännön mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä. Mikäli aloitteen allekirjoittajia on vähintään 25, on aluehallituksen aloitevastaus annettava aluevaltuustolle tiedoksi.
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan ja terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 14.3.2027 mennessä.