Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen johtaja Mikko Hokkanen, strategiapäällikkö Marianne Juosila ja taloussuunnittelupäällikkö Marja Miettinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 74 §:n mukaan aluehallitus seuraa talousarvion toteutumista talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarviossa todetaan, että toiminnan ja talouden tilanne raportoidaan aluehallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksissa sekä talousarviovuoden tilanne tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Vuoden 2026 toinen osavuosikatsaus perustuu talouden ja toiminnan osalta tilanteeseen 31.8.2026.
Talousarvion toteutuminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustasot ovat hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja erikoissairaanhoito, joiden osalta sitova erä on toimintakate. Tuloslaskelmaosan osalta sitovuustaso on vuosikate.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvion menojen vuonna 2026 arvioidaan olevan 1 300,9 milj. euroa ja tulojen 132,4 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostuu -1 168,5 milj. euroa. Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen ennustetaan toteutuvan 15,3 milj. euroa matalampina ja toimintatulojen 2,2 milj. euroa talousarviota korkeampina, minkä seurauksena toimintakate toteutunee 17,5 milj. euroa talousarviota parempana.
Hyvinvointialueen vuosikate sisältää käyttötalouden tulojen ja menojen lisäksi valtion rahoituserät sekä korkomenot ja -tulot. Ennusteen mukainen vuosikate on 96,6 milj. euroa ja tilikauden positiivinen tulos poistojen jälkeen on 92,3 milj. euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan 19,8 milj. euroa talousarviota suurempana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloustilanne on hallinnassa ja kehittynyt hyvin. Ensimmäisten toimintavuosien aikana kertynyttä alijäämää on katettu tarkalla kustannusten hallinnalla ja uudistusohjelman johdonmukaisella toimeenpanolla. Vuoden 2025 ennakoitua paremman tuloksen perusteella aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.5.2026 § 27 määrärahamuutokset kuluvan vuoden talousarvioon, ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pystyy kattamaan kertyneet alijäämät lain velvoittamassa määräajassa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hyvinvointialue on jatkanut toimintansa kustannusvaikuttavaa uudistamista Uudistusohjelman toimenpiteitä toteuttaen. Ensimmäisinä vuosina uudistustoimet ylittivät niille asetetut kustannusvaikutukset. Vuoden 2026 toisen vuosikolmanneksen perusteella ohjelman toimeenpano etenee hyvin, ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Hyvinvointialue on saavuttanut noin 83,7 milj. euron kustannusvaikutukset. Useilla toimialoilla on vähennetty ostopalvelujen käyttöä ja korvattu ne omalla toiminnalla. Tämä on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä erityisesti vanhusten, terveydenhuollon, lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon talousarvion menot sisältävät HUS-palvelusopimuksen, ensihoidon, myrkytystietokeskuksen, hammaslääkäreiden erikoistumisopetuksen sekä lääkärihelikopteritoiminnon.
Erikoissairaanhoidon menojen ennakoidaan olevan 376,7 milj. euroa. Menojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 verrattuna 20,4 milj. euroa (5,7 %).
Erikoissairaanhoidon lopulliset kustannukset määräytyvät HUSin palveluiden suhteellisen palvelukäytön mukaisesti. Palvelukäyttö on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kehittynyt hyvin maltillisesti suhteessa muiden alueiden palvelukäyttöön. HUS laskutuksen ennuste perustuu siis arvioon alueiden välisestä suhteellisesta palvelukäytöstä ja siten pitää sisällään epävarmuuksia.
Hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa
Hyvinvointialueen menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan alittavan talousarvion 16,3 miljoonalla eurolla ja tuottojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Toimintakate ennustetaan toteutuvan 18,5 miljoonaa euroa parempana kuin talousarvio.
Menojen alitus kohdistuu etenkin henkilöstömenoihin ja asiakaspalvelujen ostoihin. Henkilöstömenojen ennustetaan alittavan talousarvion 17,5 milj. eurolla. Alituksen taustalla on alkuvuonna 2026 tehty budjetointiperusteiden tarkistus koskien htv-määrää, lomarahaa, henkilöstökorvauksia ja sivukuluprosentteja.
Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi: ennusteen mukaan kustannukset ovat 4,7 milj. euroa, kun ne vuonna 2025 olivat 7,7 milj. euroa. Tavoitteena on turvata palvelut ensisijaisesti omalla, vakaalla henkilöstöllä.
Asiakaspalvelujen ostojen ennustetaan alittavan talousarvion 1,2 milj. eurolla. Asiakaspalvelujen ostojen ennustetaan jäävän talousarviota alhaisemmaksi aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden erityispalvelujen palvelualueilla sekä HUSin perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä.
Vammaispalvelujen taloudellinen tilanne on edelleen haastava ja ostopalvelujen ennustetaan ylittyvän vammaispalveluissa. Palvelualueella on kuitenkin käynnissä useita kehittämis- ja kustannushallintatoimenpiteitä, joiden vaikutusten odotetaan näkyvän taloudessa kuluvan vuoden aikana.
Avustusten ennakoidaan kasvavan 3,2 milj. euroa verrattuna vuoteen 2025, johtuen 1.1.2026 voimaan tulleista indeksikorotuksista sekä omaishoidon ja toimeentulotuen volyymin kasvusta aikuissosiaalityön, vammaispalvelujen sekä kotona-asumisen palvelujen palvelualueilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotanto
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstötilanne on jatkunut hyvänä. Avoimiin tehtäviin on ollut runsaasti hakijoita, ja lähtövaihtuvuus sekä henkilöstövuokraus ovat edelleen pienentyneet.
Palvelujen saatavuus on kokonaisuutena hyvällä tasolla tai jopa parantunut, ja asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Palvelujen kysyntä on kasvanut useissa palveluissa. Toimintamalleja arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti, millä pyritään hillitsemään palvelujen ruuhkautumista. Terveysasemilla 87 % asiakkaista on päässyt hoitoon 14 vuorokaudessa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarve on kasvanut useimmissa palveluissa, mutta palvelujen saatavuus ja määräajat ovat pysyneet hyvällä tasolla. Vanhuspalvelujen palvelukyky on ollut hyvä, eikä pitkäaikaiseen hoivaan ole yli 3 kuukautta jonottaneita. Vammaispalvelujen neuvonnan ja asiakasohjauksen ruuhka on purettu. Suunnitteilla ja valmistelussa olevat valmiusasemat tulevat parantamaan pelastuslaitoksen palvelukykyä.
Aluevaltuusto asetti talousarvioon 2026 hyvinvointialueelle 16 sitovaa toiminnan tavoitetta ja näille yhteensä 25 mittaria tavoitetasoineen. Toisen vuosineljänneksen perusteella arvioidaan, että asetetuista tiukoista tavoitetasoista suurin osan (14/25) saavutetaan täysin vuoden 2026 aikana, kahdeksan tavoitetason saavuttamisessa on epävarmuutta, muutamaa tavoitetasoa ei saavutettane ja yhtä ei voida arvioida uudistetun mittaroinnin vuoksi.