Aluevaltuusto, kokous 10.6.2024

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen

Aluevaltuuston kokouksessa 11.9.2023 § 105 jätettiin Jussi Saramon valtuustoaloite "Hätähuuto valtioneuvostolle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 15 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Useamman hallituskauden ajan on valmisteltu sote-uudistusta tarkoituksena käyttää resursseja tehokkaammin. Uudistuksen lähtökohta on ollut oikea-aikaistaa apua, hoitoa ja hoivaa perus- ja erikoistason palvelut yhdistämällä, jolloin kalleimmat palvelut kuten erikoissairaanhoito vähenevät. Näin vanhenevan väestön aiheuttama menokasvu on loivempaa kuin se muuten olisi, ja työntekijäresurssi riittää parempiin palveluihin. 
 
Kunnat velkaantuivat vielä vuonna 2019 valtiota enemmän, yli kolme miljardia, suurimpana yksittäisenä syynä sote-palveluiden alibudjetointi suhteessa verorahoitukseen ja valtionapuun. Rahoituksen siirryttyä kunnilta valtiolle sellaisenaan indeksillä korotettuna, siirtyi mukana myös rahoitusvajetta. Arvioiden mukaan hyvinvointialueilta puuttuu palveluiden järjestämisestä yli miljardi euroa. Kuntien tavoin hyvinvointialueet eivät kuitenkaan voi kattaa vajetta verottamalla, velkaantumalla tai muiden sektorien menojen leikkauksilla. 
 
Olisi vastuutonta teeskennellä, että hyvinvointialueet voisivat selvitä nykyisestä mahdottomasta tilanteesta, jossa isoja säästöjä edellytetään jo lähivuosina. Palvelut on jo nyt järjestetty Suomessa selvästi verrokkimaita halvemmalla. Niin kauan kuin sote-uudistusta on tehty, on lähtökohta ollut taittaa tulevaisuuden menokasvua, ei säästää entisestään työntekijävajeesta kärsivistä palveluista. 
 
Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon sekä virallisten kanavien että julkisuuden kautta, jotta hallitusohjelmaan sisältyvät miljardileikkaukset peruttaisiin ja alueille annettaisiin kipeästi kaivattua lisärahoitusta." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.9.2023 § 237 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 11.3.2024 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat: 

Edellä 1 momentissa mainittujen määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.  Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. 

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteina oli, kustannusten kasvun hillinnän ohella, tasata väestön terveyseroja ja siirtää hoidon painopistettä perustasolle. Tavoitteena oli siis uusi, aiempaa oikeudenmukaisempi rahan jakaminen, joka huolehtisi alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastuslaitoksen palveluissa. Uudistuksen yhteydessä hyvinvointialuetalous erotettiin kuntataloudesta. Tämä laskenta ei kuitenkaan onnistunut, mikä näkyy ensimmäisen toimintavuoden alijäämissä hyvinvointialueilla ja toisaalta kuntatalouden ylijäämässä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta tämä näkyy ensimmäisten toimintavuosien suuressa alijäämässä ja tarkoittaa sitä, että sille on siirtynyt puutteellisen rahoituspohjan myötä ylimääräistä sopeutuspainetta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on jo syksyllä 2023 tehnyt edunvalvontaa hyvinvointialueen rahoitusta koskien. Aluehallitus on kokouksessaan 5.9.2023 § 216 käsitellyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 2. osavuosikatsausta. Samassa yhteydessä aluehallitus päätti, että edunvalvontajaostoa pyydetään laatimaan aluehallitukselle some-kertoimesta kannanotto toimitettavaksi valtiolle. 

Edunvalvontajaosto on kokouksessaan 14.9.2023 § 72 käsitellyt asiaa ja päättänyt esittää kannanoton "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen kannanotto valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hyvinvointialueiden tarveperusteisen rahoituksen kehittämisestä". Aluehallitus on kokouksessaan 26.9.2023 § 227 päättänyt lähettää kannanoton hyvinvointialueiden tarveperusteisen rahoituksen kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle, sosiaali- ja terveysministeriölle, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle, valtiovarainministeriöille sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Aluehallituksen kannanotto on oheismateriaalina.  

Kannanotossa todetaan, kuinka valtionrahoituksen perustana toimiva tarveperusteinen rahoitusmalli ei pysty havaitsemaan tai arvioimaan riittävällä tarkkuudella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutarvetta jättäen jatkuvan vajeen rahoitukseen. Erityisesti sosiaalihuollon palvelutarve ja siihen liittyvät kustannukset eivät ole mallissa riittävällä painolla huomioitu. Tämä vääristää hyvinvointialueiden välistä rahoituksen jakoa ja erityisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella se heikentää hyvinvointialueen kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin riittävällä tasolla. Jotta sote-järjestämislain mukaiset yhdenvertaiset palvelut voidaan järjestää koko maassa, tulee sosiaalihuollon painokertoimia kasvattaa sekä kehittää nopeasti tarvevakiointimallia siten, että sosiaalihuollon tarvekertoimet huomioisivat aidosti lastensuojelun tarvetekijöitä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut vastineen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen kannanottoon 26.10.2023. Lisäksi valtiovarainministeriö on 3.11.2023 antanut vastauksen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kannanottoon hyvinvointialueiden rahoitusmallin tarveperustaisuuden kehittämisestä. Molemmat vastaukset ovat oheismateriaalina. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueneuvottelu on käyty 27.11.2023. Neuvotteluissa oli hyvinvointialueen lisäksi edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Aluehallintovirastosta. Neuvotteluissa hyvinvointialue on tehnyt seuraavia nostoja rahoituksesta: 

“Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tunnistanut rahoituksen kipupisteiksi mm seuraavat: 

• sosiaalihuolto on huomioitu laskennalliseen rahoitukseen vajaasti 

• HUS:in erityisluonteisia tehtäviä ei ole huomioitu rahoituksessa riittävästi 

• mallissa ei ole kannustinta kehittämiseen tai tuottavuuden nostoon 

• THL:n tilastollisen mallin perustuminen pääosin diagnoosi- ja käyntitietoihin, mistä Vakelle rahoitusvaje (tarpeeseen verrattuna). 
   

Rahoitusmallissa on pysyvä siirtymärahoitus niille alueille, jotka ovat budjetoineet sote-palveluihin reilusti yli tai alle laskennallisen rahoituksen mukaisen kustannustason ennen hyvinvointialueuudistusta. Rahoitusmalliin kuuluvan rajoittimen vuoksi rahoitus ei seuraa tarpeeseen perustuvaa rahoitustarvetta täysimääräisesti. Helsingissä on kuntamallin aikana budjetoitu soteen jatkuvasti Vantaata ja Keravaa enemmän.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Helsingillä on varsin samanlainen toimintaympäristö; VAKElla arvioidaan lisäksi olevan sosiaalihuollon palvelutarvetta Helsinkiä enemmän mm. alemman tulotason vuoksi. Huolimatta toimintaympäristön ja palvelutarpeiden samankaltaisuudesta, rahoitusmallin rajoittimien mukainen siirtymäajan rahoitus tulee jättämään Helsingin huomattavasti VAKEa korkeammalle tasolle, +252 euroa/asukas.” 

Myös osana aluevaltuuston kokouksessaan 29.4.2024 § 22 hyväksymää uudistusohjelmaa on kuvattu hyyvinvointialueen rahoitusmallin haasteita ja sitä, miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvion mukaan valtionrahoituksen tarveperusteinen malli ei riittävästi tunnista alueen palvelutarpeita, aiheuttaen rahoitukseen vajetta erityisesti sosiaalihuollon osalta. Enimmäkseen terveydenhuollon diagnooseihin pohjautuva malli ei kunnolla huomioi sosiaalihuollon laajempaa palvelutarvetta, jättäen huomiotta alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Vantaan ja Keravan alueelle lasketut palvelutarvekertoimet ovat huomattavasti muita alueita matalampia, eivätkä kuvaa oikein alueen palvelutarpeita ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Nykyinen rahoitusmalli aiheuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kymmenien miljoonien eurojen vajetta rahoitukseen ja vaikeuttaa tosiasiallista kykyä tuottaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen asukkaille.

Aluevaltuusto on päätöksessään 12.12.2023 § 125 Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024–2026 hyväksyminen päättänyt talousarvion ja -taloussuunnitelman hyväksymisen lisäksi valtuuttaa aluehallituksen arvioimaan tammi-maaliskuussa 2024 hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaisen lisärahoituksen tarvetta sekä harkintansa perusteella hakemaan lisärahoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Aluehallituksen 14.5.2024 käsiteltäväksi on tarkoitus tuoda esitys lisärahoituksen hakemisesta hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2022, jäljempänä rahoituslaki) 11 § mukaisesti. Kyseisen pykälän 1 momentin nojalla yksittäisellä hyvinvointialueella olisi oikeus saada laskennallisen rahoituksen lisäksi valtiolta lisärahoitusta se määrä, joka on tarpeen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perustuslain 7, 15, ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin kytkeytyvien pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi riittävien palvelujen turvaamisen. Luonnos lisärahoitushakemuksesta on oheismateriaalina.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii jatkossakin vaikuttamaan siihen että sille osoitetaan riittävät taloudelliset resurssit väestönsä palvelutarpeesta huolehtimiseen.