Aluevaltuusto, kokous 11.9.2023

Perustelut

Asian valmistelija: Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto

Aluevaltuuston kokouksessa 21.6.2022 §66 jätettiin Tiina Tuomelan valtuustoaloite koskien köyhyysneuvoston (köyhyyden vähentämisen neuvosto) perustamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Hyvinvointialueiden tulee asettaa köyhyyden vähentämiseen tähtäävät tavoitteet sekä määrittää niihin liittyvät toimenpiteet, mittarit ja seurantatavat. Tämä tulee tapahtua yhteistyössä kuntien kanssa, osana velvoitetta edistää ja seurata hyvinvointia ja terveyttä alueillaan. Neuvoston tulee vuosittain raportoida köyhyyden vähentämisen tavoitteiden toteutumisesta. Köyhyys on laaja-alainen käsite. Se käsittää paitsi taloudellista köyhyyttä, myös syrjäytymistä ja osattomuutta. Myös sairastavuus ja mielenterveys- sekä päihdeongelmat ovat usein mukana köyhyyskäsitteessä. Hyvinvointialueiden tulee sitoutua vähentämään köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta alueellaan. Köyhyys syrjäyttää, lisää sairastavuutta, altistaa päihteille ja mielenterveysongelmille, heikentää ravitsemusta, aiheuttaa ylivelkaantumista ja asunnottomuutta. Viimeaikaisten kriisien (korona, Ukrainan sota) aikana toimeentulo-ongelmia kokevien kotitalouksien määrä on kasvanut. Työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten, yhden huoltajan perheiden, sairaiden ja toimintarajoitteisten selviytyminen välttämättömistä menoista on vaarantunut. Hyvinvointialueet voivat tukea asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja sujuvia palvelupolkuja myös yhteistyössä alueellaan toimivien yritysten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Hyvinvointialueiden tuleekin arvioida heikossa taloudellisessa asemassa olevien näkökulma päätöksenteossa. Hyvä esimerkki toimintamallista on jo voimassa oleva velvoite lapsivaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. Yksi ehdotus toimintasuunnitelmasta pilotointia varten on tehty Sitralab/Enemmän kuin ruokaa tiimin toimesta 2021. Köyhyyden vähentämisen neuvoston kokoonpanossa korostuu kokemusasiantuntijuus, moniammatillisuus ja laaja-alainen poliittinen edustus. Neuvoston tehtävänä on seurata ja valvoa alueen päätöksenteon ja suunnitelmien vaikutuksia vähävaraisiin asukkaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja arkeensa. Tavoitteena on edistää vähävaraisten asukkaiden asemaa, hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toimijuutta paikallisyhteisöissään. Vaikuttaminen on monimuotoista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Köyhyyden vähentämisen neuvosto tekee aloitteita ja antaa lausuntoja. Perusperiaatteena on tuoda vähävaraisten ja syrjäytyneiden ääni konkreettisena päätöksentekoon."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 16.8.2022 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi. Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan lakisääteistä alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on strateginen ja lakisääteinen asiakirja, jossa kuvataan hyvinvointialueen tavoitteet ja toimenpiteet alueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sisältävät ikäryhmäkohtaiset hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat: lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet. Lisäksi ikäryhmäkohtaisiin hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin on sisällytetty vammaispoliittinen ohjelma.

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta on valinnut viisi ylätason painopistettä alueelliselle hyvinvointisuunnitelmalle. Painopisteet ovat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden osalta lautakunta nosti esiin keskeisenä näkökulmana muun muassa köyhyyden torjunnan. Hyvinvointisuunnitelmaluonnoksen tavoite- ja toimenpide-ehdotuksiin onkin nostettu tähän liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoite-ehdotukseksi on kirjattu muun muassa, että asiakkaiden elämänhallinnan edellytyksiä turvataan ja vahvistetaan. Elämänhallinnan edellytysten turvaamisella ja vahvistamisella tähdätään muun muassa siihen, että jokaisella olisi mahdollisuus työntekoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Hyvinvointialueille on tullut toimeentulotukilain 27 e § (9.12.2022/1023) muutoksen myötä velvoitteeksi asettaa myös alueellinen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämisestä sekä yhteistyön toteuttamista koskevista asioista alueellaan. Neuvottelukunnan tulee raportoida toiminnastaan sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnistetty selvitystyö alueellisen neuvottelukunnan järjestämisestä yhdessä Kelan, TE-toimiston, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi neuvottelukuntaan on tulossa kansalaisyhteiskunnan edustajina Y-säätiö ja Sininauhaliitto. Neuvottelukunnan tarkoituksena on keskustella erityisesti toimeentulotuen toimeenpanoon vaikuttavista alueellisista erityispiirteistä. Lisäksi neuvottelukunta voi seurata esimerkiksi alueen palveluverkkoa ja eri paikallistahojen kanssa tehtävää yhteistyötä, asumisen kysymyksiä sekä käsitellä kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin työllisyysasioihin liittyviä yhteistyökysymyksiä.

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialan sosiaalihuoltolain mukaisena tehtävänä on tukea asiakkaita elämänhallintaan, työllistymisvalmiuksiin, toimeentuloon ja asumiseen liittyvissä asioissa sekä vähentää asukkaiden ja asiakkaiden eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi vammaispalvelujen palvelualueen lakisääteinen perustehtävä on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen palveluissa asiakkaan tilanteen ja hänen tarvitsemiensa palvelujen arviointi aloitetaan ensiarvioinnissa/alkuarvioinnissa, jonka perusteella asiakkaalle voidaan tarjota kertaluonteista neuvontaa ja tukea tai tehdä laajempi palvelutarpeen arviointi suunnitelmallisen sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen käynnistämiseksi. Pienituloinen voi saada joko taloudellista tukea tai konkreettisia palveluja, jotka edistävät omatoimista selviytymistä talouden ja elämänhallinnan suhteen.

Asiakkaalle tarjottavia palveluita ovat suunnitelmallisen sosiaaliohjauksen tai sosiaalityön lisäksi sosiaalinen kuntoutus, jonka tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja lisätä konkreettisia taitoja esimerkiksi talouden hallinnan ja digitaalisten palvelujen käytön suhteen. Asiakkaalle voidaan tarjota myös asumisen sosiaaliohjausta, jonka tavoitteena on ehkäistä velkaantumista ja vuokraveloista johtuvia häätöjä. Asunnottomat henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen, itsenäiseen asumiseen siirtymisessä tai tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa, voivat saada asumispalveluja.

Taloudellisen tilanteen helpottamiseksi hyvinvointialueen asukkaat voivat hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea tai sosiaalista luottoa. Täydentävä toimeentulotuki täydentää Kelan myöntämää perustoimeentuloa silloin, kun perustoimeentulo ei kata asukkaan erityisiä menoja, esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden hoitokustannuksia. Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on ehkäistä asukkaan syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki perustuu yksilölliseen harkintaan ja sosiaalityön suunnitelmaan. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle hyvinvointialueen asukkaalle, jolla ei esimerkiksi puuttuvien vakuuksien tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi ole mahdollisuutta saada muuta kohtuuehtoista luottoa. Sosiaalityön asiakkaalle voidaan hakea myös välitystiliä, mikäli asiakkaalla on säännölliset tulot, mutta vaikeuksia hallita omaa rahan käyttöään. Välitystilipalvelussa asiakkaan välttämättömät laskut hoidetaan sosiaalitoimen välitystilihoitajan toimesta ja loput varat asiakas saa sovitusti käyttöönsä.

Köyhyyden ehkäisemisessä tärkeä keino on myös asiakkaiden ja asukkaiden työllisyys- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Sosiaalityöstä voidaan ohjata asiakas työkykyselvitykseen, jonka avulla on tarkoitus selvittää työkyvyn lisäksi ensisijainen etuus, esimerkiksi eläke. Kuntouttava työtoiminta on suunnattu niille, joiden työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puute, puutteellinen työkyky, terveydelliset ongelmat tai päihdeongelma. Vammaisten työtoiminta on taas tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole vamman, sairauden tai muun vammaispalvelulain mukaisen syyn takia edellytyksiä osallistua tavanomaiseen työhön. Vammaisten työtoiminnan tavoitteena on tukea, ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyä sekä osallisuutta ja parantaa vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia.

Sosiaalipalvelujen lisäksi asiakkaiden tilanteiden selvittämisessä, elämänhallinnan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon, työllisyyspalvelujen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Neuvova Vantaa -kehittämishankkeen tavoitteena on tarjota esimerkiksi vieraskielisille vantaalaisille matalan kynnyksen neuvontaa sekä kehittää kaupungin monikielistä viestintää ja verkostoyhteistyötä. Asunnottomuuden ehkäisyhankkeessa taas kehitetään palveluja monialaisen tuen tarpeessa oleville hyvinvointialueen asunnottomille. Hankkeessa on kehitetty muun muassa asumisneuvontaa, asunnottomuustyön verkostoa sekä etsivää työtä, jossa yhdistyvät moniammatillisen tiimin ja kokemusasiantuntijan osaaminen. Yhteinen pöytä on vantaalainen ruoka-avun verkosto, joka tarjoaa ruoka-apua verkostoon kuuluvien toimijoiden jakamana n. 85 toimipisteessä eri puolilla Vantaata. Keravalla tukea ja ruoka-apua voi hakea seurakunnilta. Hyvinvointialueella on toteutettu myös talousneuvolan kesäkiertue, jossa ulosottolaitos, talous- ja velkaneuvonta, Elämänlaatu ry ja Asunnottomuuden ehkäisyhanke ovat tarjonneet moniammatillista ohjausta ja neuvontaa talouteen, asumiseen ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä ilman ajanvarausta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille on olemassa monipuolinen palveluvalikoima, joiden avulla asukkaiden taloudenhallintaa, elämänhallintaa ja osallisuutta tuetaan sekä syrjäytymistä ehkäistään. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla on katsottu, että hyvinvointialueen nykyisellä palveluvalikoimalla pystytään vastaamaan asukkaiden palvelutarpeeseen, joten köyhyysneuvostoa ei ehdoteta perustettavaksi uudeksi vaikuttamistoimielimeksi.