Perustelut
Asian valmistelija: Talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen ja controller Laura Kujanpää
Hyvinvointialueen rakentuessa, yksi aluevaltuuston tehtävistä on rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista päättäminen. Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2011, jäljempänä hyvinvointialuelaki) 22 §:n mukaan aluevaltuuston tehtäviin kuuluu päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Aluevaltuusto päättää myös takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 77 §:n mukaan rahavarojen käytännön hoitamisesta vastaa rahatoimesta vastaava viranhaltija.
Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueen valtuudesta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialueen lainanottovaltuus (hyvinvointialuelaki 15 §), investointisuunnitelma (hyvinvointialuelaki 16 §) sekä arviointimenettely (hyvinvointialuelaki 122–124 §) ovat lakisääteisiä. Hyvinvointialue saa ottaa lainaa päätöksen mukaisen määrän investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi.
Rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteissa kuvataan organisaation rahoitustoiminnan, sijoitustoiminnan sekä takauksien, vakuuksien ja antolainauksen toteuttamisen pääperiaatteet.
Rahoitustoiminta
Rahoitustoiminnalla tarkoitetaan hyvinvointialueen niin pitkän (yli 12 kuukautta) kuin lyhytaikaisen rahoituksen (alle 12 kuukautta) hankintaa, joka voidaan toteuttaa erilaisilla rahoitusinstrumenteilla, kuten velkakirjalainoilla, kuntatodistuksiin verrattavilla hyvinvointialuetodistuksilla sekä erilaisilla leasing- eli vuokrausmalleilla. Rahoituksen suunnittelun tarve lähtee siitä, että menot ja tulot toteutuvat hyvinvointialueella eritahtisesti.
Sijoitustoiminta
Hyvinvointialueen sijoitustoiminta voidaan jakaa luonteeltaan eri toimintoihin, joita ovat:
- investointisuunnitelmassa esitettävien ja ministeriössä hyväksyttävän hyvinvointialueen toimialaan ja tehtäviin liittyvät investoinnit
- kassavarojen sijoittaminen
- toimeksiantoon rinnastettavat mahdolliset lahjoitusvarat, joiden hoitamisessa noudatetaan samoja yleisperiaatteita kuin kassavarojen sijoittamisessa.
Rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet pohjautuvat siihen, että rahoitus- ja sijoitustoiminta hyvinvointialueella tulee olla vakaata ja mahdollisimman riskitöntä.
Lyhytaikaisen rahoituksen instrumentteja ovat ensisijaisesti hyvinvointialuetodistukset ja tarvittaessa konsernitiliin liitettävä luottolimiitti. Pitkäaikaisten lainojen suojausaste pyritään pitämään perusteissa määritetyssä tavoitetasossa ja suojaukseen käytetään riskittömiä tai vähäriskisiä instrumentteja.
Takaukset, vakuudet ja antolainaus
Takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta sekä niihin liittyvistä takausprovisiosta ja vastavakuudesta päättää aina aluevaltuusto. Hyvinvointialueen myöntämä laina taikka takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa hyvinvointialueen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Hyvinvointialue ei saa myöntää lainaa taikka takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Hyvinvointialueen edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla tai vastavakuuksilla. Lisäksi on huomioitava EU-lainsäädäntö.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet määritellään tämän päätösesityksen liitteessä.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä hyvinvointialueelle liitteen mukaiset rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.