Aluevaltuusto, kokous 14.3.2023

Perustelut

Asian valmistelija: vt. hallintojohtaja Riikka Liljeroos ja tarkastuspäällikkö Aleksi Paananen

Aluevaltuuston kokouksessa 22.11.2022 § 98 jätettiin Valta kuuluu kansalle -aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ennakointi lakisääteisen väärinkäytösten ilmiantokanavan perustamiseksi hyvinvointialueelle, ns. Whistleblower-direktiivi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 11 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Hallitus antoi syyskuussa 2022 eduskunnalle esityksen kansalliseksi laiksi ilmoittajansuojelulaista. Kansallisella lailla pannaan täytäntöön väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva niin sanottu whistleblower-direktiivi. Yli 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on velvollisuus perustaa sisäinen luottamuksellinen ilmoituskanava, kun kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan.

Laki kieltää vastatoimet, jotka kohdistuvat väärinkäytöksestä ilmoittajaan. Henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi kanavan kautta turvallisesti ilmoittaa huomioistaan organisaatiolleen. Laki ilmoittajansuojelusta edellyttää, että ilmoitus väärinkäytöksestä on voitava tehdä turvallisesti ja siten, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu. Laki kieltää myös mahdolliset vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa hyvitystä ilmoittajalle.

Hallituksen esityksen (HE 147/2022 vp) mukaan julkishallinnolla – mukaan lukien kunnat, kuntayhtymät, kuntien tytäryhtiöt sekä hyvinvointialueet – on aikaa kolme kuukautta lain voimaan tulon jälkeen ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava, jolla väärinkäytöksistä voi ilmoittaa. Vaikka ilmoituskanavaa ei voida edellyttää kunnilta ja muulta julkishallinnolta ennen lain voimaantuloa on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen syytä varautua ennakoivasti ilmiantokanavan tekniseen toteutukseen, jotta se on käytössä heti kansallisen lain tultua voimaan. Ns. whistleblower-sääntely tullee kansallisesti voimaan kevätkesällä 2023.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee kartoittaa yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa mahdolliset jo olemassaolevat sisäiset ilmiantokanavat ja käytänteet ja koordinoida ne toimivaksi hyvinvointialueen käyttöön heti lain astuttua voimaan."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 § 284 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen hallintojohtajan ja tarkastuspäällikön valmisteltavaksi.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, ns. whistleblowing-direktiivi velvoittaa tietyt työnantajat perustamaan sisäisen anonyymin ilmoituskanavan väärinkäytösten ilmoittamista varten. Lainsäädännön on tarkoitus varmistaa, että jos työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, tästä voi ilmoittaa turvallisesti. Laki koskee yli 50 työntekijää työllistäviä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita ja valtion virastoja. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset kanavat ja menettelyt rikkomisten sisäistä ilmoittamista ja jatkotoimia varten. Velvoitteeseen on säädetty tiettyjä tarkennuksia tai jätetty kansallista liikkumavaraa jäsenvaltioille.

Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022 tuli voimaan 1.1.2023. Hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) tarkoitettujen hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien on otettava käyttöön sisäinen ilmoituskanava kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, mikä tarkoittaa, että Ilmoituskanava on otettava käyttöön maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on valmistauduttu sähköisen ilmoituskanavan käyttöönottoon ennakoidusti. Jo syksyllä 2022 on kartoitettu mahdolliset ilmoituskanava-järjestelmät, selvitetty Vantaan ja Keravan kaupunkien tilannetta sekä tehty esivalmistelua niillä tiedoilla, jotka lainsäädännöstä on ollut käytettävissä ennen lain hyväksyntää. Vantaan kaupunki on aiemmin ilmoittanut jaettavana sopimuksena Granite Partnerts Oy:n ilmoituskanavaa koskevan sopimuksensa, minkä johdosta Granite Partnerts Oy toimii järjestelmätoimittajana myös hyvinvointialueella.

Lainsäädännön hyväksymisen jälkeen valmistelutyö jatkui ja hyvinvointialueen whistleblow-ilmoituskanava otettiin tuotantokäyttöön 16. helmikuuta 2023. Ilmoituskanava on lisätty sekä hyvinvointialueen julkisille internet-sivuille (osoitteeseen https://vakehyva.fi/fi/vaarinkaytosilmoitus) että henkilöstön intra-sivulle.

Anonyymin whistleblow-ilmoituskanavan (väärinkäytösilmoituskanavan) kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Ilmoituksen voi tehdä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nykyinen tai entinen työntekijä, työnhakija, luottamushenkilö tai yhteistyökumppani. Ilmoituksen voi tehdä omalla nimellä tai täysin anonyymisti ja ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja sovitun prosessin mukaisesti. Ilmoituskanava on tarkoitettu väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen, esimerkiksi eturistiriidat, lahjonta, ihmisoikeusrikkomukset, kilpailulainsäädäntöä vastaan tehdyt rikkomukset, taloudelliset väärinkäytökset, syrjinnän tai ahdistelun muodot. Epäilysten tueksi ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoitukset pitää tehdä hyvässä uskossa ja ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoituskanavaan eivät kuulu tavanomaiset asiakaspalautteet, häiriöilmoitukset ja reklamaatiot, vaan niistä pyydetään ilmoitukset erillisen palautekanavan kautta.

Väärinkäytösilmoituspalvelu on ulkopuolisen tahon tarjoama, ja alusta on salattu ja salasanasuojattu. Metadataa ei tallenneta eikä IP-osoitteita voi jäljittää, joten ilmoittajaa ei voida näin ollen tunnistaa. Ilmoitus kuitataan vastaanotetuksi seisemän päivän kuluessa ja ilmoittajalle kerrotaan ilmoitusta koskevista tuloksista kolmen kuukauden kuluessa. Tiedonannossa huomioidaan yksityisyys sekä muut tietosuojaan liittyvät asiat.

Ilmoituksien käsittelijöiksi on tässä vaiheessa määritelty viisi erikseen nimettyä henkilöä: hallintojohtaja, tarkastuspäällikkö, hallinnon juristi, hr-juristi sekä tietosuojavastaavana toimiva juristi. Ilmoituksia ei näe kukaan muu kuin niitä käsittelemään nimetyt ja asiaa tutkivat henkilöt, kaikkia heitä sitoo salassapitovelvoite. Kaikki käsittelijät ovat saman arvoisia; jokainen saa luku- ja muokkausoikeuden kaikkiin ilmoituksiin ja sähköposti-ilmoitukset uusien ilmoitusten saapumisesta. Ilmoituskanavaan pääsevät vain ilmoitusten käsittelijät. Käsittelijä ei ole tekemisissä sellaisten ilmoitusten kanssa, jotka koskevat häntä tai joihin hänellä on yhteys, joka voi vaarantaa asianmukaisen käsittelyn.

Ilmoituksista on tarkoitus raportoida kootusti hyvinvointialueen johtoryhmälle säännöllisesti. Näistä raporteista ei käy esille ilmoitusten yksityiskohtia. Yleisiä koontiraportteja (määrät, aihealueet, käsittelyvaihe) voidaan antaa tarvittaessa myös muille tahoille (tarkastuslautakunta, ja tilintarkastaja).

Käsittelijät voivat pyytää lisätietoa tai kysyä täydentäviä kysymyksiä ennen kuin ilmoituksen jatkotoimenpiteistä päätetään. Käsittelijät päättävät eteneekö asia tutkintaan vai hylätäänkö se. Ratkaisua on aina tekemässä vähintään kaksi käsittelijää, jotka eivät ole esteellisiä asian käsittelyyn. Käsittelijät voivat pyytää lisätietoa tai kysyä täydentäviä kysymyksiä ennen kuin ilmoituksen jatkotoimenpiteistä päätetään. Käsittelijät päättävät eteneekö asia tutkintaan vai hylätäänkö se. Käsittelijät voivat hylätä ilmoituksen, jos on ilmeistä, että:

• saatavilla ei ole riittävästi tietoa, jotta lisätutkimuksia voidaan tehdä,
• ilmoitusta ei ole tehty vilpittömässä mielessä tai se on tehty vahingoittamistarkoituksessa,
• asia on jo ratkaistu
• asia ei kuulu kanavassa käsiteltävien asioiden piiriin, jolloin se ohjataan tarvittaessa oikeaan paikkaan.
   

Tutkintaan siirtyvistä väärinkäytösepäilyistä ja poikkeamista tehdään selvitys. Selvityksen laatimiseen otetaan mukaan tarvittavat tahot asian selvittämiseksi. Ilmoituksien käsittelijät voivat olla tutkinnan aikana yhteydessä ilmoituksen tekijään ilmoituskanavan kautta. Kukaan ilmoituksen käsittelyyn tai tutkintaan osallistuva ei millään tavalla pyri tunnistamaan ilmoituksen tekijää, ellei hän itse halua jättää tunnistetietojaan. Jos ilmoitus tehdään nimellä, nimi ei tule kuin asiaa käsittelevien henkilöiden tietoon. Ilmoituskanavaa koskevista toimenpiteistä pidetään ajantasaista lokia ja ilmoituksia säilytetään lain mukaisesti viisi vuotta.

Ilmoitusten käsittelijöille on järjestetty käyttökoulutus helmikuussa. Järjestelmän tuotantokäyttöön ottamisen yhteydessä whistleblow-ilmoituskanavaa koskevat ohjeistukset on lisätty hyvinvointialueen julkisille internet-sivuille sekä henkilöstön intra-sivulle ja yhteistyössä viestinnän kanssa on koordinoitu kanavaan liittyvää henkilöstötiedottamista. Ilmoituskanavan käytänteitä tullaan tarkastelemaan vuoden 2023 aikana kun muodostuu tarkempi kokemus järjestelmän käytöstä, käyttötavoista sekä tarvittavasta lisäohjeistuksesta.