Perustelut
Asian valmistelijat: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko
Aluevaltuuston kokouksessa 10.6.2024 § 45 jätettiin Tia Seppäsen valtuustoaloite "Mielenterveyden ensiapukoulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville hyvinvointialueen toimijoille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialalla työskenteleviä opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva kuitenkaan terveydenhoitoalan ulkopuolen saa kattavaa ensiapukoulutusta siihen, kuinka autetaan ihmistä, jolla on esimerkiksi paniikkikohtaus, tai henkilöä, joka kokee itsetuhoisia ajatuksia. Myös mielenterveyteen liittyvät stigmat ja tiukassa olevat nuoriin kohdistuvat ennakkoasenteet saattavat olla akuutin tilanteen tunnistamisen sekä siihen puuttumisen esteenä. Hyvinvointialueemme toimii keskellä mielenterveyskriisiä ja erityisen vakavasti haasteesta kärsivät lapset ja nuoret.
Varsinaisten, riittävän laajasti mitoitettujen ja saavutettavien mielenterveyspalvelujen lisäresursointi on ensiarvoisen tärkeää mutta ei tutkitusti riitä ratkomaan viheliään ongelman juurisyitä. Mielenterveyden kriisiytyessä saattaa avun hakeminen terveydenhuollon parista olla usein liian myöhäistä ja akuutti tilanne saattaakin pintaantua esimerkiksi sosiaalitoimen työntekijän palvelukohtaamisen aikana. MT-ensiavun antaminen lisäisi erityisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä, lisäisi hyvinvointialueen palvelujen ja asiakaskohtaamisten laadukkuutta sekä mahdollisesti vähentäisi painetta kustannuksiltaan suuremmilta ja raskaammilta terveyspalveluilta.
Erityisesti alueen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden läpi sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelujen on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun ja ongelmia ennaltaehkäisevään toimintakulttuuriin. Opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko Vantaan ja Keravan hyvinvointia ja sote-palvelujen integraatiota. Samalla ehkäistään kiusaamista ja kouluväkivaltaa mielenterveyden riskitekijänä. Koulutus lisäisi merkittävästi myös koulutettavan omaa henkistä resilienssiä ja heijastuisi näin positiivisena myös muuhun työyhteisöön sekä alueen kasvavien lapsien mukana muihin ikäryhmiin.
Esitämme, että hyvinvointialue selvittää toimialojen koulutustarjonnan kattavuuden mielenterveyden ensiavun koulutus lapsiin ja nuoriin fokusoituen. Alue järjestää selvitetyn tarpeen mukaan toimialojen lähtökoulutustasoihin suhteutettuja koulutuksia, jotka sisältävät esimerkiksi mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteita, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen, psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja muiden auttamiseen, ja oppimateriaalia elämänkriiseistä selviämiseen ja erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen tai mielenterveyden ensiapukouluttajaksi koulutettujen järjestötoimijoiden avulla, yksittäisinä kertauksina tai jatkuvina syventävinä koulutuksina.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut edellytämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tuo em. selvityksen pohjalta alueelle tiivistä mutta kattavaa mielenterveyden ensiapukoulutusta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville toimijoille."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.6.2024 § 139 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan ja terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 10.12.2024 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Ammatillisen osaamisen kehittäminen on tunnistettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oleelliseksi asiakas- ja potilasturvallisuutta lisääväksi tekijäksi. Ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeita nousee paitsi hyvinvointialueen strategiasta ja uudistusohjelmasta, myös kehityskeskustelujen yhteydessä osaamistarvekartoituksen avulla kerätyistä, henkilöstön koulutustarpeisiin liittyvistä tiedoista sekä haitta- ja vaaratapahtumista (HaiPro), epäkohtailmoituksista (SPro), asiakaspalautteista ja erilaisista raporteista (mm. omavalvontaraportit, sosiaali-/potilasasiavastaavien raportit). Osaamistarpeiden tunnistamisen taustalla on laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden tuottaminen asiakkaillemme.
Hyvinvointialueen johtoryhmä hyväksyi 4.11.2024 hyvinvointialueen osaamisen kehittämisen mallin. Malli pitää sisällään kuvauksen osaamisen kehittämisen tarpeista (strategiset, ammatilliset, työelämä-/perus- sekä johtamistaidot), vastuista ja prosessista. Hyvinvointialuetasoisiin ammatillisen osaamisen kehittämisen painopisteisiin keskittyviä perusosaamista lisääviä oppimisratkaisuja kehittää ja koordinoi konsernipalvelujen asiantuntija- ja kehittämispalvelut. Toimialat vastaavat syventävästä toimiala- ja palvelualuekohtaisesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.
Vuoden 2024 aikana hyvinvointialue on tukenut koko henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamista sisäisillä verkkokoulutuksilla (Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaamisen perusteet sekä Mielenterveyden vahvistaminen). Vuoden 2025 yhdeksi hyvinvointialuetasoiseksi ammatillisen osaamisen kehittämisen painopisteeksi on tunnistettu mielenterveys- ja päihdeosaaminen. Teema on kirjattu myös hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan ja teemaan liittyviä oppimisratkaisuja on kartoitettu laajasti.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimiala- ja palvelualuekohtaista ammatillisen osaamisen kehittämistä ohjaa osaamisen kehittämisen suunnitelma, josta on johdettu toimialatasoinen koulutusohjelma. Toimialan osaamisen kehittämisen suunnitelmassa on tunnistettu tarve henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistamiselle. Vuoden 2025 toimialatasoiseen koulutusohjelmaan on nostettu tavoitteeksi vahvistaa henkilöstön kykyä asiakkaan päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja puheeksi ottoon sekä mielenterveyden tukemiseen. Lisäksi henkilöstölle tullaan järjestämään syventävää koulutusta mm. asiakkaan kohtaamien traumojen ja kriisien vaikutusten tunnistamisesta.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on käynnistetty vuoden 2023 lopussa opetusperhekeskuskehittäminen. Opetusperhekeskuksen tavoitteena on kehittää perhekeskuspalveluissa työskentelevien ammattilaisten harjoittelu- ja urapolkuja, perehdytystä sekä ammatillista osaamista. Opetusperhekeskuskehittämisessä on tunnistettu tarve henkilöstön yhteisille perehdytyskokonaisuuksille, joiden avulla varmistetaan kaikkien perhekeskuspalveluissa työskentelevien sote-ammattilaisten tasalaatuinen osaaminen heidän työssään kohtaamiensa ilmiöiden tunnistamiseksi. Yhdeksi yhteiseksi, koko henkilöstöä koskevaksi perehdytyskokonaisuudeksi on suunniteltu mielenterveysosaamiseen ja mielenterveyden tukemiseen sekä päihdeosaamiseen liittyvä koulutusosio. Perehdytys tullaan toteuttamaan ensisijaisesti verkkokoulutuksena, hyödyntäen jo olemassa olevaa koulutustarjontaa, kuten mielenterveysjärjestöjen tuottamia koulutuskokonaisuuksia.
Terveydenhuollon toimialalla terveysasemapalveluiden palvelualueella on vuoden 2024 aikana otettu käyttöön omatiimimalli, jossa asiakkaat saavat palvelunsa kiireellisistä asioista ajanvarausvastaanottoihin ja jatkuvuuden palveluihinsa. Omatiimeissä asiakkaat tulevat saamaan myös perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut, tämä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittäminen on alkanut 2024 ja jatkuu 2025. Terapiat etulinjaan toimintamallin edistäminen jatkuu. Toimintamallin tavoitteena on lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Terapianavigaattori toimii osana hoidontarpeenarviointia, lisäksi käytössä ovat uudet näyttöön perustuvat psykososiaalisen hoidon menetelmät, ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia.
Terveysasemapalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasryhmä on yli 18-vuotiaat. Noin 1/3 matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden käyttäjistä on nuoria aikuisia (18–29-vuotiaita). Alle 18-vuotiaat asiakkaat hoidetaan lasten ja nuorten palveluissa.
Opetusterveyskeskuksen koulutuksissa, jotka kohdistettu kaikille VAKEn lääkäreille ja myös muulle terveydenhuollon henkilöstölle on vuoden 2024 aikana kahdesti käsitelty lasten ja nuorten akuutin kriisitilanteen kohtaamista sekä posttraumaattista stressireaktiota. Lisäksi erikoistuvien lääkäreiden ennaltaehkäisevän terveydenhuollon opintopiireissä on kahdesti vuoden 2024 aikana käsitelty lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä asioita, potilasohjausta ja lähetekäytäntöjä.