Perustelut
Asian valmistelijat: pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt, apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen, riskienhallintapäällikkö Kati Tillander ja talouspartneri Ilkka Saari
Talousarvion lähtökohdat
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta solmitussa Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteistoimintasopimuksessa todetaan, että pelastuslautakunta valmistelee pelastuslaitoksen talousarvion ja toimintasuunnitelmaesityksen Vantaan ja Keravan aluehallitukselle kuultuaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä ja alustavassa toimintasuunnitelmassa on huomioitu toimintaympäristön keskeiset haasteet ja strategiset painopisteet taloussuunnitelmakaudelle 2024–2026 sekä keskeiset tavoitteet talousarviovuodelle 2026. Lisäksi alustavaan toimintasuunnitelmaan on kirjattu vuoden 2026 sitova tavoite sekä pelastuslaitoksen toiminnan keskeiset seurantamittarit.
Hyvinvointialuejohtaja antaa talousarvioesityksensä tiistaina 21.10.2025. Aluehallitus antaa esityksensä 25.11.2025, ja aluevaltuusto käsittelee talousarvion kokouksessaan 9.12.2025.
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on huomioida toimintaympäristön muutoksesta sekä palvelutarpeessa tulevat muutosvaatimukset. Hyvinvointialueiden tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toimenpiteitä, mm. riittävien henkilöresurssien varmistamiseksi, ei ole toteutettu vuosina 2024–2025 eikä niitä tässä vaiheessa ole liitetty osaksi pelastustoimen talousarvioesitystä. Asiaa tarkastellaan vielä syksyllä jatkovalmistelun yhteydessä.
Pelastuslaitoksen talousarvio muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, pelastustoimesta, ensihoidosta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tuotettavista palveluista, joista tässä yhteydessä tarkastellaan vain pelastustoimen osuutta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tuotettava SOTE-ajoneuvojen hallinnointipalvelun kustannukset (n. 240 000 euroa) kohdistuvat 100 %:sti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Ensihoidon talousarvio tarkentuu hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän neuvotteluissa syksyn aikana, eikä pelastuslautakunnalla ole toimivaltuutta sen talousarvioehdotuksen laatimisessa.
Pelastustoimen talousarvion muutokset vuoteen 2025 verrattuna
Vuosina 2024 ja 2025 toteutetut säästötoimenpiteet heijastuvat pelastuslaitokselle tässä vaiheessa annettuun talousraamiin siten, että vuoden 2026 talousarvion pohjaluvut ovat pienempiä kuin vuoden 2025 talousarvion luvut.
Tämänhetkisessä pelastustoimen talousarvioesityksessä henkilöstökuluihin on osoitettu 23,824 M euroa, mikä on noin 340 t euroa vähemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Kustannuspaineita aiheuttavat palkankorotusten lisäksi syksyllä 2026 aloittava Korson paloaseman henkilöstön rekrytointi (12 henkilötyövuotta, vuonna 2026 kustannus noin 200 t euroa). Kokonaiskuluissa ei ole huomioitu tässä vaiheessa henkilöstön sijaistarvetta, mutta sitä tarkastellaan erikseen jatkokäsittelyn yhteydessä.
Muiden palvelujen ostossa –osion talousarvioesitys vuodelle 2026 on 3,071 M euroa, mikä on 100 t euroa suurempi kuin vuonna 2025. Vuonna 2026 kustannuspaineita aiheuttavat ISF rauniopelastushankkeen omarahoitusosuus 100 t euroa ja pelastustoimen lakisääteisten valtakunnallisten ICT-hankkeiden (KEJO/TUVE/OE-järjestelmä/Paikkatietoalusta/VIRVE2.0) täysimääräinen käyttöönotto tai sen aloittaminen, noin 250 t euroa. Lisäksi lakisääteisen yhteistoiminta-alueen tilannekeskuksen vuosimaksun nousu ja Korson paloaseman kiinteistökulut muodostavat 50 t euron kustannuspaineen tähän osioon.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -osion talousarvioesitys vuodelle 2026 on 2,15 M euroa, mikä on 250 t euroa pienempi kuin vuonna 2025. Vuonna 2026 kustannuspaineita aiheuttaa yleisen hintatason nousun lisäksi Korson paloaseman ensikertainen kalustaminen, arviolta 50 t euroa.
Avustukset osioon kirjataan sopimuspalokuntien sopimuskorvaukset, kiinteistökorvaukset ja kiinteistöjen korjausavustukset. Palokuntasopimuksen uudistuksen myötä tämän osion talousarvioesitys kasvaa 130 t euroa, ollen yhteensä 960 t euroa.
Vuokrat osion, joka muodostuu kiinteistöjen ja leasingkaluston vuokrakuluista, talousarvioesitys vuodelle 2026 on 5,483 M euroa, mikä on miltei samansuuruinen kuin vuoden 2025 talousarvio.
Vuonna 2025 toteutettujen ja vuodelle 2026 suunniteltujen kalustohankintojen myötä investointien poistokuluiksi muodostuu vuoden 2026 talousarvioesityksessä 1,085 M euroa.
Konsernipalveluiden vyörytysten oletetaan kasvavan 300 t euroa pelastuslaitoksesta konsernipalveluihin siirtyvän henkilöstön myötä, mikä osaltaan pienentää henkilöstökuluja vastaavalla summalla. Vyörytysten suuruudeksi arvioidaan vuoden 2024 tilinpäätöstietojen pohjalta siten 2,012 M euroa.
Pelastustoimen toimintakulut, poistot ja vyörytykset ovat yhteensä 38,6 M euroa. Näin ollen pelastustoimen maksuosuuksiksi vuonna 2026 arvioidaan käytettävissä olevien tietojen pohjalta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 19,3 M euroa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle 18,6. M euroa. Vuonna 2026 maksuosuudet muodostavat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että huomioidaan 70 %:lla pelastustoimen kapasiteetti ja 30 %:lla asukasluku. Kiinteistökustannukset kohdistuvat sille hyvinvointialueelle, missä kiinteistö sijaitsee.
Talousarvio tarkentuu syksyn aikana mm. henkilöstökulujen osalta.
Päätösehdotus
Pelastuslautakunta päättää:
-
merkitä tiedoksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja alustava toimintasuunnitelma;
-
lähettää talousarvio ja alustava toimintasuunnitelma luonnos lausunnolle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Lausunto pyydetään toimittamaan 2.10.2025 mennessä kirjaamo@vakehyva.fi otsikolla “Pelastuslaitoksen talousarvio 2026” ja
-
tarkastaa pöytäkirja tämän asiakohdan osalta kokouksessa.
Lausuntojen pohjalta valmistellaan esitys Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvioksi 2026 ja alustavaksi toimintasuunnitelmaksi seuraavaan pelastuslautakunnan kokoukseen.