Aluevaltuusto, kokous 15.9.2025

Perustelut

Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko  

Aluevaltuuston kokouksessa 10.2.2025 § 16 jätettiin Ulla Kaukolan valtuustoaloite "Valtuustoaloite erikoissairaanhoidon (HUS) ja perusterveydenhoidon (VAKE) yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 31 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Kun potilas palaa erikoissairaanhoidossa (yleensä HUS) tehdystä kirurgisesta operaatiosta kotiin, hän siirtyy yleensä jatkohoitoon perusterveydenhoitoon (VAKE) – ja omalle terveysasemalleen. Tässä siirtymävaiheessa vaikuttaa kuitenkin olevan ongelmia ja potilas jää tai jätetään selviämään yksin kahden organisaation väliin, tilanteessa, jossa hän on toipumassa vaikeastakin leikkauksesta. 

Perusterveydenhoito (VAKE) sanoo erikoissairaanhoidon (HUS) antavan katteettomia lupauksia jatkohoidosta ja väittää, ettei HUS ohjeista potilasta viipymättä ottamaan yhteyttä terveysasemalleen jatkohoidon sopimiseksi. Erikoissairaanhoito (HUS) puolestaan ohjeistaa potilasta ottamaan jo sairaalassa yhteyttä terveysasemalleen jatkohoidon sopimiseksi ja varaamaan aikoja jatkohoitoon. Ongelmana on, ettei jatkohoitoaikoja ole varattavissa. 

Jokin HUSin ja VAKEn yhteistyössä ja tiedonkulussa ei nyt täsmää, mikä aiheuttaa sen, että potilas jää kärsijän rooliin ja selviytymään yksin. Kaikilla potilailla ei ole osaamista tai jaksamista pitää puoliaan. 

Esitän, 

• että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue yhdessä HUSin kanssa käy läpi, kuinka vastuu potilaasta jakautuu potilaan siirtyessä HUSista VAKEen niin, että sekä ko. organisaatioilla että potilaalla on yhtenäinen käsitys siitä, mikä taho potilasta hoitaa. 

• että VAKE kertoo, kuinka se huolehtii siitä, että jokainen kirurgisesta operaatiosta toipuva potilas voi luottaa siihen, että terveysasemilla on varattavissa aikoja jatkohoitoon – myös juhlapyhien alla ja lomien aikana. 

• että VAKE ja HUS selvittävät, kuinka molemmilla organisaatioilla käytössä olevaa Apottia ja sen Maisa-asiakasportaalia voi tehokkaammin hyödyntää ajanvarauksissa potilaan siirtyessä HUSista jatkohoitoon omalle terveysasemalleen (mm. valmiiksi annetut ajat toimenpiteisiin, joiden ajankohta jo etukäteen tiedetään)." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 4.3.2025 § 52 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan ja konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 10.8.2025 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen 

Yhteistyö HUS-yhtymän ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välillä
HUS-yhtymän ja VAKEn välisessä järjestämissopimuksessa on kuvattu yhteistyön rakenteet ja selkeät vastuut ja velvollisuudet. HUS-yhtymän ja VAKEn välillä on säännölliset yhteistyökokoukset, josta tarvittaessa ohjataan operatiivisten asioiden kehittämistä ja edistämistä. Eri sairausryhmille ja eri erikoisalojen ja perusterveydenhuollon välillä on sovittuja hoitopolkuja ja -ketjuja, joissa on määritelty mm. eri hoitotahojen vastuita. Hoitopolkuja kehitetään, ylläpidetään ja päivitetään jatkuvasti yhdessä HUS-yhtymän ja VAKEn ja muiden alueen hyvinvointialueiden kanssa.  

Jatkohoidon, seurannan ja kontrollien järjestäminen
HUS-yhtymän erikoissairaanhoidon osastoilta ja poliklinikoilta kotiutuu päivittäin satoja potilaita. Potilaiden jatkohoito, -seuranta ja kontrollit suunnitellaan eri tavoin riippuen sairaudesta, tehdyistä toimenpiteistä ja potilaan tilanteesta. Suuri osa potilaista ei tarvitse jatkohoitoa lainkaan ja useilla jatkoseuranta ja -kontrollit tapahtuu suunnitellusti HUS-yhtymän omissa yksiköissä. Kotiutumisvaiheessa voidaan todeta, että jatkokontrollit tapahtuvat vain tarvittaessa joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Pian erikoissairaanhoidosta kotiutumisen jälkeen tapahtuvissa äkillisissä ja yllättävissä suunnittelemattomissa tilanteissa ensisijainen hoitopaikka on erikoissairaanhoidon yksikkö tai päivystys.  

Kun erikoissairaanhoidon yksiköstä suunnitellaan jatkohoito ja -kontrollit terveysasemalle on potilaalla itsellään pääasiallinen vastuu ajanvarauksista. Erikoissairaanhoidon yksikössä on kuitenkin tärkeä tunnistaa ne henkilöt ja tilanteet, jossa potilas tarvitsee apua ja ohjausta ajanvarauksessa. Oleellista on myös, että erikoissairaanhoidon merkinnöissä on selkeästi kirjattuna mikä on jatkokontrollin tavoite ja tarkoitus. Kotiutuminen tulee tapahtua suunnitellusti, niin että potilaalla on selkeä tieto siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi ja myös tieto siitä, miten tulee toimia tai mihin tulee ottaa yhteyttä, jos toipuminen ei etene suunnitellusti.  

Potilaan siirtyminen tai potilaan hoitovastuun siirtyminen yksiköstä toiseen on haavoittuva nivelkohta hoitoketjussa ja tähän on yhteisissä hoitoketjujen kehittämisryhmissä kiinnitetty huomiota ja myös hoitoketjujen jatkokehittämisissä tähän tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on, että terveydenhuollon ammattilaiset tietävät vastaanottavan ja lähettävän yksikön toiminnasta potilaan hoitoon oleellisesti vaikuttavat asiat. Hoitoketjujen ja -polkujen kehittäminen tapahtuu normaalissa yhteistyössä HUS-yhtymän ja VAKEn välillä.  

Apotti
HUS-yhtymässä ja VAKEssa on käytössä sama asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Kumpikin organisaatio on kuitenkin oma rekisterinpitäjänsä ja esimerkiksi potilastiedot eivät näy toisessa organisaatiossa, jos potilas on sen kieltänyt. Tällä hetkellä ajanvaraus organisaatiorajojen yli ei ole mahdollista, eikä sen kehittäminen tällä hetkellä ole ajankohtaista. Varattaessa potilaalle aikaa yksikköön on tärkeä tuntea yksikön toiminta, jotta potilaalle varataan tilanteen vaatima aika ja tarvittavat ammattilaiset. Organisaation ulkopuolta tällainen yksikön toiminnan ja ammattilaisten tuntemus ei ole mahdollista.  

Uudistusohjelma
Terveysasemapalveluissa kehitetään toimintaa keväällä 2024 käyttöönotetussa omatiimimallissa. Tavoitteena mm. hoidon jatkuvuuden parantaminen ja sekä kiireellisten että kiireettömien aikojen saatavuuden parantaminen. Uudistusohjelman mukaisesti terveysasemapalveluissa tarkastellaan mahdollisuutta keskitettyyn laajan palvelun kiirevastaanottotoimintaan, jossa palvelua olisi myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.  

Yhteenveto 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän välinen yhteistyö ja toiminnan kehittäminen tapahtuu järjestämissopimuksen mukaisesti. Hoitopolkujen ja –ketjujen kehittäminen on osa operatiivisen toiminnan kehittämistä. Potilaan hoidon ja tai hoitovastuun siirtyminen organisaatiosta toiseen on haavoittuva nivelkohta hoitoketjussa ja tämän huomioiminen yhdessä kehitettävissä hoitoketjuissa on oleellista. Terveydenhuollon toimiala on aktiivisesti mukana hoitoketjujen kehittämisessä.

Terveysasemapalveluiden uudistusohjelman mukainen kehitystyö omatiimien ja keskitettyjen laajan palvelun kiirevastaanottotoiminta tulee vaikuttamaan vastaanottoaikojen saatavuuteen. Terveysasemien vastaanottoaikojen varaamisen mahdollistaminen organisaation ulkopuolisille ei ole yksikön toiminnan tai potilaan hoidon kannalta tarkoituksenmukaista eikä terveydenhuollon toimiala katso tarpeelliseksi lähteä edistämään tätä.