Aluevaltuusto, kokous 27.10.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 86 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien NIPT-seulonnan ensisijaisuutta seulontamenetelmänä Vantaa-Keravan hyvinvointialueella

VAKEDno-2025-1728

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelijat: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko 

Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Matilda Stirkkisen valtuustoaloite "NIPT-seulonta ensisijaiseksi seulontamenetelmäksi Vantaa-Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 31 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Hyvinvointialueiden velvollisuus on tarjota sikiöiden kromosomiseulonnat ja rakennepoikkeavuuksien selvittämistä koskevat seulonnat kaikille raskaana oleville. Nämä seulonnat ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia, ja suurin osa odottajista osallistuu niihin.  

Sikiöseulonnan tavoitteena on raskauden keston määrittäminen, sikiöiden lukumäärän toteaminen sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien havaitseminen. Kromosomipoikkeavuuksien seulonta perustuu yhdistelmäseulontaan, joka yhdistää äidin iän, sikiön niskaturvotusultraäänen ja laboratoriokokeet. Näiden perusteella lasketaan riskiluku kromosomipoikkeavuuksille. Yhdistelmäseula löytää parhaimmillaan noin 85–90 % etsityistä kromosomipoikkeavuuksista. Yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia on 21-, 18- ja 13-trisomiat. Kuitenkin yhdistelmäseula voi myös hälyttää turhaan, noin 5 % tapauksista, mikä aiheuttaa perheissä ylimääräistä huolta ja inhimillistä kärsimystä.  

Yhdistelmäseulalle on kuitenkin olemassa nykyaikaisempi, luotettavampi vaihtoehto, eli NIPT (noninvasive prenatal testing). NIPTillä voidaan seuloa sikiön yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia tarkemmin kuin yhdistelmäseulonnalla. NIPT-seulonta perustuu raskaana olevan verinäytteeseen, josta tutkitaan istukkaperäistä soluvapaata DNA:ta. NIPT-testin luotettavuus on huomattavasti yhdistelmäseulaa korkeampi, noin 98–100%. Jos NIPT-testi osoittaa kohonnutta kromosomipoikkeavuuden riskiä, tarjotaan odottajalle mahdollisuutta diagnostisiin tutkimuksiin, kuten istukka- tai lapsivesinäytteeseen. Tarkkuutensa vuoksi NIPT vähentää merkittävästi turhia kajoavia toimenpiteitä, joihin liittyy aina noin yhden prosentin keskenmenoriski. Koska NIPT-koe otetaan odottajan verestä, siihen ei liity keskenmenon vaaraa.   

Mikäli poikkeavuus havaitaan, perheelle tarjotaan tukea ja neuvontaa ja vaihtoehtoina on joko raskauden jatkaminen tai sen keskeyttäminen. Tieto poikkeavuudesta on tärkeää myös synnytyksen ja jatkohoidon suunnittelun kannalta.  

Tähän asti HUS-alueella NIPT on tarjottu vain niille odottajille, joiden yhdistelmäseula tai aiempi raskaushistoria on viitannut kohonneeseen riskiin, tai joilla on taustallaan aiempi kromosomipoikkeavuus. Vuonna 2024 HUS-alueella toteutettiin NIPT-pilotti, johon osallistui 1000 kriteerit täyttävää odottajaa. NIPT-tutkimukseen tarvittava laitteisto on jo asennettu ja käytössä HUSin genetiikan laboratoriossa.  

HUS toteuttaa sikiöseulonnat kaikille Uudenmaan alueen odottajille. Vuoden 2025 maaliskuusta alkaen Helsingin kaupunki aloitti NIPT-seulonnan tarjoamisen yhdistelmäseulan sijaan helsinkiläisille odottajille.  NIPT-seulonta tarjotaan myös kaikille Varhan alueen odottajille.  

Perheen perustamiseen liittyy nyky-yhteiskunnassa monenlaisia epävarmuuksia ja monet perheet hakevat yksityiseltä puolelta NIPT-seulan yhdistelmäseulan rinnalle. Pääkaupunkiseudulla suppea NIPT-testi maksaa yksityisellä puolella asiakkaalle alkaen 620 € ja esimerkiksi Tallinnassa hinta on alkaen 300 €. Perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi siis tärkeää tavoitella sitä, että HUS-alueella ei olisi asuinkunnasta tai perheen varallisuudesta kiinni, onko mahdollista osallistua tähän luotettavampaan seulaan.   

Esitän, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue aloittaa toimenpiteet sen edistämiseksi, että vantaalaisille ja keravalaisille odottajille tarjottaisiin NIPT-seulonta ensisijaisena seulontamenetelmänä yhdistelmäseulan sijaan." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 15.04.2025 § 97 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan  ja terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kiittää tärkeästä valtuustoaloitteesta ja yhtyy aloitteen tekijöiden ehdotukseen. Hyvinvointialue on jatkanut seulonnan järjestämiseen liittyvien asioiden selvittämistä ja päättänyt tehdä NIPT-seulontamenetelmän käyttöönotosta erillissopimuksen HUSin kanssa vuodelle 2026. Vuoden 2027 osalta hyvinvointialue edellyttää seulontamenetelmän sisällyttämistä HUS raamiin, koska järjestämissopimuksessa sikiöseulonta on määritelty HUSin vastuulle.  

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 14 §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Lakisääteisistä raskausajan seulontatutkimuksista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vastaa järjestyssopimuksen mukaisesti HUS. Sikiöseulonnan tavoitteena on raskauden keston määrittäminen, sikiöiden lukumäärän toteaminen sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien havaitseminen. Tutkimukset ovat asiakkaalle vapaaehtoisia ja maksuttomia. Valtioneuvoston asetuksen (1243/2022) 2 §:n mukaan raskaana olevien perusseulontoihin kuuluvat varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikoilla 10+0–13+6, kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen raskausviikoilla 10+0 jälkeen ja rakennepoikkeavuuksien ultraäänitutkimus raskausviikoilla 18+0–21+6 tai raskausviikoilla 24+0 jälkeen. Sikiöseulonnalla arvioidaan riskiä tiettyihin kehityshäiriöihin. Näitä häiriöitä ovat kromosomi- ja geeniviat sekä synnynnäiset epämuodostumat ja sairaudet. Terveyden kannalta merkittäviä synnynnäisiä kehityshäiriöitä esiintyy 2–5 %:ssa raskauksista ja pienempiä jopa 10 %:ssa.  

Asetuksen 3 §:n mukaan, mikäli hyvinvointialue järjestää muun kuin lakisääteisen seulonnan, sen tulee arvioida seulonnan vaatimukset ja vaikutukset terveydenhuoltoon, mukaan lukien tauti, esiintyvyys, hoito, seulontamenetelmät, vaikuttavuus, organisointi, kustannukset ja eettiset kysymykset. NIPT (non-invasive prenatal testing) ei ole lakisääteinen seulontamenetelmä. NIPT-menetelmällä voidaan seuloa sikiön yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia tarkemmin kuin yhdistelmäseulonnalla. NIPT-seulonta tehdään raskaana olevan verinäytteestä. Näytteestä tutkitaan sikiön riskiä kolmelle yleiselle kromosomipoikkeavuudelle. NIPT-tutkimus tunnistaa herkästi yleisimmät sikiön kromosomipoikkeavuudet. Tämä tarkempi seulonta vähentää ns. invasiivisten jatkotutkimusten määrää. Uudenmaan hyvinvointialueilla, kuten Vantaan ja Keravan, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella asiakkaille tarjotaan lakisääteinen yhdistelmäseulonta. Käytössä oleva yhdistelmäseulontamenetelmä sikiön kromosomipoikkeavuuksien toteamiseksi täyttää lakisääteisen palvelun kriteerit ilman NIPT-tutkimusta. Helsinki on tehnyt erillisen sopimuksen ja hankkinut NIPT-tutkimuksen mahdollisuuden helsinkiläisille HUSilta ajalle 1.3.–31.12.2025. Muualla Suomessa on käytössä pääosin yhdistelmäseulonta.  

NIPT-tutkimuksen käyttämisestä sikiöseulonnoissa ei ole olemassa valtakunnallista suositusta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on perustanut 6.2.2025 seulontajaoston. Sen tehtävänä on arvioida Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta eri seulontamenetelmiä ja -ohjelmia ja antaa arvioinnin pohjalta lausuntoja STM:lle seulontojen mahdolliseksi sisällyttämiseksi kansalliseen seulontaohjelmaan. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää: 

  1. antaa Matilda Stirkkiselle sekä 31 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen; 

  1. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.


Muutoksenhaku

Valitusoikeus 

Jos olet tyytymätön tähän päätöksen, voit hakea siihen muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksella myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt toimielin on ylittänyt toimivaltansa ja/tai
  • päätös on muuten lainvastainen.
     

 Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen toimittaminen

Toimita valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Myöhässä tullutta valitusta ei tutkita. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäville yleiseen tietoverkkoon hyvinvointialueen verkkosivustolla (https://vakehyva.cloudnc.fi). 

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä:

  • seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä,
  • kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä tai
  • saantitodistuksen osoittamana aikana/erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana
     

Voit toimittaa valituksen henkilökohtaisesti, postittamalla tai sähköisesti. Jos viimeinen palautuspäivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäiväksi, voit toimittaa valituksen vielä seuraavana arkipäivänä virka-aikana.

Tee valitus kirjallisena ja kerro siinä mitä muutoksia haluat päätökseen ja millä perusteella. Liitä mukaan valituksen kohteena oleva päätös ja vaatimusta tukevat asiakirjat. Ilmoita valituksessa kotikuntasi ja yhteystietosi ja allekirjoita se. Jos sinulla on laillinen edustaja, valituksessa tulee olla sinun nimen ja kotikunnan lisäksi myös tämän nimi, kotikunta, yhteystiedot ja allekirjoitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, mutta siitä on käytävä ilmi lähettäjän tiedot.

Valitus toimitetaan aina omalla vastuulla.

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 270 euroa. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa Helsingin hallinto-oikeudesta. Maksua ei peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen valittajan eduksi.

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Käynti- ja postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000, faksi: 029 56 42079
Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi
Asiointipalvelun osoite: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15