Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen
Aluevaltuuston kokouksessa 10.2.2025 § 16 jätettiin Tiina Tuomelan valtuustoaloite "Valtuustoaloite kiinteistöriskien vähentämiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 17 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueiden käyttöön on siirtymässä kaupunkien omistamia sote-kiinteistöjä. Ennen siirtoa tilojen kunto on kartoitettava perusteellisesti, ja kuntokartoitusten rinnalla on syytä käyttää myös oirekyselyä. On huomioitava jatkossa myös kuumentuvien kesien ja etenkin viistosateiden lisääntyminen Työntekijöiden saannin ja pysyvyyden kannalta sisäympäristötekijät ovat tärkeitä.
Ei kuitenkaan ole helppoa tunnistaa rakennuksia, jotka tuottavat terveyshaittaa käyttäjilleen. Terveyshaitaksi lasketaan mm. ilmanvaihdon riittämättömyys, liian korkea tai matala lämpötila, meluisuus kuin myös varsinaiset kosteus- ja homeongelmat.
Kevyt oire/sisäympäristökysely on toimiva työkalu tunnistaa myös rakenteiden sisällä olevat yllätykset. On myös syytä tarkastella rakennusten kestävyyttä tulevaisuuden ympäristörasitusten kannalta.
Esitämme, että Vantaa-Keravan tulee ennen sitoutumistaan kiinteistöjen pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin tai ostamiseen selvittää päätöksenteon pohjaksi myös rakennuksen sisäympäristötilanne sekä kestävyys tulevaisuuden ilmastorasituksiin, jotta alue ei joudu sitoutumaan ongelmarakennuksiin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.11.2024 § 253 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 10.8.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimitilojen ja asuntojen hallinta perustuu toistaiseksi lähes kokonaan vuokrasopimuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuokraamien toimitilojen ja asuntojen pinta-ala on yhteensä noin 248 000 m2. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuokrasopimuksista toistaiseksi voimassa olevia on tällä hetkellä 271 kpl (84 066 m2) ja vastaavasti määräaikaisia 145 kpl (163 434 m2).
Toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista liikehuoneiston (toimitilojen) vuokrasopimuksia on 147 kpl, joista 72 kohteen vuokranantajana on joko Vantaan kaupunki tai Vantaan kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö, kuten VAV tai VTK kiinteistöt -konserni. Muiden toistaiseksi voimassa olevien kohteiden vuokranantajina ovat yksityisten kiinteistösijoittajien lisäksi Finavia Oyj, HUS-Yhtymä, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Tuusulan kunta ja Uudenmaan Vammaispalvelut Oy, joka on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osakkuusyhtiö.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilakeskus tekee jatkuvasti yhteistyötä tilojen käyttäjien ja työsuojelun kanssa kohteiden sisäilman laadun tilannekuvan saamiseksi ja luomiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on vuosien 2023–2024 aikana irtisanonut useita vuokrasopimuksia sisäilman huonosta laadusta johtuvista syistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tunnistaa, että ennen pitkäaikaista sitoumista tiloihin, tulee työsuojelulliset asiat, mukaan lukien mahdolliset sisäilmaongelmat, selvittää hyvin perusteellisesti. Kohteet, joista Vantaan kaupungin kanssa on neuvoteltu alustavasti pitkät vuokrasopimukset, on tutkittu perusteellisesti ja niistä on tehty sekä kuntoarviot että kuntoarvioissa esitetyt kuntotutkimukset. Myös sopimusrakenteissa pyritään tunnistamaan mahdolliset tulevaisuuden riskit ja vältetään tilanteita, joissa nämä riskit realisoituessaan kohdistuisivat nimenomaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Useissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käytössä olevissa tiloissa on tunnistettu ongelmia erityisesti kesähelteiden aikaisten liian korkeiden lämpötilojen kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on toteuttanut ja käynnistänyt useissa kohteissa olosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimia, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen, koska lämpöolosuhdeongelmien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi hellepäivien lukumäärän keskimääräisen kasvun vuoksi. Lisäksi suurimmassa osassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käytössä on olevissa tiloissa ei ole jäähdytyslaitteita tai laitteiden teho on riittämätön. Tutkimusten mukaan lämpöviihtyvyys on suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa sisäympäristön viihtyvyyteen. Työtilojen lämpöolosuhdeongelmiin suhtaudutaan kuitenkin vakavasti ja niitä pyritään ratkomaan muun muassa olemassa olevien ilmanvaihtolaitteiden käytöllä niin kutsuttuun yöhuuhteluun sekä investoimalla jäähdytykseen ja rakenteelliseen aurinkosuojaukseen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.