Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Aloite kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuuden varmistamisesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE) pyrkii kansainvälisen työvoimarekrytoinnin vastuullisuudessa edelläkävijäksi muun muassa seuraavasti:
- VAKEn vuosittaisiin henkilöstökertomuksiin sisällytetään nykyistä laajempi kansainvälistä rekrytointia koskeva osio. Siinä kuvataan: A) kansainvälisen rekrytoinnin hankintatavat ja -kanavat, B) hankitun palvelun hinnanmuodostus, palveluntuottajille asetetut kriteerit, hankintailmoitusten laatumääritelmät ja pisteytykset, C) hankintojen toteutus ja toimittajat, -toimittajien ja alihankkijoiden vastuullisuuden valvonta, toiminta rekrytointikohteissa ja lähtömaan rekrytointijärjestelmäriskien hallinta, D) kielikoulutuksen laatu, hankintaan sisältyvän kielikoulutuksen osuus ja osuuden hinta sekä kielikoulutuksen järjestäminen Suomessa, E) vastaanottavan työyhteisön tukeminen ja saapuvien työntekijöiden perehdytys sekä tuen ja perehdytyksen resursointi, ja F) saapuvien työntekijöiden hyväksikäytön riskien arviointi ja hallinta sekä hyväksikäytön uhrien tuki, kuten auttaminen kynnysrahan perimistilanteissa.
- Laaditaan tavoitteet ja mittarit vastuullisen kansainvälisen rekrytoinnin seurannalle ja onnistumiselle.
- Luodaan kansainvälisen rekrytoinnin strategia, joka sisällytetään kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen laajempaa henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategiaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisissa henkilöstökertomuksissa.
- Kehitetään hyvinvointialueen osaamista jo nyt Suomessa asuvien hoitoalan ammattilaisten rekrytoimiseksi, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset hoitoalan ammattilaiset.
- Hyödynnetään rekrytoinneissa myös EU/ETA-alueen sisämarkkinoita, joilla hyväksikäytön riskit ovat pienemmät.
- Tarjotaan kansainvälisen rekrytoinnin hankinnoista vastaavalle henkilöstölle koulutusta ja taataan heille riittävät resurssit hankintojen vastuullisuuden varmistamiseksi.
- Edistetään perheiden koossapysymistä edistäviä rekrytointikäytäntöjä. Sillä taataan lapsen oikeuksien toteutuminen ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön takaama oikeus perhe-elämään myös VAKEn kansainvälisesti rekrytoidulle henkilökunnalle.
- Tehdään yhteistyötä Helsingin kaupungin, muiden hyvinvointialueiden, Hyvinvointialueyhtiö HYVIL oy:n ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa, jotta Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) laatimat vastuullista rekrytointia tukevat työkalut suomennettaisiin julkisten toimijoiden käyttöön.
Emme saa VAKEssa kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuuden kehittämistyössä unohtaa aiemmin Filippiineiltä VAKEen rekrytoitua hoitoalan henkilöstöä, henkilökohtaisia avustajia sekä VAKElle ostopalvelu- ja palvelusetelipalveluita tuottavaa henkilöstöä. Hyvinvointialueen on muistettava tukea kaikkia ulkomailta VAKEen töihin tulevia työntekijöitä, tulivat he töihin VAKEen kansainvälisen rekrytoinnin kautta taikka muuten.
Laadimme aloitteen juuri nyt, koska nyt on hyvä hetki kehittää VAKEssa kansainvälisten rekrytointien vastuullisuutta. On mahdollista, että VAKE rekrytoi seuraavan 10 vuoden kuluessa ulkomailta hoitoalan henkilökunta helpottaakseen tulevaisuudessa pahanevaa työvoimapulaa. Kansainvälistä rekrytointia on harjoiteltu Suomessa jo 16 vuotta. Hyvinvointialueiden on aika varmistaa rekrytointiensa vastuullisuus tutkimusperustaisesti.
VAKEssa on hienosti kehitetty, osana kansainvälisen rekrytoinnin hanketta, kummitoimintaa tukemaan ulkomailta rekrytoitujen hoitajien kotoutumista, työyhteisöihin sopeutumista ja pätevöitymispolkua. Lisäksi kummitoiminnan tavoitteena on tarjota tukea lähijohtajille, mahdollistaa ulkomailta rekrytoiduille hoitajille vertaistuki sekä kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan ulkomailta rekrytoitujen hoitajien pitkäaikaista sitoutumista työhön. Lähde: Kansainvälisen rekrytoinnin kummitoiminta | Tärkeissä Töissä.
Taustaa
Kansainvälinen rekrytointi on jo kiinteä osa terveydenhuollon työmarkkinoita, onhan Suomeen rekrytoitu hoitoalan työvoimaa kansainvälisesti vuodesta 2009 alkaen. Ensimmäinen kansainvälisesti rekrytoitujen sairaanhoitajien ryhmä saapui Vantaalle ja Keravalle Filippiineiltä marraskuussa 2022. ”Kansainvälisen rekrytoinnin tavoitteena on yhtenä henkilöstön saatavuutta tukevana keinona helpottaa tulevaisuudessa pahenevaa hoitajapulaa.” Lähde: Kansainvälisen rekrytoinnin kummitoiminta | Tärkeissä Töissä.
VAKE rekrytoi vuoden 2024 aikana Filippiineiltä 15 hoiva-avustajaa ja 14 sairaanhoitajaa. He työskentelevät VAKEn sairaalapalveluissa sekä hoiva-asumisen ja kotona asumisen palveluissa. Vuonna 2025 VAKE pitää saamiemme tietojen mukaan välivuoden kansainvälisten rekrytointien osalta. Silloin VAKE arvioi kansainvälisen rekrytoinnin tarvetta tulevien vuosien osalta. Lähteet: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue rekrytoi kansainvälisesti 30 uutta hoiva-avustajaa ja sairaanhoitajaa | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstökertomus 2024 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Suomen hyvinvointialueilla työvoiman saatavuus on tällä hetkellä hyvä, mutta tilanne on väliaikainen. Jo viime vuoden lopulla 59 prosenttia hyvinvointialueista valmisteli kansainvälisiä rekrytointeja (KEHA-keskus 2024). Vuoteen 2033 mennessä hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy noin joka kolmas (Kuntien eläkevakuutuskeskus).
Myös VAKE saattaa tarvita tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisesti rekrytoitua henkilöstöä. Vuoden 2024 henkilöstökertomuksessa todetaan seuraavaa: ”Ennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana hyvinvointialueelta eläköityy yli 20 % henkilöstöstä. Lukumääräisesti eniten eläköityviä on lähi- ja sairaanhoitajissa, jotka ovat myös VAKEn suurimman henkilöstöryhmät.”. Vuonna 2024 oli VAKE henkilöstöstä 60 vuotta täyttäneitä 9.33 % (eli 560 työntekijää). Lähteet: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue rekrytoi kansainvälisesti 30 uutta hoiva-avustajaa ja sairaanhoitajaa | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstökertomus 2024 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Kansainvälisestä rekrytoinnista on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka alleviivaavat valvonnan tarvetta ja tarjoavat ratkaisuja (ks. esim. Vaittinen ym. 2024 lähteineen). Siitä huolimatta julkiselle sektorille verorahoin toteutettavia kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ei valvota. Hyvinvointialueiden luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla ei myöskään ole riittäviä työkaluja kansainvälisten rekrytointien vastuullisuuden varmistamiseksi.
Siinä missä julkiset toimijat rekrytoivat Suomesta hoitoalan ammattilaisia yksilöllisesti, kansainväliset hoitoalan osaajat rekrytoidaan paljolti massahankintoina julkisissa kilpailutuksissa. Kansainvälisesti rekrytoidun henkilöstön asioita ei paljoltikaan käsitellä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin henkilöstöstrategioissa eikä henkilöstökertomuksissa. Herää kysymys, lasketaanko kansainvälisesti rekrytoidut työntekijät pelkiksi hankinnan kohteena oleviksi hyödykkeiksi.
Rekrytointipalveluiden kilpailutukset ratkaisee yleensä rekrytoinnin hinta. Vaikka puutteellisen kielitaidon tiedetään olevan keskeinen este rekrytointien onnistumiselle, edes kieli- ja lähtömaakoulutukselle ei ole selkeitä laatumittareita tai laadunvarmistusjärjestelmää.
Rekrytoinnin alihankintaketjuissa on aina mukana lukuisia toimijoita lähtömaassa toimivasta rekrytointikumppaneista koulutusyrityksiin. Toimintaan sisältyy aina ihmisoikeus- ja ihmiskauppariskejä, joiden ennaltaehkäisemiseksi työnantajilla tulisi olla selkeät strategiat ja käytännöt (esim. International Organization for Migration). Tällaisia ei hyvinvointialueilla ole. Alihankintaketjuja ja kielikoulutusmalleja ei Suomessa valvota, eivätkä hyvinvointialueiden HR-asiantuntijat aina omaa aiheeseen liittyvää koulutusta, tai riittäviä valvontaresursseja.
Useiden rekrytointiyritysten kieli- ja lähtömaakoulutus toteutetaan itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina välttävälle taitotasolle. Malleihin sisältyy ajatus siitä, että kieli opitaan työpaikoilla. Tämä kuormittaa työyhteisöjä ja voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita.
Vaikka lain mukaan on työnantajan vastuulla taata työntekijöiden riittävä kielitaitotaso, on VAKEssa vastuu työntekijöiden kielitaidon valvomisesta ja tuen tarpeiden kartoittamisesta vieritetty pitkälti esihenkilöille, kuten osastonhoitajille. Tämä on koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan resurssien väärinkäyttöä. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat terveydenhuollon ammattilaisia, eivät kieltenopettajia.
Suomessa työvoiman kansainvälistä rekrytointia ei säädellä lailla. Kansainvälisen rekrytoinnin harjoittamiseen ei vaadita toimilupia tai alan koulutusta. Rekrytointiyrityksiä ja -hankkeita ei rekisteröidä, eikä viranomaisilla näin ollen ole keinoja seurata toimijoiden määrää tai toiminnan vastuullisuutta. Sääntelemättömänä kenttä on villi.
Vastikään esimerkiksi Seura-lehti raportoi tapauksesta, jossa eräs useille hyvinvointialueille edelleen palveluita tarjoava yritys oli tilannut Etiopiasta hoitajia hintaan 250 euroa/hoitaja. Hintaan sisältyi rekrytointi, paperityöt, kuten tutkintotodistusten todentaminen ja oleskelulupahakemukset, tukea kielenoppimiseen, sekä vastaanotto- ja asettautumispalvelut. Työnantajille hoitajat myytiin arviolta 5 000–7 000 eurolla. (Kaaro 2025) Näin alhainen välittäjälle maksettu hinta ei kata rekrytoinnin todellisia kustannuksia, mikä altistaa rekrytoitavan työvoiman hyväksikäytölle – kuten oli käynyt myös tässä tapauksessa (Yle 2024).
Koska lakia ei ole, rekrytointiprosesseissa hankaluuksiin joutuville hoitajille ei ole Suomessa kattavaa apua saatavilla. Tätä aukkoa paikataan työyhteisöissä ja erilaisten vapaaehtoisten verkostojen voimin. Myös vastuukysymykset ovat hankalia. Rekrytointiyritykset eivät voi rikkoa lakia, jota ei ole, mikä jättää työnantajat hankalaan tilanteeseen. Olipa kyse riittämättömästä kielikoulutuksesta tai vastuuttomasti rakennetuista alihankintaketjuista, epäonnistuneet kansainvälisen rekrytoinnin hankkeet kuormittavat työnantajia aina, aiheuttaen myös taloudellisia kustannuksia."
2. Jenni Karemon ja Marjo Vackerin valtuustoaloite "Aloite Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustettavasta digiraadista".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 34 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan digitaalisten palvelujen kehittämistä tukeva asiakasraati.
Alkavan strategiakauden yhdeksi painopisteeksi ollaan asettamassa palvelujen saatavuuden parantaminen mm. laajentamalla digi- ja etäpalveluja, varmistaen samalla niiden saavutettavuus asiakkaille. Aikuisten digitaidoissa, myös työikäisten kohdalla, on suuria eroja. Digitaitoraportin 2023 mukaan 65–74-vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot, 75–89-vuotiaista digitaidottomien osuus on jopa 78 prosenttia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa, että digiosallisuuden lisäämisen taustalla on tavoite kehittää digitaalisia palveluja käyttäjälähtöisesti, digitalisoida palveluja niin, että tavoitettaisiin paremmin heidät, joita ei kohdata kasvokkain sekä lisätä saavutettavuutta (saavutettavat sisällöt, käännökset, tukivälineiden tarjoaminen).
Taitojen puute tekee asioimisesta hankalaa ellei jopa mahdotonta. Toisaalta etäyhteydet voivat mahdollistaa toimintaan osallistumisen heille, joiden olisi muuten vaikea tulla lähitapaamisiin.
On tärkeää huomioida, että digipalveluja ei tule kehittää ainoastaan hyvin pärjäävien ehdoilla, vaan palvelujen tulee olla saavutettavia myös heille, joilla on heikot tai perustason digitaidot. Pidämme tärkeänä, että digiraatiin tavoitettaisiin eri taustaisia asukkaita. Asiakasraadin tavoitteena on lisätä asiakkaiden ääntä ja kokemustietoa palvelujen kehittämisessä, sekä parantaa palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Parhaimmillaan tämä toteutuu mahdollistamalla kehitteillä olevien palveluiden testaamisen.
Digirohkeus (dvv.fi) tarkoittaa organisaatioiden kohdalla uskallusta kehittää palveluita rohkeasti, ihmisten arjen käyttötarpeet edellä niin, että huonolaatuiset palvelut uudistetaan tai hylätään kokonaan. Satakunnan hyvinvointialueen digiraadissa on yli 250 ilmoittautunutta.
Asiakasraati sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoittaa ryhmää palvelujen käyttäjiä eli asiakkaita tai potilaita, jotka osallistuvat palvelujen kehittämiseen, arviointiin ja suunnitteluun yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Tunnistamme, että hyvinvointialueellamme on jo olemassa asiakasraateja eri kohderyhmille. Tällä valtuustoaloitteella katsomme, että vastaavan digiraadin perustaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on edellä esitetyin perustein tarpeen. Digiraadin perustaminen olisi mahdollista jo olemassa olevilla resursseilla, kuten osana osallisuusohjelmaa, esimerkiksi seuraavan osallisuusohjelman päivityksen yhteydessä."