Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 73 §:n mukaan aluehallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on laadittu talousarvion laadintaohje koskien talousarvio ja -suunnitelmavuosia 2027–2029. Ohjeen tarkoituksena on toimintaa ohjaavien asiakirjojen keskeisten sisältöjen kokoaminen yhteen dokumenttiin erityisesti rahoituksen ja talousarviovalmistelun näkökulmasta sekä ohjeistaa valmistelua yleisellä tasolla. Ohje sisältää lisäksi talousarvion laadinta-aikataulun.
Laadintaohje määrittelee talousarvion ja -suunnitelman sisällön siltä osin kuin se on tiedossa ohjeen laatimisen ajankohtana. Talousarvion ja -suunnitelman laadintaohje on tehty niiden tietojen pohjalta, joita hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskien on talousarvion laadintaohjeen julkaisemisen ajankohtana tiedossa.
Taustaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, myöhemmin hyvinvointialuelaki). Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen ja osittain asiakas- ja käyttömaksuihin. Hyvinvointialueilla on itsehallinnon nojalla oikeus päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen.
Talousarvion ja -suunnitelman laadinnan periaatteet hyvinvointialueella
Hyvinvointialueesta annetun lain 115 §:n (611/2021, hyvinvointialuelaki) mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, joka sisältää investointisuunnitelman sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Hyvinvointialueen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Talousarvioon sisällytetään tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Hyvinvointialueen talousarvion ja taloussuunnitelman tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Hyvinvointialuelain mukaan taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö neuvottelevat vuosittain jokaisen hyvinvointialueen kanssa hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien toteuttamisesta ja hyvinvointialueen taloudenhoidosta. Neuvottelujen tarkoituksena on tukea hyvinvointialueen toiminnan vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuloksellisuutta sekä ohjata hyvinvointialueen järjestämistehtäviä strategisella tasolla valtioneuvoston asettamat valtakunnalliset strategiset tavoitteet huomioiden.
Vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027–2029 lähtökohdat
Onnistunut uudistusohjelma on kääntänyt hyvinvointialueen talouden selvästi ylijäämäiseksi, ja ensimmäisten toimintavuosien alijäämät katetaan lakisääteisessä määräajassa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2027 talousarviota lähdetään näin laatimaan tasapainoisesta tilanteesta ilman alijäämien kattamisvelvoitetta.
Suunnitelmakaudella 2027–2029 jatketaan palvelujen asiakaslähtöistä uudistamista hyvinvointistrategian 2026–2029 linjausten mukaisesti. Hyvinvointialuestrategiassa 2026–2029 tunnistetaan, että taloudellinen vakaus on edellytys laadukkaiden palvelujen turvaamiselle. Koska väestön palvelutarve kasvaa voimakkaasti eikä menojen kasvu voi ylittää valtion rahoituksen mahdollistamaa tasoa, kasvavaan tarpeeseen vastataan pääosin toiminnan uudistamisella. Hyvinvointialue pitää kiinni vuosittaisesta 2 prosentin tuottavuustavoitteesta.
Vuosien 2025 ja 2026 hyvä tulos sekä valtion rahoituksen kasvu mahdollistaa kohdennetut panostukset vuoden 2027 talousarvioon. Kohdennukset valmistellaan ensisijaisesti strategian pohjalta, aluehallituksen nostamat teemat huomioiden, tavoitteena merkittävät parannukset esimerkiksi palvelujen saatavuudessa ja laadussa.
Talouden tasapainoa tarkastellaan koko suunnitelmakaudella. Lähtökohdat vuodelle 2027 ovat hyvät, mutta vuosille 2028–2029 ennakoidaan tiukentuvaa valtion rahoitusta, ja rahoituslakiin esitettävä ns. perälautamalli leikannee rahoituksen kasvua. Talouden tasapaino edellyttää rahoitusaseman vakautta, kykyä rahoittaa palveluverkko- ja investointisuunnitelmien mukaiset investoinnit sekä liikkumavaran säilyttämistä strategisesti merkittävimpiin palveluihin tehtäville kohdennuksille. Palvelulisäykset ovat luonteeltaan pysyviä (luottamuksensuoja), joten tempoilevaa taloussuunnittelua vältetään.
Näiden periaatteiden pohjalta vuoden 2027 talousarvioesitys laaditaan 75–95 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Vuosille 2028–2029 tavoiteltava ylijäämä lasketaan noin 50–70 miljoonaan euroon valtion rahoituksen tiukentumisen ja kustannuksia kasvattavien investointien vuoksi.
Talousarvioesityksen käsittely
Aluevaltuuston on hyväksyttävä kunkin vuoden loppuun mennessä hyvinvointialueen talousarvio seuraavalle vuodelle sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Aluevaltuusto antaa evästyksiä talousarviovalmisteluun kevään ja syksyn talous- ja strategiaseminaareissaan.
Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys julkaistaan aluevaltuustolle ja tiedotusvälineille 21.10.2026, minkä jälkeen käynnistyy aluevaltuustoryhmien talousarvioesityksen käsittely. Aluevaltuutetuilla ja aluevaltuustoryhmillä on mahdollisuus tehdä talousarviota koskevia kirjallisia kysymyksiä ja selvityspyyntöjä, joihin hyvinvointialue antaa vastaukset. Tämän jälkeen aluevaltuustoryhmät voivat tehdä muutosesityksiä hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen.
Kaikki muutosesitykset toimitetaan aluevaltuustoryhmien arvioitavaksi ennen talousarvioneuvottelua täydennettynä mahdollisella esittelijän ehdotuksella. Arvioinnin tarkoituksena on, että selkeän kannatuksen saaneet esitykset voidaan hyväksyä suoraan osaksi talousarvioesitystä, ilman kannatusta jääneet muutosesitykset voidaan jättää pois neuvottelusta, ja neuvottelu kohdistuu jäljelle jääviin muutosesityksiin. Suoran kannatuksen tai hylkäyksen raja on 55 % tai sitä enemmän kannatusta tai vastustusta saaneet muutosesitykset. Jäljelle jäävät muutosesitykset tuodaan käsiteltäväksi talousarvio- ja taloussuunnitelmaneuvotteluun 24.11.2026.
Aluehallitus käsittelee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvioesityksen 2027 ja taloussuunnitelman 2027–2029 kokouksessaan 1.12.2026, minkä jälkeen asian on tarkoitus edetä aluevaltuuston 8.12.2026 käsiteltäväksi.
Uudistusohjelman toimenpiteiden tarkistus vuonna 2026
Hyvinvointialueen taloudellisen onnistumisen taustalla on onnistunut uudistusohjelman 2024–2030 laadinta ja toimeenpano vuosina 2024–2026. Vuosille 2027–2030 on syytä tarkastella uudistusohjelman toimenpiteitä uudelleen, peilaten niiden tavoitteita erityisesti päivitettyyn hyvinvointialuestrategiaan 2026–2029 varmistaen uudistusohjelman roolin strategiaa toimeenpanevana ohjelmana. Toimenpiteet tarkistetaan jatkumona aiemmalle ohjelmalle, jo hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti, ei sen kanssa kilpailevana erillisenä kokonaisuutena. Uudistusohjelman tarkistuksen lähtökohtana on, että ohjelma ei ole säästölista vaan keskeinen osa hyvinvointialueen toiminnan jatkuvaa uudistamista ja tehostamista. 2 % vuosittainen tuottavuustavoite tullaan säilyttämään.
Uudistusohjelman toimenpiteitä tarkastellaan aiempaa paremman tietopohjan valossa, ja aiemmista onnistumisista saadut opit hyödynnetään jatkosuunnittelussa. Henkilöstön kehittämisideat otetaan kaikilla toimialoilla aiempaa vahvemmin mukaan, tavoitteena saada entistä paremmin koko organisaatio sitoutumaan uudistusohjelman valmisteluun, toimeenpanoon sekä jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Päivitykset tehdään suhteessa uuden strategian linjauksiin sekä väestön palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin, ja toimenpidekokonaisuudet esitetään isompina ja selkeämpinä kokonaisuuksina. Kokonaisuutena tavoitteena on, että VAKE pysyy uudistumiskykyisenä myös tulevina vuosina.