Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ateriahankintojen kilpailutuksen korkeatasoiset laatuvaatimukset". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 23 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esittävät, että:
1. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toimii vastuullisten elintarvikehankintojen suunnannäyttäjänä.
2. Hyvinvointialueen ateriahankintojen kilpailutuksessa asetetaan korkeatasoiset ja kokonaiskestävyyden huomioivat laatuvaatimukset koko ruokaketjulle aina pellolta pöytään saakka.
3. Hyvinvointialueen ateriahankinnoissa noudatetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä vastuullisista ruokahankinnoista sekä tukeudutaan laatuvaatimusten laatimisessa maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittuun uuteen Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaoppaaseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kilpailuttamassa aluehallituksen 7.4.2022 päätöksen mukaisesti hyvinvointialueen ateria- ja puhtauspalveluiden hankintaa kevään 2022 aikana.
Aluehallituksen päätöksen mukaan hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on kilpailutettavan kokonaisuuden vertailuhinnaltaan halvin. Halvin hinta on valittu valintaperusteeksi sen vuoksi, että hyvinvointialue tulee asettamaan hankinnan vähimmäisvaatimuksena olevat laatuvaatimukset riittävän korkealle tasolle, minkä perusteella hankinnan laatutekijöistä voidaan varmistua. Tarjoaja, joka ei sitoudu asetettuihin laatuvaatimuksiin, suljetaan aluehallituksen mukaan tarjouskilpailusta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ruokahankintojen laatukriteerien tulee olla sellaisia, että ne noudattavat syksyllä 2020 valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä vastuullisista ruokahankinnoista. Strategia on laadittu yhteistyössä julkisen sektorin hankkijoiden ja tarjoajien kanssa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on lisätä vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden ja palvelujen käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Periaatepäätöksen mukaan hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kotimaisten raaka-aineiden käyttöön ruokapalveluissa. Linjauksessa kannustetaan lisäämään lähi- ja luomuruuan sekä kalan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa.
Vantaalaiset ja keravalaiset kiinnittävät muiden suomalaisten tavoin ruuan laatuun ja alkuperään huomiota asioidessaan itse kaupassa tai ravintolassa. Yhtäläisesti ruuan laatu ja alkuperä ovat merkityksellisiä myös silloin kun kyse on hyvinvointialueen ateriapalveluista. Kestävästi toteutetut julkiset ruokahankinnat vahvistavat huoltovarmuutta ja Suomen omavaraisuustavoitteita. Hyvinvointialueen ateriapalveluiden ennakoitu arvo on mittaluokaltaan varsin merkittävä, noin 4,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita, kuten hyviä viljelymenetelmiä, eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta, tukien samalla hyvää ravitsemusta ja terveyttä. Kokonaiskestävyys huomioi ruuan koko tuotantoketjun pellolta pöytään asti. Käytännössä esimerkiksi lihaa ostettaessa voidaan laatukriteerinä edellyttää, että se on tuotettu Suomen lainsäädäntöä vastaavalla tavalla tai pakastemarjoista edellyttää, että niitä on voitava käyttää ilman kuumentamista.
Joulukuussa 2021 julkaistu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittu Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas neuvoo konkreettisesti, miten ruokapalvelua kehitetään vastuulliseksi, laadukkaaksi ja vastaamaan sille asetettuja vaatimuksia. Opas on suunnattu päättäjille ja julkisten ruokapalveluiden järjestäjille, hankinnasta vastaaville ja kehittäjille.
Keskustan valtuustoryhmän ja muiden aloitteen allekirjoittaneiden mielestä on monta hyvää syytä hankkia kestävästi tuotettua ruokaa, painottaen erityisesti kotimaisen ruoan merkitystä."
2. Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite "Ilmasto- ja kestävyysstrategia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueiden pitkän aikavälin toimintaa ohjaa hyvinvointialuestrategia. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että hyvinvointialuestrategiassa yhtenä läpileikkaavana teemana on kestävyysnäkökulma. Lisäksi esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii erillisen ilmasto- ja ympäristöstrategian.
Merkittävänä julkisten resurssien käyttäjänä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tärkeä toimija hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa, sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Se, millä tavoin julkiset hankinnat, kiinteistönhallinta sekä erilaiset palvelut siivouksesta kuljetuspalveluihin järjestetään, vaikuttaa merkittävästi alueen ilmastopäästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin.
Hillitsemättömän ilmaston- ja ympäristönmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Strategia auttaa pitkällä aikavälillä hillitsemään kustannusten kasvua. Vauhdilla lämpenevä ilmasto lisää terveysriskejä ja uhkaa ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, joten ilmastonmuutoksen lieventäminen ja strateginen sopeutumistyö tukee hyvinvointialuetta perustehtävässään. Negatiiviset vaikutukset kasautuvat usein sosioekonomisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleville ja syventävät eriarvoistumista.
Ilmasto- ja ympäristöstrategian kautta hyvinvointialue auttaa luomaan osaltaan ilmastotoivoa sekä sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin moninaisiin haasteisiin. Poikkileikkaava kestävyysnäkökulma on tärkeä osa hyvinvointialueen strategiaa alusta alkaen, taaten osaltaan turvallisen siirtymän ja suuntaviivat hyvinvointialueen tulevaisuuden toiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi käyttää strategian laadinnan pohjana Vantaan ja Keravan kaupunkien hiilineutraalius- ja kestävyysstrategioita sekä sairaanhoitopiirien ympäristöohjelmia."
3. KD aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Valtuustoaloite pysyvien hoito- ja palvelusuhteiden kehittämiseen Vantaa-Kerava hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Pysyvät hoito- ja palvelusuhteet sote-alalla ovat konkreettinen keino tuottaa säästöjä ja varmistaa palvelujen laatu. Kun lääkäri/sosiaalityöntekijä/kotihoidon työntekijä jne. tuntee asiakkaansa, hän hahmottaa kokonaistilanteen selkeästi.
Kotihoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa on jatkuvuuteen panostettava. Jos ikääntyvän luona käy kuukauden aikana kymmeniä eri toimijoita, ei voida puhua hyvästä hoivasta. Pysyvät asiakassuhteet mahdollistavat toimintakyvyn muutosten seuraamisen ja näin voidaan vähentää esimerkiksi kaatumisista johtuvaa tarpeetonta kärsimystä ja kustannusten kasvua.
Asiakkaat myös usein kertovat avoimemmin vaivoistaan ja elintavoistaan tutulle kuin vaihtuville lääkäreille. Tutun lääkärin ohjeita noudatetaan paremmin ja asiakkaat ottavat vastuuta omasta terveydestään. Tutun lääkärin kanssa voi hoitaa asioita turvallisesti myös puhelimitse tai videon välityksellä.
Asiakkaat myös arvostavat pysyvää hoito- ja palvelusuhdetta. Viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvuus vastaanotoilla on kuitenkin vähentynyt. Asiakkaiden turvattomuus on lisääntynyt ja tämä synnyttää tarvetta lisäkäynteihin. Vastuu ja hoidon seuranta ovat vaarassa pirstoutua. Kuka on vastuussa hoidosta, jos lääkärit vaihtuvat tiuhaan?
Terveyskustannuksista 80 % kertyy paljon palveluja tarvitsevista. Erityisesti heille pysyvä hoito- ja palvelusuhde on äärimmäisen tärkeä. Se voidaan toteuttaa joko aluevastuu-, omalääkäri- tai perhelääkärimallilla. On myös tärkeää muodostaa hoidossa mukana olevien ammattilaisten tiimimalli.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella lähdetään kehittämään pysyviin hoito- ja palvelusuhteisiin perustuvia malleja sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa ja niiden kehittämiseen varataan riittävät resurssit."
4. Reija Frimanin valtuustoaloite "Kulttuurihyvinvointi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Kulttuurilla ja taiteella on todettu olevan lukuisia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kehittämään kulttuurihyvinvointia osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut eli kulttuurihyvinvointi on tunnistettu tärkeäksi osaksi hyvinvointitaloutta, joka luo mahdollisuuksia lisätä kestävää hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti.
Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut raportin taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin mukaan taiteet voivat tukea hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä sekä ehkäisevät terveysongelmia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu muun muassa vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Taiteilla on terapeuttista voimaa: esimerkiksi musiikin on havaittu voivan vähentää psykoottisuuden oireita psykoosista kärsivillä. Vahvaa tutkimusnäyttöä on saatu myös esimerkiksi musiikin käytöllä sairaaloissa ennen leikkaustoimenpidettä, taidetoiminnan sisällyttämisellä muistihäiriöistä kärsivien henkilöiden arkeen, ja yhteisöllisten taideohjelmien toteuttamisella mielenterveyden tukemiseksi.
WHO suosittelee taiteen ja kulttuurin hyödyntämistä terveydenhuollon osana. Hyvinvointialueella suositusta tukisi esimerkiksi kulttuurireseptien tai kulttuurilähetteiden käyttöönotto.
Yleistä tietoisuutta taideosallistumisen potentiaalisista terveyshyödyistä tulee edistää aktiivisesti. On tärkeää, että monipuolisten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa turvataan kaikille väestö- ja ikäryhmille, erityisesti vähemmistöille.
Esitämme, että kulttuurihyvinvointi sisällytetään osaksi hyvinvointialuestrategiaa. Lisäksi esitämme, että hyvinvointialue ryhtyy selvittämään, millä keinoin kulttuurihyvinvointi parhaiten vakiinnutetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.
Lähteet:
WHO: What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (2019)"
5. Jussi Saramon valtuustoaloite "Valtuustoaloite neurokirjostrategian laatimiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 20 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvussa ja laskentatavasta riippuen jopa 10 % väestöstä voidaan katsoa neurokirjon henkilöksi. Valtava määrä ihmisiä jää kuitenkin edelleen vaille diagnoosia ja palveluissa on lukuisia poikkileikkaavia ongelmia.
Neurokirjon ihmiset, johon kuuluvat muun muassa autismikirjo, ADHD sekä Touretten oireyhtymä, kohtaavat jatkuvasti haasteita elämänkaaren eri vaiheissa. Haasteita ja ongelmia tuen tarpeiden ymmärryksessä esiintyy laajamittaisesti jo varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskeluissa.
Suuresta tarpeesta huolimatta neurokirjon ihmisten palvelut ovat hajanaisia, tuottamisvastuut epäselviä eikä riittävää, tarvittavaa ja oikea-aikaista tukea usein saada. Tämän lisäksi palveluiden toteuttamisessa on suuria epätasa-arvoisuuksia ja oikeudet eri tukimuotoihin jäävät perheiden selvittelyn varaan, missä voi mennä monella vuosia. Diagnoosin saamisen pitkittyminen aiheuttaa negatiivisen kierteen ja aiheuttaa ongelmia yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Erityisesti siirtymävaiheissa on suurentunut riski sille, että neurokirjon ihminen ei saa tarvitsemaan apua ja tukea.
Perusterveydenhuollossa osaaminen vaihtelee suuresti ja hoitopolut ovat sattumanvaraisia. Erityisesti mielenterveyspalveluissa neurokirjon tuntemus on olennaista, sillä henkilöiden mielenterveysdiagnoosi voi peittää alleen neuropsykiatriset häiriöt. Autismikirjon diagnoosin saaneista jopa 40 prosentilla on myös jokin psykiatrinen diagnoosi, minkä lisäksi heillä on kohonnut itsemurhariski.
Yksi suuri ongelma on myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä yksilöllisten ja opetusjärjestelyjen toteutus, joka vaihtelee alueittain ja monin paikoin puutteellisesti erityisesti autismikirjon lapsilla ja nuorilla. Tuen tarpeita ei aina tunnisteta, sillä jokaisella on yksilölliset ja vaihtelevat oireet, vahvuudet ja tuen tarpeet.
Palveluiden hajanaisuuden, ammattilaisten osaamispuutteiden, koulunkäynnin tuen sekä perusterveydenhoidon vaihtelevan neurokirjon tuntemuksen vuoksi haasteet heijastuvat herkästi myös henkilön läheisten elämään sekä koko perheen jaksamiseen. Omaiset joutuvat usein tekemään tehtäviä, jotka kuuluisivat yhteiskunnalle.
Neuropsykiatrisen strategian avulla voidaan eheyttää neuropsykiatrisia palveluita, parantaa palveluiden laatua ja henkilöstön osaamista, selkeyttää erilaisia tukimuotoja ja kehittää nivelvaiheiden tukea.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin neurokirjostrategian valmistelemiseksi."
6. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ennaltaehkäisevää työtä matalalla kynnyksellä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 37 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueen tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa on yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi määritelty siirtyminen pois raskaista palveluista kohti ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa toimintamallia ja työtapaa. Ennaltaehkäisevään työhön siirtyminen vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Se on myös väline hillitä kustannusten kasvua.
Ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ja merkitystä painottaa erityisesti korona-aikana muodostunut hoito- ja palveluvelka, jolloin useiden saurauksien diagnostiikka ja hoito on viivästynyt ja palvelujen tarve kasvanut. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset pystyvät heikoimmin suojautumaan yhteiskunnallisilta kriiseiltä ja kriisien vaikutukset heidän elämäänsä ovat yleensä kaikkein dramaattisimmat.
Tarve sosiaalipalveluille ja etenkin matalan kynnyksen sosiaalipalveluille on kasvanut koronan aikana. Korona-aikana erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet ja raaistuneet ja lastensuojelun asiakkaiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet paljon. Meillä on käsissämme akuutti, välitön hätä ja suuri tarve etsiä uusia keinoja vaikuttaa tilanteeseen.
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen palvelut ja kuntien hyvinvointityö tulee kytkeä tiiviisti toisiinsa ja aloittaa tämä työ välittömästi, ilman viiveitä. Ennaltaehkäisevässä työssä tulee systemaattisesti ja koordinoidusti yhdistää hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminta eri järjestöjen ja kuntien vastuulla olevan hyvinvointityön kanssa.
Ennaltaehkäisevä työ tulee jalkauttaa sinne, missä ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan. Palvelujen saatavuus on tehtävä helpoksi. Matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen vaatii myös innovatiivista uusien toimintatapojen miettimistä ja käytäntöön viemistä. Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen kasvava tarve koskettaa kaikkia ikäluokkia, raskaudesta viimeisiin elinvuosiin.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet esittävät hyvinvointialueelle, että se alkaa välittömästi kartoittamaan:
a) ennaltaehkäisevän työn muotoja kussakin ikäryhmässä
b) miettimään uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa
c) miettimään toimintamalleja, miten ennaltaehkäiseviä palveluja tarjotaan ns. matalan kynnyksen periaattteella mahdollisimman lähellä ihmisiä ja
d) valmisteluun otetaan välittömästi erilaiset järjestöt ja kuntien hyvinvointityö.
e) Tästä valmistelusta rakennetaan systemaattinen mallinnus, miten ennaltaehkäisevä työ jalkautetaan läpi hyvinvointialueen kaikkialle toimintaan. Ennaltaehkäisevän mallin koordinointi ja sen vaikuttavuuden arvioiminen tehdään osaksi mallin rakentamista."