Aluevaltuusto, kokous 2.5.2023

Perustelut

Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen sekä kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen päällikkö Minna Tuovinen

Aluevaltuuston kokouksessa 8.3.2022 § 16 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite koskien Ukrainan sodan uhrien tukemista. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 31 valtuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tuettava Ukrainan sodan uhreja 

Humanitaarinen katastrofi Ukrainassa kärjistyy jatkuvasti Venäjän käynnistämän laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Erityisesti Ukrainan suurissa kaupungeissa alkaa olla pula jo perustarpeista,​ jopa ruoasta ja lääkkeistä. Lisäksi ainakin noin puolitoista miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan sodan jaloista maan rajojen ulkopuolelle. Jatkuvista taistelutoimista johtuen kiireellisesti tarvittavan humanitaarisen avun perille saaminen on ollut erittäin vaikeaa. 

Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa lähes ennen näkemättömän halun auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Myös moni Suomen suurimmista kaupungeista on osallistunut humanitaarisen avun kokoamiseen ja lähettämiseen sodan uhreille. Päätökset ovat syntyneet yksimielisesti yli puoluerajojen. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää nyt osallistua humanitaarisen avun antamiseen sopivaksi katsomallaan tavalla. Avulla on kiire.  

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen: Vantaan-​Keravan hyvinvointialue osallistuu Ukrainan sodan uhrien auttamiseen kansainvälisen humanitaarisen avun kautta yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen on valmistauduttava sotaa pakenevien ihmisten auttamiseen. Aluehallitus ja hyvinvointialueen virkamiesjohto valmistelevat ja panevat täytäntöön tähän liittyvät toimenpiteet."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.4.2022 § 48 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen talousvalmistelujohtajan valmisteltavaksi.

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan rahoitus vuosina 2021 ja 2022 perustui valtion varoista maksettuun valtionavustukseen, jolla katettiin kunkin hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia (Voimaanpanolaki 616/2021, 15 §). Valtionavustukseen sovellettiin valtionavustuslakia. Valtionavustuspäätösten mukaisesti määrärahaa on voinut käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin, jotka ovat syntyneet asetuksen voimassaoloaikana.  

Hyvinvointialue ei voi antaa rahallista tukea tehtäviin, jotka eivät kuulu sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisvastuuseen. Vuonna 2022 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti 15 000 euron tarviketuesta 24.5.2022. Apu toimitettiin Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos antoi Ukrainan pelastustoimelle ajoneuvoja 50 000 euron arvosta. Vantaan kaupungin suun terveydenhuollon liikelaitos lahjoitti kuusi kappaletta autoklaaveja (sterilointilaite) Ukrainaan elokuussa 2022. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on varautunut Ukrainaista sotaa pakenevien vastaanottoon heti sodan alkamisesta lähtien. Maahanmuuttajapalvelut (nykyinen kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut) järjesti sodan alkaessa Helsinki-Vantaan lentokentälle vastaanottopisteen, jossa annettiin ohjausta ja neuvontaa Ukrainaista saapuville.  

Yhteistyötä Vantaalla ja Keravalla sijaitsevan Luonan vastaanottokeskuksen kanssa on tehty tiiviisti jo ennen Ukrainan sotaa ja sodan alettua tätä yhteistyötä on tiivistetty entisestään säännöllisin kokouksin.    

Ukrainaista paenneille myönnettiin tilapäistä suojelua, ja jatko-oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella myönnetään automaattisesti, kun tilapäistä suojelua on jatkunut yksi vuosi. Jatkoluvan turvin henkilöt voivat hakea kotikuntaa ja näin ollen ovat oikeutettuja samoihin hyvinvointialueen palveluihin kuten muutkin kuntalaiset. Ukrainasta paenneita on alkanut jo siirtyä hyvinvointialueelle maaliskuusta 2023 alkaen. 

Kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut kokosi alueellisen yhteistyöryhmän sopimaan miten tiedotetaan ja viestitään kotikunnan saaneille henkilöille siitä, miten tulee toimia niissä tilanteissa, joissa tarvitsee palveluja. Tiedottamista on tehty selkokielisellä esitteellä, jossa on internet-linkit ukrainankielisiin sivustoihin, josta kotikunnan saanut saa helposti lisää tietoa.  Vastaanottokeskukset jakavat tätä esitettä omissa infoissaan sekä postittavat niitä asiakkaille vastaanottorahapäätösten yhteydessä.  

Yhteistyökokouksissa sovittiin myös yhteistyökäytännöt asiakkuuksien siirrossa niiden henkilöiden osalta, jotka tarvitsevat katkeamattomia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näistä henkilöistä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä on suoraan yhteydessä kotoutumista tukeviin sosiaalipalveluihin. Tarvittaessa henkilö ohjataan esimerkiksi vammais- tai vanhuspalveluihin. Yhteisistä asiakkuuksista ja yhteistyöstä on jo olemassa toimintamalli hyvinvointialueella.

Vantaalla ja Keravalla asuvista Ukrainasta paenneista valtaosa asuu ns. yksityismajoituksessa ja asuminen voi pidemmällä aikavälillä tuottaa haasteita. Luona Oy:n vastaanottokeskus järjestää asuntohakuklinikoita kuntaan siirtymisvaiheessa, ja kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut antavat tarvittaessa ohjausta, mistä vuokra-asuntoja voi hakea. Tuettua asumista tarvitsevat siirtyvät suoraan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja yhteistyö onkin useammassa tapauksessa aloitettu jo henkilön ollessa vastaanottojärjestelmässä.  

Alaikäisinä ilman huoltajaa tulleet otetaan vastaan ja heille tehdään sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka mukaan palvelut järjestetään. Heille tehdään myös yhteinen monialainen alkukartoitus yhdessä kunnan työntekijän kanssa. 

Ely-keskus tiedottaa arvioidut kuntapaikkaa hakevien määrät kuukausittain, jotta tilanteeseen voidaan ennakoivasti varautua.  Kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut on varautunut kasvavaan asiakasmäärään muuttamalla maahanmuuttajakoordinaattorin toimen sosiaalityöntekijän viraksi sekä lähihoitajan toimen sosiaaliohjaajan viraksi.  Asiakasmäärää sekä palvelujen tarvetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin pyritään varautumaan palvelutuotannon turvaamiseksi.