Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Ulla-Maija Kopran ja Funda Demirin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustettava selviämishoitoyksikkö". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 34 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Selviämishoitoyksikössä hoidetaan terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa vahvasti päihtyneitä henkilöitä, joiden psyykkinen ja fyysinen terveydentila edellyttää asianmukaista arviointia ja seurantaa. Tämän avulla ehkäistään ja/tai pyritään vähentämään päihtyneen henkilön inhimillistä kärsimystä, vakavia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja ja pahimmillaan kuolemaa. On huomioitava, että putkakuolemia tapahtuu valitettavan säännöllisesti.
Selviämishoitoyksikön perustaminen vähentää putkakuolemia. Poliisin tai muiden viranomaisten toimesta putkaan päätyneet henkilöt sairastavat usein vakavaa päihderiippuvuutta, joka edellyttää päihdehoitoon erikoistuneen hoitohenkilöstön ammattitaitoista hoitoa ja valvontaa. Putkaan vieminen tai sinne sijoittaminen ei ole myöskään eettisesti tai inhimillisesti oikea toimenpide päihtymystilan hoitamisessa.
Selviämishoitoyksikkö voidaan toteuttaa päihdeinterventiota nopeasti ja matalalla kynnyksellä, jonka jälkeen henkilölle voidaan antaa kattavaa tietoa hyvinvointialueen päihdepalveluista ja ohjata myös henkilö jatkohoitoon. Päihtyneen henkilön tulisi saada terveydentilansa kannalta asianmukaista ja ammattilaisten tuottamaa terveydenhoitoa. Varsinkin heikkokuntoisten päihtyneiden osalta esimerkiksi poliisiviranomaiset ovat tuoneet esille (STM 2011), että terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vastata päihtyneiden henkilöiden valvonnasta, sekä sellaisista päihtyneistä, jotka ovat esimerkiksi kaatuneet ja lyöneet päänsä tai ovat muuten terveydenhuollon toimenpiteiden tarpeessa.
On tiedossa, että esimerkiksi Peijaksen päivystyksen henkilökunnan resursseja kuormittaa se, että päihtymystilan seurantaan viedään henkilöitä ilman, että heillä olisi akuuttia hoitoa vaativia somaattisia tai psyykkisiä oireita tai sairauksia päihtymystilansa lisäksi. Potilaspaikkaresursseja vievät siten henkilöt, joilla hoidon tavoitteena on ainoastaan päihtymistilasta selviäminen. Päihtyneiden henkilöiden hoitamiseen suunnatussa selviämishoitoyksikössä voidaan toteuttaa akuutin päihdehoidon kokonaisvaltainen hoidon arviointi ja seuranta. Lisäksi selviämishoitoyksikössä olisi mahdollista käynnistää päihdevieroitus ja hoitoonohjaus asianmukaisiin päihdepalveluihin.
Suurimmilla hyvinvointialueilla, kuten Pirkanmaan- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä on omat selviämishoitoyskikkönsä ja ne toimivat osana päihdehoitoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on väestömäärältään ja kooltaan yksi suurimmista hyvinvointialueista. Selviämishoitoyksikkö vapauttaisi Peijaksen päivystyksen potilaspaikkoja heille, jotka tarvitsevat somaattisen tai psyykkisen sairauden takia hoitoa ja se rauhoittaisi muutenkin päivystyksen toimintaa, vähentäisi putkakuolemia ja olisi myös kustannustehokkaampaa.
Haluamme, että hyvinvointialue lähtee selvittämään selviämishoitoyksikön perustamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle."
2. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tarvitaan pienituloisuusohjelma ja –opas". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan pienituloisuusohjelma ja -opas, jonka valmistelee monialainen erilaisista alueen toimijoista koostuva työryhmä. Pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimistyön seurantaryhmässä on oltava kaikkien puolueiden edustus.
Pienituloisuusohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee pienituloisuusohjelmassaan asettaa selkeät tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden/vähävaraisuuden, syrjäytymisen, huono-osaisuuden, sekä eriarvoisuuden ja eriarvoistumisen vähentämiseksi vantaalaisten ja keravalaisten keskuudessa. Pienituloisuusohjelmassa on syytä erityisesti keskittyä erilaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. On tärkeää, että hyvinvointialueemme tekee tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimijoiden kanssa pienituloisuusohjelmaa laatiessaan.
Pienituloisuusopas
Pienituloisuusoppaaseen on tarkoitus koota keinoja vähävaraiset/pienituloisten keravalaisten ja vantaalaisten ohjaamiseksi palveluiden ja tukien pariin. Pienituloisuusoppaaseen on siis syytä koota keinoja, joilla hyvinvointialue voi, yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, helpottaa pienituloisten/vähävaraisten vantaalaisten ja keravalaisten arkea sekä tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa. Palveluiden yhdenvertaistaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Se ei mukaan voi toteutua, elleivät palvelut ole saavutettavia myös kaikkein vähäosaisimmille ihmisille.
Koska palvelujärjestelmämme on hajanainen, on palveluiden ja tukien saavutettavuus huono. Kaikilla vähävaraisilla/pienituloisilla vantaalaisilla ja keravalaisilla ei ole voimavaroja tai mahdollisuuksia löytää heille kuuluvia palveluita tai tukia. Vaikea elämäntilanne tai puutteelliset tietotekniikkataidot ovat usein esteenä palveluiden ja tukien piiriin hakeutumiselle.
Pienituloisuusoppaaseen on syytä koota hyvinvointialueen ja muiden alueen toimijoiden vantaalaisille ja keravalaisille tarjoamia palveluita ja tukia. Oppaassa pitää kertoa selkeästi, millaisia ehtoja palveluiden ja tukien saamiselle on, ja miten niitä haetaan.
Pienituloisuusoppaan on syytä olla luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilta. Koska kaikki vantaalaiset ja keravalaiset käytä nettiä, on opas oltava saatavissa myös paperisessa muodossa. Esimerkiksi vantaalaiset ja keravalaiset järjestöt sekä Vantaa-infot voisivat jakaa pienituloisuusopasta sitä tarvitseville asukkaille.
Hyvinvointialueelle on perustettava ns. köyhyys-/vähävaraisuustyöryhmä pienituloisuusoppaan ja -ohjelman laatimista varten
Pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten tulee hyvinvointialueen perustaa ns. köyhyys- tai vähävaraisuustyöryhmä. Työryhmässä pitää olla mukana muun muassa seuraavien tahojen edustajat: alueen asukkaat ja työntekijät, paikalliset järjestöt, oppilaitokset ja seurakunnat, Vantaan ja Keravan kaupungit, Kansaneläkelaitos (Kela), kaikki aluevaltuustoryhmät sekä kunnalliset ja alueelliset vaikuttamistoimielimet (eli nuorisovaltuustot, vammais- ja vanhusneuvostot ja monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnat).
Joka kymmenes Vantaan ja Keravan alueella asuva on vähävarainen/pienituloinen
Suomessa ei ole virallista pienituloisuuden määritelmää, mutta käytetyimmän määritelmän mukaan pienituloisia ovat ne henkilöt tai kotitaloudet, joiden nettotulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien nettotulojen mediaanista. Pienituloisuuden raja vaihtelee vuosittain sen mukaan, mikä on suomalaisten nettotulojen mediaani. Pienituloisena/vähävaraisena pidettiin vuonna 2021 ihmistä, jonka nettotulot ovat alle 1350 euroa kuukaudessa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli arviolta 718 700 vähävaraista henkilöä vuonna 2021. Suomalaisista siis 13,2 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2021. Perusturvan varassa eläviä suomalaisia arviolta 241 200 vuonna 2021. Toimeentulotukea sai arviolta 425 000 suomalaista vuonna 2021. Se tarkoittaa 7,7 prosenttia väestöstä. Arviolta 10,3 prosenttia vantaalaisista ja 10,1 keravalaisista oli pienituloisia vuonna 2021. Pienituloisia ihmisiä asui vuonna 2021 Vantaalla 25 500 ja Keravalla 3698.
Pienituloisuudessa ei ole kyse pelkästään rahan puutteesta, vaan se aiheuttaa usein huono-osaisuuden kierteen
Vähävaraisuus/pienituloisuus/köyhyys vaikuttaa laajasti ihmisen ja hänen läheistensä arkeen. Vähävaraisuudessa ei siis ole kyse ainoastaan rahan puutteesta. Pienituloisuus merkitsee usein jatkuvaa perusturvallisuuden puutetta ja kamppailua osallisuudesta yhteiskuntaan. Pahimmillaan vähävaraisuus aiheuttaa huono-osaisuuden kierteen, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kasaantuvat. Köyhyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy kytkeytyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joka on sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden ydintehtävä.
Pienituloisuus usein heikentää merkittävästi ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Toisaalta sosiaaliset taikka terveysongelmat ovat usein pienituloisuuden taustalla. Vuoden 2021 köyhyysraportissa kerrotaan, että ”pienituloisuuden taustalla on usein päihde- ja/tai mielenterveysongelma, työttömyys, vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva työkyvyttömyys tai osatyökykyisyys, sukupolvelta toiselle periytyvä huono-osaisuus, matala koulutustaso, monilapsisuus, yksinhuoltajuus, yksin asuminen tai opiskelut”.
Pienituloisilla on usein enemmän palveluiden käytön tarvetta, mutta he käyttävät usein muita vähemmän palveluita
Vähävaraisilla ihmisillä on muita enemmän tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta heillä on myös muita korkeampi kynnys hakeutua niiden pariin. Terveyserot eri tuloluokkien välillä aiheuttavat sekä inhimillistä kärsimystä että suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Tuloluokkien välisiin terveyseroihin vaikuttaa muun muassa se, että Suomessa peritään korkeita asiakasmaksuja. Asiakasmaksuja alentamalla voitaisiin todennäköisesti kaventaa tuloluokkien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.
Vähävaraisuus on vahvasti ylisukupolvista
Vähävaraisuus siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Pienituloisen perheen lapsella on suurempi riski kärsiä aikuisenakin vähävaraisuudesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Vähävaraisuuden ylisukupolvisuutta vahvistaa se, että Suomessa pienituloiset jäävät muita Pohjoismaita useammin vaille tarvitsemiaan palveluja ja tukia (lähde: Kela).
Hyvinvointialueilla on oltava keinoja pienituloisten/vähävaraisten auttamiseksi ja tukemiseksi sekä vähävaraisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden ydintehtävä on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja tukeminen. Tähän kuuluu erottamattomasti eriarvoisuuden, vähävaraisuuden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ennaltaehkäisy ja purkaminen niillä keinoilla, joita hyvinvointialueella on käytettävissään. Hyvinvointialueella voidaan vaikuttaa esimerkiksi ennaltaehkäisevien palveluiden laatuun ja saatavuuteen, asiakasmaksuihin, psykososiaalisen hoidon saatavuuteen, päihdehoidon vaihtoehtoihin sekä lapsiperheille ei-lakisääteisiin palveluihin.
Hyvinvointialueen toiminnan järjestelmällinen tarkasteleminen erityisesti vähävaraisuuden ennaltaehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta mahdollistaa pitkäjänteisen työn vantaalaisten ja keravalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen pysyvän kaventamisen eteen. Tämä on myös hyvinvointialueemme taloudellisen kestävyyden perusta.
Tampereen kaupungilla on hyviä kokemuksia köyhyysohjelmasta ja Vantaalla ohjelman laatimistarve tiedostetaan
Tampereen kaupungilla on ollut käytössä köyhyysohjelma monta valtuustokautta. Se on tuntuvasti parantanut tamperelaisten hyvinvointia sekä ennaltaehkäissyt ongelmia. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman toimenpiteitä ovat olleet muun muassa panostukset ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen sekä oppilas-, opiskelija- ja kouluterveydenhuoltoon, aktiivipassi, ruokajakelu ja maksuttoman harrastamisen laajentaminen. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman laati kaikista valtuustoryhmistä koostunut ns. köyhyystyöryhmä.
Vantaan kaupunki on tiedostanut pienituloisuusohjelman laatimisen tarpeellisuuden. Tämä kävi ilmi valtuustoaloitevastauksessa. Vastauksessa todettiin myös, että sosiaali- ja terveyspalveluilla on oltava ohjelmassa suuri rooli.
Me allekirjoittaneet haluamme siis, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan pienituloisuusohjelma ja -opas, jonka valmistelee monialainen erilaisista alueen toimijoista koostuva työryhmä. Pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimistyön seurantaryhmässä on oltava kaikkien puolueiden edustus. Tiedostostamme, että aloitteella on talousvaikutuksia ja toivomme, että aloite huomioidaan, kun hyvinvointialueelle laaditaan vuoden 2024 talousarvio.
Lähteet
- Suomen köyhyysraportti 2022: https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2022/10/EAPN-FIN_Koyhyysvahti-2022_nettiin-valmis.pdf
- Uutisia köyhyysraporttiin 2022 liittyen:
- https://www.soste.fi/uutiset/koyhyysvahti-2022-kriisit-toisensa-jalkeen-osuvat-samoihin-ihmisiin-tarvitaan-maaratietoista-politiikkaa-koyhyyden-kasvun-hillitsemiseksi/
- https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2022-myonteista-kehitysta-mutta-myos-merkkeja-koyhyyden-syvenemisesta/
- Suomen köyhyysraportti 2021: https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2021-tiivis-paketti-koyhyydesta-ja-koronan-vaikutuksista/
- Tilastokeskuksen tulonjakotilastot: https://www.stat.fi/tilasto/tjt
- Keravan kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2017–2020: https://www.hyvinvointikertomus.fi/preview/7131074713
- Keravan kaupunki, luonnos hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta 2023: https://kerava.production.geniem.io/uploads/sites/2/2023/01/hyvinvointikertomus-ja-hyvinvointisuunnitelma-luonnos.pdf
- Vantaan kaupungin hyvinvointiohjelma 2018–2022: https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/vantaan-hyvinvointiohjelma-2018-2022
- Vantaan kaupunki, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous-ja-strategia/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen
- Vantaan kaupungin hyvinvointikatsaus 2022: https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Hyvinvointikatsaus%202022_Vantaan%20kaupunki.pdf
- Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus 2020: https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Hyvinvointikertomus%202020_Vantaan%20kaupunki.pdf
- Tampereen kaupungin köyhyysohjelma 2018–2021: https://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/06/Tampereen-kaupungin-k%C3%B6yhyysohjelma-2018-2021.pdf
- Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018–2021 raportti: https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_762021/Tampereen_kaupungin_koyhyysohjelman_2018(228333)
- Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmän 2021–2025 nimeäminen: https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Viranhaltijat/Pormestari/Koyhyystyoryhman_nimeaminen_valtuustokau(254957)
- Juttuja Tampereen kaupungin köyhyysohjelmaan liittyen:
- https://mikkoaaltonen.fi/tampereelle-koyhyysohjelma/
- https://vasenkaista.fi/2014/10/tampere-sai-koyhyysohjelman/
- https://mikkoaaltonen.fi/koyhyysohjelma-kaupunginvaltuustossa/
- https://mikkoaaltonen.fi/koyhyysohjelma-tamopereelle/koyhyysohjelma/
- https://yle.fi/a/3-7537417
- Kukka Kunnarin valtuustoaloite: köyhyysohjelma Pirkanmaan hyvinvointialueelle: https://vasenkaista.fi/2022/11/toimenpiteita-koyhyyden-ja-eriarvoisuuden-vahentamiseksi-hyvinvointialueella
- Allekirjoittaneen valtuustoaloite: pienituloisuusopas ja -ohjelma Vantaalle: http://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2337108
- Vastaus allekirjoittaneen valtuustoaloitteeseen: https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2480295
- Jyväskylän kaupungin köyhyysohjelma 2020–2024: https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/2022-10/koyhyysohjelma-2020-2024.pdf
- Mervi Uusitalon tekemä aloite Turun kaupungin valtuustolle:
- https://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloite/hae/1768723
- https://www.turunvasemmisto.fi/blogi/2019/12/12/32563/?page2
- https://www.turunvasemmisto.fi/blogi/2019/12/12/32563
- http://merviuusitalo.fi/aloitteeni-turun-koyhyysohjelma/
3. Tarja Eklundin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tutkittava mahdollisuus aloittaa miesten eturauhassyövän seulonnat". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 27 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Riski sairastua eturauhassyöpään kasvaa iän mukana. Vuosittain todetusta noin 5400 eturauhassyöpätapauksesta valtaosa parantuu täysin. Eturauhassyövän hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on nopea tutkimuksiin ja hoitoihin hakeutuminen.
Liian moni eturauhassyöpä löytyy vasta levinneenä. Miesten kynnys hakeutua PSA-testiin ja hoitoon on liian korkea, koska oireita ei tunnisteta tai oteta riittävän vakavasti. Moni elämä olisi pelastettavissa, jos syöpä havaittaisiin ajoissa.
Lähes 40 prosenttia eturauhassyövistä löytyy 50- 69-vuotiaiden miesten ikäryhmästä. Tutkimukset olisi siis hyvä aloittaa jo tästä ryhmästä.
Me aluevaltuuston jäsenet ehdotamme että Vantaa-Keravan hyvinvointialue selvittää missä laajuudessa seulonnat voitaisi suorittaa sekä aiheutuvat kustannukset ensi vuoden budjetin laadintaan mennessä."
4. Gashaw Bibanin valtuustoaloite "Terveysneuvola Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 6 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Terveysneuvolakonsepti on aiemmin tuttu Uudenkaupungin ja Mikkelin kunnista. Terveysneuvola palvelee matalalla kynnyksellä tarkoituksenaan panostaa terveystiedon ja terveyslukutaidon lisäämiseen.
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen strategian mukaan panostamme ennaltaehkäisyyn. Parasta ennaltaehkäisyä yksilön kannalta on riittävä tietotaito ja työkalut oman terveyden edistämiseen ja ylläpitoon.
Me allekirjoittaneet ehdotamme Terveysneuvolapalvelun kokeilua esim. kolmelle suurimmalle alueelle: Kerava, Länsi-Vantaa ja Itä-Vantaa. Vaikuttavuutta tulisi seurata kyselyiden ja seurannan avulla."
5. Gashaw Bibanin valtuustoaloite "Kansallisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian konkreettisen toimeenpanosuunnitelman laatiminen VAKEEN". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 6 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaa-Keravan hyvinvointialue tavoittelee Suomen parhaan hyvinvointialueen statusta. Osana kansallista hyvinvointialueiden verkostoa, Vantaa-Keravan hyvinvointialue käynnistää terveydenedistämisen strategian laatimisen ja konkreettiset toimet sen toimeenpanemiseksi ja kannustaa myös muita hyvinvointialueita mukaan kampanjaan.
Me allekirjoittaneet ehdotamme konkreettisen toimeenpanosuunnittelman laatimista kansallisen terveydenedistämisen strategian (THL, TEHY) toimeenpanemiseksi.
Terveyden edistäminen on muutakin kuin sairauden hoitoa, siksi on ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta tärkeää panostaa laajoihin kampanjoihin ja strategioissaan nimetä konkreettiset toimet, jolla se edistää ja ajaa alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia."