Aluevaltuusto, kokous 2.5.2023

Perustelut

Asian valmistelijat: vanhuspalvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen ja aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto

Aluevaltuuston kokouksessa 22.11.2022 § 98 jätettiin Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Omaishoitajien palvelutarpeiden tunnistaminen ja jaksamisen tukeminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 
 
"Aluevaltuuston on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin omaishoitajien palvelutarpeiden tunnistamiseksi sekä erityisesti omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Omaishoitajat tekevät merkityksellistä työtä kehitysvammaisten ja sairaiden läheistensä hyvinvoinnin turvaamiseksi."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 22.11.2022 § 98 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen vanhusten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi.  

Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Vanhus- ja vammaispalveluissa nähdään omaishoitajien hyvinvointi ja tämän arvokkaan työn tukeminen merkityksellisenä ja palvelutarpeiden tunnistaminen sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen on nostettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi vuodelle 2023. Fuusiovalmistelun aikana omaishoidon tuen palvelujen yhtenäistäminen aloitettiin asteittain. Omaishoidontuen 3. palkkioluokka otettiin käyttöön myös Vantaalla 1.5.2022 alkaen. Hyvinvointialueen strategiassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokonaisuudessa tuodaan esiin myös omaishoidon palvelujen kehittäminen, omaishoitajien jaksamiseen panostaminen ja riittävästä omaishoitajien tuesta huolehtiminen. Vanhusten kotona asumisen palvelujen toimintasuunnitelman mukaisesti vanhusten toimintakykyä tuetaan ja parannetaan elämänlaatua järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Omaishoidon peittävyyttä ja palveluita parantamalla mahdollistetaan omaishoidettavan ja omaishoitajan yksilölliset palvelut.  

Keravalla tehtiin vuonna 2022 opinnäytetyönä selvitys virallisten ja epävirallisten omaishoitajien näkemyksistä tarjolla olevista omaishoitoa tukevista palveluista. Kyselyyn vastasi 38 virallista ja 22 epävirallista omaishoitajaa. Suurin osa vastaajista koki työn merkityksellisyyden olevan hyvinvoinnin tukemisen tärkeimpiä elementtejä. Arkea kuluttavimmaksi tekijäksi nostettiin tiedonpuute. Tarjolla olevista omaishoitoa tukevista palveluista positiivisempina on koettu lakisääteinen vapaa, itselle tärkeät harrastukset, vapaa-ajan toiminnot ja vertaistuki. Lakisääteisten vapaiden pitämättömyyden syitä olivat hoidon järjestämisen raskaus, tiedonpuute ja syyllisyys. Selvityksen tulosten johtopäätöksenä todettiin, että kehittämällä tiedonkulkua ja viestintää olisi alueella mahdollista tukea niin virallisia kuin epävirallisia omaishoitajia. Toteutetun selvityksen tavoitteeseen vastaamiseksi tarvitaan lisätietoa koko alueen omaishoitajien toiveista/tarpeista, omaishoidosta tiedottamista sekä vahvistettua neuvontaa ja ohjausta omaishoitotyöstä ja sen tukitoimista.  

Vantaalla tehtiin vuonna 2022 YAMK tutkimuksellisena kehittämistyönä selvitys omaishoitajien asiakasraadista, jossa selvitettiin näkökulmia omaishoitajien arkeen ja tarpeisiin. Omaishoitajien näkemykset Vantaan kaupungilta saatavista tukipalveluista vaihtelivat. Pääsääntöisesti myönnettyihin tukipalveluihin oltiin tyytyväisiä. Omaishoitajat kokivat, että raskashoitoisemmille hoidettaville ei löytynyt soveltuvaa sijaishoitoa. Vapaa-ajan riittämättömyys tuli esiin hankaluuksina hoitaa kodin ulkopuolisia asioita sekä vaikeuksina pitää omaishoitajan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolta. Asiakasosallisuuden kokemukset vaihtelivat sen mukaan, miten hyvin tukipalvelut vastasivat omaishoitoperheen tarpeita. Asiakasraatitoiminta kiinnosti omaishoitajia vaikkakin omien voimavarojen riittävyys mietitytti. Selvitys tuotti asiakasohjausyksikölle tärkeää tietoa vantaalaisten omaishoitajien näkemyksistä liittyen tukipalveluihin, asiakasosallisuuteen ja asiakasraatiin.  

Aluehallituksen 14.12.2022 päätöksen mukaisesti vuodelle 2023 lisätään vanhusten omaishoidon järjestämiseen 0,1 milj. euroa, jolla lisätään peittävyyttä ja tarpeenmukaisia palveluita. Tällä rahoituksella käynnistetään vanhusten asiakasohjauksessa projekti, johon rekrytoidaan kaksi työntekijää. Projektisuunnitelmassa on huomioitu aiemmin tehty selvitys Keravalla. Projektityöntekijöiden tehtävänä on omaishoitajien osallistaminen kehittämistyöhön ja kuulemalla (asiakasraati, kysely, tapaamiset) toiveiden ja tarpeiden kartoittamiseksi koko hyvinvointialueella, järjestää omaishoitajille vahvistettua ohjausta ja tukitapaamisia sekä parantaa omaishoitoperheille kohdennettua viestintää mm. nettisivuja kehittämällä, some-viestintää tehostamalla sekä tiedotteiden avulla. Työllä varmistetaan myös seurantakäyntien toteutuminen kaikille vuosittain tai tilanteen muuttuessa. Projektin aikana kerätystä tiedosta valmistellaan suunnitelma tulevien vuosien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Kehittämistyötä tehdään tiiviisti eri järjestötoimijoiden ja vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa. Kehittämistyön rinnalla vammaisten asiakasohjauksessa organisoidaan toimintaa siten, että omaishoidon piirissä oleville asiakkaille on mahdollista toteuttaa vuosittaiset hyvinvointitapaamiset ja annetaan neuvontaa sekä ohjausta sitä tarvitseville.  

Helmikuussa 2023 käynnistynyt asiakasraatitoiminta ja sen kehittäminen on myös tärkeä toimenpide omaishoitajien tukemiseksi. Asiakasraadin tavoitteena on asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen, asiakastyytyväisyyden lisääminen, ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen, vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, virkistäytyminen sekä jaksamisen tukeminen. Vuoden 2023 aika on tarkoituksena luoda Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle iäkkäiden asiakasraati-malli, joka jää pysyväksi toiminnaksi hyvinvointialueelle ”Etäpalvelujen kehittämishankkeen” hankkeen loputtua. Asiakasraadissa on mukana ikäihmisiä, joiden elämäntilanne vaihtelee yksin asuvista, omaishoitoperheisiin. Raadissa mukana olevat omaishoitajat pääsivät jakamaan omia kokemuksiaan arjesta ja tuoden näin asiakasraadille keskusteluun ja edelleen palvelujen kehittämiseen tärkeitä näkemyksiä.  

Vammaisten omaishoitajat aktivoidaan kevään 2023 aikana heille lähetettävän Webropol-kyselyn avulla. Kyselyn avulla selvitetään omaishoitajien kokemuksia ja heidän halukkuuttaan osallistua asiakasraatitoimintaan. Toteutettavan kyselyn vastausten perusteella laaditaan suunnitelma, jossa täsmennetään pidemmän aikavälin toimenpiteet. Suunnitelman laatiminen toteutetaan yhteistyössä asiakasraadin kanssa. Kyselyn aikana henkilöstö jalkautuu samanaikaisesti mukaan myös järjestörinkien järjestämiin tilaisuuksiin. Jalkautumisen tavoitteena on tavoittaa maahanmuuttajataustaiset omaishoitajat ja jakaa tietoa omaishoitajuudesta heille ymmärrettävällä kielellä.  

Hyvinvointialueen vanhuspalveluiden omaishoitoperheille on tarjolla perheiden toiveista sekä tarpeista lähtöisin perustettavia etäryhmiä, joiden tarkoituksena on tukea omaishoitajien jaksamista ja tuoda heille virkistystä kotiin. Omaishoitajat saavat kotiin lainaksi tablettilaitteen, johon asennetun ohjelman myötä toteutetaan ryhmätoimintaa etänä. Etänä toteutettava ryhmätoiminta mahdollistaa ryhmätoiminnan mm. omaishoitajille, jotka ovat sidottuja omaishoitotyöhön ympärivuorokautisesti. Kevään 2023 aikana aloitetaan myös liikunta- ja vertaistukiryhmä alueen omaishoitajille. Omaishoitajien kontaktointi etäryhmätoimintaa varten on tehty yhteistyössä Vantaan ja Keravan asiakasohjausyksiköiden kanssa.  Lisäksi omaishoitoperheille on järjestynyt ”Uusia säveliä etsimässä”-ryhmä, joka toteutetaan yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa. Tämä ryhmä on tavoittanut 8 omaishoitoperhettä, jotka osallistuvat toimintaan säännöllisesti. Vammaispalveluissa omaishoitajille järjestetään ryhmävalmennusta, jonka tavoitteena on vertaistuen lisääminen ja omaishoitajan roolin moninaisuuden näkeminen. Vertaistuellisen kokemuksen saavuttamiseksi nämä tapaamiset toteutetaan ikäkausittain 0-14 vuotiaiden, 14-28- vuotiaiden ja 28-65- vuotiaiden omaishoitajille. Tapaamiset toteutetaan lähitapaamisina tai virtuaalisesti omaishoitajan valinnan mukaan kolme kertaa syksyn 2023 aikana ja jatkossa kuusi kertaa vuodessa. Yhteistyötä syvennetään pääkaupunkiseudun omaishoitajat (POLLI) kanssa ja yhteistyössä hyödynnetään omaishoidon kokemusasiantuntijaa sekä vieraskielisten omaishoidon osaamista. Omaishoitajille tarkoitetun viestinnän helppolukuiseen sisältöön kiinnitetään huomiota jakamalla tietoa myös selkokielellä, huomioiden vieraskieliset omaishoitajat.  

Omaishoitoperheiden tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi hyvinvointialueen toimijat tapaavat omaishoidon tuen järjestökumppaneita säännöllisesti 2–4 kertaa vuodessa Vantaan ja Keravan omaishoidon tuen kumppanuuspöydän äärellä. Tietoa jaetaan ja toimintaa kehitetään yhdessä. Asiakasraadilta saadaan kokemustietoa omaishoitajien tarpeista ja toiveista. Yhteisasiantuntijuus on merkittävä keino kehittää toimintaa tarpeiden mukaiseen suuntaan ja vahvistaa osallisuutta ja lisätä ammatillista osaamista. Laajojen verkostojen avulla löydetään myös tuen tarvitsijoita.  

Omaishoitoperheille nimetään oma työntekijä asiakasohjauksesta. Omatyöntekijä on palveluohjaaja, joka on tehnyt arvioinnin palvelujen tarpeesta ja asiakas jää oman palveluohjaajan seurantaan omaishoidon tuen asiakkuuden ajaksi. Seuranta pitää sisällään omaishoitoperheen tuen ja neuvonnan, vähintään vuosittaiset tapaamiset (tarpeen mukaan). Oma palveluohjaaja myös seuraa omaishoitajan jaksamista ja tukee tarvittaessa. Omaishoitajan hyvinvointitapaamiset järjestetään vähintään joka toinen vuosi ja tarvittaessa omaishoitaja ohjataan terveyspalveluihin.  

Hyvinvointialueen uusille omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus osallistua valmennukseen. Valmennusta järjestetään 2 kertaa vuodessa yhteistyössä eri verkostokumppaneiden kanssa. Valmennuksen sisältö on rakennettu omaishoitajien tarpeiden ja esitettyjen toiveiden mukaisesti. Sisältönä valmennuksessa on palveluohjaajan, ravitsemusterapeutin, suuhygienistin, omaishoitajien järjestöedustajan, toiminta- ja fysioterapeutin sekä kinestetiikan ohjaajan luennot. Lisäksi valmennuksessa käydään läpi arjessa kotona eteen tulevia tilanteita läheisen hoitamisen näkökulmasta, tärkeä osuus valmennuksessa on omaishoitajien oman hyvinvoinnin ja jaksamisen varmistaminen. Omaishoitajien vertaistuki on koettu valmennuksessa erityisen tärkeäksi. 

Omaishoitajien jaksamista on tuettu myös järjestämällä mahdollisuus tilapäiseen hoitoon päivätoiminnassa silloin kun omaishoitajalla on äkillinen meno, jonka vuoksi on estynyt hoitamaan läheistään. Tilapäinen päivätoiminta päivä on mahdollinen sekä Keravan että Vantaan omaishoidettaville. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kaikilla kotihoidon säännöllisillä asiakkailla sekä omaishoidon tuen piirissä olevilla omaishoidettavilla on nimetty lääkäri. Ensisijaisesti lääkäri on terveysaseman lääkäri. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla kriteerien täyttyessä nimettynä lääkärinä toimii kotihoidon lääkäri. Tavoitteena on tukea iäkkäiden asukkaiden turvallista asumista kodissaan sairauksien aiheuttamasta toimintakyvynlaskusta huolimatta. Tällä toimintamallilla varmistetaan myös omaishoitoperheissä tarvittava lääketieteellinen tuki hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Omaishoitoperheiden tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi hyvinvointialueen toimijat tapaavat omaishoidon tuen järjestökumppaneita säännöllisesti 2–4 kertaa vuodessa Vantaan ja Keravan omaishoidon tuen kumppanuuspöydän äärellä. Tietoa jaetaan ja toimintaa kehitetään yhdessä. Asiakasraadilta saadaan kokemustietoa omaishoitajien tarpeista ja toiveista. Yhteisasiantuntijuus on merkittävä keino kehittää toimintaa tarpeiden mukaiseen suuntaan ja vahvistaa osallisuutta ja lisätä ammatillista osaamista. Laajojen verkostojen avulla löydetään myös tuen tarvitsijoita. 

Nykyisillä vanhusten palveluilla jo tunnistetaan omaishoitajien palvelutarpeita ja pyritään vastaamaan niihin. Lisäksi hyvinvointialueella 2023 alkavan omaishoidon tuen projektin sekä asiakasraadin avulla pystymme tunnistamaan omaishoitoperheiden tarpeita ja toiveita sekä kehittämään omaishoitajien jaksamista tukevia toimintoja