Perustelut
Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko
Aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024 § 62 jätettiin Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Välitön toimenpidepyyntö koronarokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi ". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 1 aluevaltuutettu. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Kiirehtimispyyntö Valta kuuluu kansalle aluevaltuustoryhmä ry:n 4.3.2024 jättämään valtuustoaloitteeseen: "Kriisiryhmän perustaminen ja hoitopolun kehittäminen koronarokotehaitoista kärsiville": https://vakehyva.cloudnc.fi/fi FI/Toimielimet/Aluevaltuusto/Kokous_432024/Valtuustoaloitteet_lisapykala(11923)
Me allekirjoittaneet vaadimme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta välittömiä toimenpiteitä koronarokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi.
1. Johdanto
Hyvinvointialueiden tehtävänä on taata kaikkien alueellaan asuvien kansalaisten terveys ja turvallisuus. Viime aikoina on herännyt vakavia huolia Suomen valtion rokotepolitiikasta ja sen vaikutuksista kansalaisten hyvinvointiin. Erityisesti on tullut esiin kysymyksiä koronarokotteiden saatavuudesta ja niiden turvallisuudesta. Tämä aloite esitetään tarkoituksena turvata jokaisen hyvinvointialueella asuvan kansalaisen oikeudet ja turvallisuus, perustaen sen rikosoikeudellisiin ja oikeusopillisiin näkökohtiin.
1.1. Rokotepolitiikan nykytila
Koronarokotteiden saatavuuden laajentaminen apteekkeihin on merkittävä muutos, jonka tarkoituksena on helpottaa kansalaisten rokotteen saantia ja näin edistää kansanterveyttä.
(https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet).
Kuitenkin, samalla on tärkeää varmistaa, että tämä muutos ei vaaranna kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta. On ilmennyt huolia rokotteiden turvallisuudesta ja haittavaikutuksista, mikä vaatii perusteellista tarkastelua ja valvontaa.
Hyvinvointialueiden ensisijainen tehtävä on suojella, taata ja edistää kaikkien alueellaan asuvien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Viimeaikaiset raportit koronarokotteiden mahdollisista vakavista haittavaikutuksista ovat herättäneet perusteltuja huolia.
Tilastot ylikuolleisuudesta, alhaisesta syntyvyydestä, syöpien lisääntymisestä ja muista terveyshaitoista edellyttävät välittömiä toimenpiteitä. Tämä aloite esitetään ottaen huomioon rikosoikeudelliset ja oikeusopilliset näkökohdat.
2. Ongelman kuvaus
2.1. Ylikuolleisuus
Tilastot osoittavat, että Suomessa ylikuolleisuus on noussut 40,5 %.
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet/koronarokotuksista-kysyttya/koronarokotteiden-kehittamisesta-kysyttya
https://thl.fi/-/fimea-ja-thl-seuraavat-koronarokotteiden-haittavaikutuksia-ja-turvallisuutta-tarkasti-yllattavia-haittavaikutuksia-ei-ole-ilmennyt?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajankohtaista%2Finfektio-ja-rokotusuutiset
Tämä merkittävä kasvu edellyttää perusteellista selvitystä ja kiireellisiä toimenpiteitä. On tutkittava, onko koronarokotteilla suora yhteys tähän ilmiöön.
2.2. Alisyntyvyys
Suomessa on raportoitu huomattavaa alisyntyvyyttä. Tämä demografinen muutos voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä kansantalouteen ja yhteiskunnan rakenteisiin. On tärkeää selvittää, onko rokotteilla osuutta tähän kehitykseen.
2.3. Syöpien lisääntyminen
Syöpätapausten räjähdysmäinen kasvu on toinen vakava huolenaihe. On olemassa viitteitä siitä, että koronarokotteet saattavat vaikuttaa syöpien esiintyvyyteen. Tämä edellyttää välitöntä ja kattavaa tutkimusta.
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet/koronarokotuksista-kysyttya/koronarokotteiden-kehittamisesta-kysyttya
2.4. Veritukokset ja muut terveyshaitat
Veritukokset, sydänkohtaukset ja muut vakavat terveyshaitat on raportoitu lisääntyneen koronarokotteiden käyttöönoton jälkeen. Näiden tapausten tarkempi tutkiminen ja mahdollisten syy-seuraussuhteiden selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää.
https://thl.fi/-/fimea-ja-thl-seuraavat-koronarokotteiden-haittavaikutuksia-ja-turvallisuutta-tarkasti-yllattavia-haittavaikutuksia-ei-ole-ilmennyt?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajankohtaista%2Finfektio-ja-rokotusuutiset
3. Oikeudelliset näkökohdat
3.1. Perustuslaki
Suomen perustuslain 7 §:n mukaisesti jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Hyvinvointialueen on varmistettava, että rokotepolitiikka ei vaaranna näitä perusoikeuksia.
3.2. Rikoslaki
Rikoslaki asettaa säännökset, jotka koskevat ruumiinvamman tai sairauden aiheuttamista toiselle henkilölle (RL 21 luku 5 §). Hyvinvointialueen on huolehdittava, että rokotepolitiikka ei johda tilanteisiin, joissa kansalaisille aiheutetaan tahallaan tai tuottamuksellisesti haittaa.
3.3. Potilaslaki
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittelee potilaan oikeudet terveydenhuollossa. Potilaalla on oikeus saada riittävästi tietoa hoidoista ja niiden vaikutuksista, jotta hän voi tehdä tietoisen päätöksen hoidosta.
4. Toimenpide-ehdotukset
4.1. Riippumaton tutkinta
Hyvinvointialueen tulee perustaa riippumaton ja puolueeton tutkintakomitea, joka selvittää koronarokotteiden mahdolliset haittavaikutukset perusteellisesti ja objektiivisesti. Tämä komitea koostuu lääketieteen asiantuntijoista, tilastotieteilijöistä ja oikeusoppineista.
4.2. Kattava tiedonkeruu
On perustettava järjestelmä, joka kerää ja analysoi tietoja kaikista rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Tämä sisältää kansalaisten ilmoittamat oireet, sairauskertomukset ja tilastotiedot.
https://thl.fi/-/fimea-ja-thl-seuraavat-koronarokotteiden-haittavaikutuksia-ja-turvallisuutta-tarkasti-yllattavia-haittavaikutuksia-ei-ole-ilmennyt?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajankohtaista%2Finfektio-ja-rokotusuutiset
4.3. Välitön tiedottaminen ja koulutus
Hyvinvointialueen tulee tiedottaa kansalaisille kattavasti ja läpinäkyvästi rokotteiden mahdollisista riskeistä. Lisäksi on järjestettävä koulutustilaisuuksia terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he osaavat tunnistaa ja raportoida rokotteiden haittavaikutuksia.
4.4. Rokotepolitiikan uudelleenarviointi
Hyvinvointialueen on arvioitava uudelleen rokotepolitiikkansa perusteella saatuja tutkimustuloksia. Mikäli rokotteiden haittavaikutukset osoittautuvat merkittäviksi, on harkittava vaihtoehtoisia toimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi.
5. Johtopäätös
VAKE-hyvinvointialueella on velvollisuus turvata jokaisen kansalaisen terveys ja turvallisuus. Tämä aloite esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että rokotepolitiikka on turvallista ja eettisesti kestävää.
Pyydämme hyvinvointialueen johtoa käsittelemään tämän aloitteen kiireellisenä ja ryhtymään toimenpiteisiin sen toteuttamiseksi.
Lähteet:
Yle: Koronarokotteen saatavuus apteekeista https://yle.fi/a/74-20099305
THL: Koronarokotteiden kehittämisestä kysyttyä https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-ja-rokotusohjelma/koronarokotteet/koronarokotteiden-kehittamisesta-kysyttya
THL: Koronarokotteiden haittavaikutukset ja turvallisuus https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-ja-rokotusohjelma/koronarokotteet/koronarokotteiden-haittavaikutukset
Lisäperuste kiirehtimispyynnölle:
Kaksi erikoislääkäriä Tamara Tuuminen (kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri lääketieteellisen mikrobiologian dosentti) ja Sylvi Silvennoinen-Kassinen (kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri immunologian dosentti) ovat sähköpostitse lähestyneet kaikkia Suomen hyvinvointialueita, kaikkia Suomen aluevaltuutettuja ja Suomen kansalaisiakin avoimella kirjeellä tässä asiassa 30.8.2024.
Erikoislääkäreiden vetoomus on kaikkine liitteineen luettavissa linkissä:
https://pelastetaansuomenlapset.fi/erikoislaakarit-vetoavat-c19-injektioiden-lopettamiseksi/ "
Aluehallitus päätti kokouksessaan 17.9.2024 § 186 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 9.3.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Tartuntatautilaki ja rokotukset Tartuntatautilain (1227/ 2016) 5 luvussa on määritelty eri viranomaisten vastuut ja velvollisuudet sekä eri viranomaistahojen välinen työnjako rokotuksiin liittyen. Lain 44 §:ssä todetaan, että kansallisen rokotusohjelman sisällöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö kuultuaan rokotteisiin ja rokottamiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Hyvinvointialueen on järjestettävä kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Rokotuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Terveyden ja hyvinvointiin laitos ohjaa rokotusten toimeenpanoa, seuraa niiden toteutumista ja vaikutuksia sekä tekee tutkimustyötä ja ehdotuksia kansallisen rokotusohjelman kehittämiseksi.
Tartuntatautilain 45 §:ssä todetaan, että hyvinvointialueen on järjestettävä valtioneuvoston päättämät yleiset vapaaehtoiset rokotukset. Valtioneuvoston asetuksessa 1105/2020 todetaan, että hyvinvointialueen on järjestettävä yleiset vapaaehtoiset rokotukset, joiden tarkoituksena on suojata covid 19- taudilta.
Tartuntatautilain 51–53 § käsittelevät rokotusten vaikutusten seuraamista sekä haittavaikutusten tai niiden epäilyjen ilmoittamista, seuraamista ja selvittämistä. Terveydenhuollon ammattilaisella on oikeus ilmoittaa haittavaikutuksesta tai sen epäilystä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (Fimea). Fimea ylläpitää valtakunnallista haittavaikutusrekisteriä. Fimea ja THL tekevät yhteistyötä rokotteiden ja rokotusten turvallisuusseurannassa.
Koronarokotuksiin liittyvät haittavaikutukset
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Yleisimmin haittavaikutukset ovat ohimeneviä ja vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Koronarokotuksista on tehty runsaasti haittailmoituksia Fimealle ja näistä suurin osa (80 %) on kuluttajien/ rokotettujen tekemiä haittailmoituksia, vain pieni osa ilmoituksista on terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä. Suurin osa haittavaikutusilmoituksista koskee ei-vakavia haittavaikutuksia. Myös sydän- ja verisuoniperäiset haittavaikutukset ovat olleet suurelta osin ei-vakavia.
Tilastojen mukaan Suomessa esiintyi marraskuussa 2023 merkittävää ylikuolleisuutta. Saman aikaisesti Suomessa oli selkeä kasvu koronainfektion esiintyvyydessä ja koronakuolleisuudessa. Marraskuun 2023 ylikuolleisuuden on arvioitu johtuvan koronainfektiosta, ei koronarokotuksista. Haittavaikutusrekisterissä ei ole ilmoituksia odottamattomista äkkikuolemista nykyisin käytössä olevilla mRNA koronarokotteilla.
Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella ei alisyntyvyyden tai syntyvyyden vähenemisen ja koronarokotteiden osalta voida todeta edes tilastollista korrelaatiota sillä syntyvyyden merkittävä lasku näkyy tilastoissa jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen.
Koronarokotusten järjestämisestä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kausirokotukset (influenssarokote ja koronarokote) rokotuskaudelle 2024–25 on järjestetty THL:n suositusten mukaisesti. THL on antanut suosituksen rokotusten ajoittamisesta ja kohdentamisesta eri riski- ja ikäryhmille, ja rokotukset käynnistyivät VAKEssa syyskuussa THL:n suositusten mukaisesti. Hyvinvointialueen asukkaita on tiedotettu rokotuksista eri tiedotuskanavilla ja Vaken internet-sivuilla on laajasti tietoa rokotuksista. Henkilöstölle on kauden 2024–25 kausirokotteista kattavat ja perusteelliset ohjeet intranet-sivuilla ja nämä sisältävät myös ohjeen koronarokotteiden riskiryhmiin kuulumattomien omakustanteisista rokotteista eli reseptin kirjoittamisesta rokotteen apteekista hankkimista varten.
Rokotteita saa antaa vain sellainen terveydenhuollon ammattilainen, joka on saanut siihen koulutuksen joko perustutkintonsa aikana tai myöhemmin lisäkoulutuksena. Koulutukseen sisältyy aina myös rokotusten jälkeinen seuranta ja mahdollisten haittavaikutusten havaitseminen.
Yhteenveto
Tartuntatautilain (1227/ 2016) perusteella valtuustoaloitteessa esitetyt toimenpide-ehdotukset 4.1,4.2, 4.4 ja 4.5 eivät kuulu hyvinvointialueiden toimivaltaan vaan rokotteiden haittavaikutusten seuranta, tutkinta, tiedonkeruu ja arviointi ovat muiden viranomaisten tehtävänä. Lain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä kansallisen rokotusohjelmaan mukaiset rokotukset sekä valtioneuvoston asetuksessa määrittämät yleiset vapaaehtoiset rokotukset.
Hyvinvointialueen asukkaiden ja henkilöstön tiedottaminen ja kouluttaminen (toimenpide-ehdotus 4.3) ovat hyvinvointialueen vastuulla ja nämä ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toteutuneet.
Terveydenhuollon toimialalla seurataan rokotteisiin liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja osallistutaan aktiivisesti rokotteisiin liittyvään kansalliseen keskusteluun ja suunnitteluun. Terveydenhuollon toimiala arvio, että aloitteessa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ei ole tarvetta ryhtyä.
_________________
Hallintosäännön 132 §:n mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä ja se on annettava aluevaltuustolle tiedoksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 1 aluevaltuutettu, minkä johdosta valtuustoaloitteen vastaus ei etene aluevaltuuston käsiteltäväksi.