Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston päätökseen 9.12.2024 § 78 koskien hyvinvointialueen osavuosikatsausta 3/2024 jätettiin pöytäkirjalausuma, jonka mukaan “Perusopetuksessa työskentelevien hyvinvointialueen sosiaaliohjaajien ja psykiatristen sairaanhoitajien työn jatkuvuus tulee selvittää mitä pikimmin yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Edellytämme, että asia tuodaan käsittelyyn pikaisesti heti alkuvuodesta aluehallitukseen ja sitä kautta aluevaltuustoon.” Tämän johdosta aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle tuodaan selvitys koskien perusopetuksessa ja 2. asteella työskentelevien hyvinvointialueen sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien resurssien uudelleenkohdentamista lakisääteisiin tehtäviin. Osana selvityksen valmistelua on pidetty yhteistyöpalavereita Vantaan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialan edustajien kanssa sekä kuultu Keravan kaupungin edustajan näkemys asiassa. Suunniteltu muutos kohdentuu resurssien osalta eniten Vantaan kaupungin perusopetukseen.
Valtio edellyttää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta toiminnan tehostamista ja lakisääteisiin tehtäviin keskittymistä alijäämäisen talouden vuoksi. Tämän vuoksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tarkasteltu vuonna 2024 kaikkia toimialan vakansseja ja niiden optimaalista kohdentumista. Tässä selvityksessä tarkastellaan opiskeluhuollon ei-lakisääteisiä vakansseja.
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Opiskeluhuollon piirissä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perusopetuksessa vuosittain noin 29 000 oppilasta ja toisella asteella 14 000 opiskelijaa. Väestöennusteen mukaan Vantaan ja Keravan kaupunkien lapsiväestön määrä tulee hieman kasvamaan tämän vuosikymmenen kuluessa.
Hyvinvointialueen tulee lakisääteisesti järjestää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut alueellaan. Palveluiden tulee olla oppilaille ja opiskelijoille tarkoituksenmukaiset ja yhdenvertaiset. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 § ja 8 §)
Hyvinvointialueen ei-lakisääteisissä tehtävissä työskentelevien opiskeluhuollon työntekijöiden työ ei tällä hetkellä kohdennu tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisesti lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi tuki kohdentuu varsin pieneen joukkoon, noin 100 oppilaaseen.
Opiskeluhuollossa työskentelee Vantaalla ei-lakisääteisissä tehtävissä vaativan erityisen tuen luokissa yhdeksän sosiaaliohjaajaa. Keravalla hyvinvointialueen sosiaaliohjaajia ei työskentele opiskeluhuollossa. Vantaalla heidän työpanoksensa kohdistuu seuraavasti:
- Etappi-luokissa alakouluissa 5 oppilasta/luokka/sosiaaliohjaaja
- Paja-ryhmissä yläkouluissa 4–10 oppilasta/luokka, yksi sosiaaliohjaaja työskentelee kahdessa luokassa
Opiskeluhuollossa työskentelee ei-lakisääteisissä tehtävissä kaksi psykiatrisia sairaanhoitajaa ja kahdeksan sairaanhoitajaa
- Perusopetuksessa työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa (Vantaa ja Kerava)
- Toisella asteella toimii neljä sairaanhoitajaa (Vantaa ja Kerava)
- Jalkautuvassa Etapissa työskentelee neljä sairaanhoitajaa yhdessä luokassa kuuden viikon jaksoissa erityisopettajan työparina (Vantaa)
Hyvinvointialueen väestön ja alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tunnistettu tarpeen kasvu edellyttävät, että mielenterveyttä hoidetaan porrasteisesti kaikissa toimialan palveluissa. Toukokuussa 2025 voimaan astuva terapiatakuulainsäädäntö asettaa hoitotakuun määräaikojen rinnalle uuden lakisääteisen (28vrk) määräajan perusterveydenhuollossa ja perustason sosiaalihuollon palveluissa. Tällä hetkellä lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikkö ei pääse hoitotakuun vaatimaan aikaan palvelun tarjoamisessa nuorten osalta. Terapiatakuun tultua voimaan, lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten psykososiaalinen hoito tai tuki on aloitettava kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialan on taattava yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille alueen lapsille ja nuorille.
Yllä kuvatun johdosta sairaanhoitajien työtä on välttämätöntä kehittää osana mielenterveyden hoidon ja palvelujen porrasteisuutta sekä moniammatillista terveydenhuollon tiimiä. Opiskeluhuollon palvelut tavoittavat koko oppivelvollisuusikäisen väestön ollen tärkeä mielenterveyden matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palvelu sekä ohjautumisväylä muihin palveluihin.
Opiskeluhuollon terveydenhoitajan keskeinen tehtävä on tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve ja tarjota varhaista tukea myös mielenterveyden haasteisiin. Opiskeluhuoltopalveluissa on kuitenkin tällä hetkellä 15 terveydenhoitajavakanssin ja seitsemän lääkärivakanssin vajaus suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön mitoitussuositukseen. Viime vuonna vajausta kompensoitiin palkkaamalla määräaikaisia resurssiterveydenhoitajia, mutta taloustilanteesta johtuen tämä ei ole mahdollista ensi lukuvuodelle. Määräaikaisen resurssin varassa toimiminen heikentää myös hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta vaihtuvuuden ja henkilövaihdosten vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mitoitussuosituksen toteutuminen mahdollistaa lakisääteiset terveystarkastukset, sekä tarvittavat lisäkäynnit kaikille oppilaille, kun tuen tarve on havaittu.
Hyvinvointialueen talousarvio 2025 laadittiin vaativassa taloustilanteessa. Uudistusohjelman mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen säästötarve vuonna 2025 on 5 milj. euroa. Toimialan keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien ja hoitavien tahojen työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen. Lasten ja nuorten mielenterveystyön työnjakoa kehitetään, selkeytetään ja yhteistyötä tiivistetään opiskeluhuollon (terveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit ja lääkärit), perheneuvolapalvelujen ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kesken palveluun pääsyn nopeuttamiseksi.
Haastava taloustilanne edellyttää henkilöstöresurssin huolellista kohdentamista palvelutarve ja vaikuttavuus huomioiden. Ei-lakisääteisten vakanssien uudelleen kohdentamisella ja sisäisillä järjestelyillä palveluja pystytään järjestämään kustannustehokkaammin, yhdenvertaisemmin ja lakisääteiset velvoitteet huomioiden. Muutos toteutetaan osana lasten, nuorten ja perheiden palvelujen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuuden uudistusta.
Muutosten arvioidaan vaikuttavan esimerkiksi opiskeluhuollon palveluihin lisäkysyntänä. Toisaalta resurssien kohdentaminen opiskeluhuollon lakisääteisiin tehtäviin vahvistaa opiskeluhuollon resurssointia. Osalla kyseessä olevilla lapsilla ja nuorilla on haasteita kiinnittyä terveydenhuollon hoidolliseen työskentelyyn. Näiden lasten kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen ja perheen tuen kokonaisuuteen ja sen toimivuuteen. Etapin sosiaaliohjaajat eivät toimi lapsen vastuutyöntekijöinä vaan ovat antaneet lasten ja nuorten koulupäivän aikaista ei-lakisääteistä tukea. Muutoksella ei ole heikentävää vaikutusta näillä lapsilla ja nuorilla jo oleviin muihin sote –palveluihin.
Suunnitellulla muutoksella on heikentävä vaikutus Vantaan kaupungin Etappi- ja Paja –luokkien resurssointiin. Suunniteltu muutos koskettaa Vantaalla n. 100 oppilasta (0,002 %). Muutos edesauttaa sote-palvelujen tarjoamista yhdenvertaisemmin koko alueen lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Sote-ammattilaisten osaaminen ja työpanos pystytään myös kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin sote-palveluihin. Mikäli Etappi- ja Pajaluokilla olevalla lapsella/ nuorella ei ole hänen tarvitsemaansa sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkuutta, tulee hänet ohjata normaalin prosessin mukaan lainmukaiseen palvelutarpeenarviointiin.
Hyvinvointialueen opiskeluhuollolla on Vantaan ja Keravan kaupunkien kasvatuksen ja opetuksen toimialojen kanssa säännöllinen ja monipuolinen yhteistyörakenne, jossa yhteistyötä ja kehittämistä tehdään yhteistyössä. Kasvatuksen ja opetuksen toimialoja on informoitu tulevasta muutostarpeesta syksyllä 2024. Asian tiimoilta on pidetty Vantaan edustajien kanssa kolme yhteistyötapaamista, joissa kuultu myös opetuksen järjestäjän tarpeita ja näkökulmia. Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen toimialan näkemys on, että hyvinvointialueen psykiatristen sairaanhoitajien sekä sosiaaliohjaajien vakansseja Etappi ja Paja -toiminnassa ei tule lakkauttaa ja toimintamuotoja tulee edelleen kehittää hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyössä. Vantaan kaupunki on toimittanut 13.1.2025 kirjallisesti näkemyksensä, joka on oheismateriaalina. Keravan kaupungin näkemyksen mukaan tulee ensisijaisesti priorisoida lakisääteisiä opiskeluhuollon tehtäviä ja varmistaa näin riittävä, oikea-aikainen tuki kaikille lapsille monialaisessa yhteistyössä. Keravan kaupungin näkemys 7.1.2025 on myös oheismateriaalina.
Suunnittelut muutokset on tarkoitus toteuttaa kevään 2025 aikana. Muutoksen kohteena olevien vakanssien uudelleen kohdennuksen painopisteet:
- Lakisääteiset tehtävät opiskeluhuollossa ensisijaisia
- Opiskeluhuollon vakanssiresurssi valtakunnallisen mitoitussuosituksen mukaiseksi
- Hoitotakuun ja terapiatakuun lakisääteinen toteuttaminen
- Yhdenvertainen palvelutarjonta koko hyvinvointialueelle
- Kustannustehokkuus
- Mielenterveyden tuen ja hoidon porrasteisuuden selkeä ja yhdenmukainen malli