Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja tietohallintojohtaja Timo Pitkänen
Aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024 § 62 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite "Sote-palveluiden turvaaminen digitaidottomille ja digisyrjäytyneille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi on myönteinen kehityssuunta. Parhaimmillaan se lisää palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, tuottavuutta, monipuolisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Esimerkiksi terveyspalveluissa helppojen vaivojen hoitaminen etänä tai digitaalinen ajanvaraus säästävät myös kustannuksia. Näin voidaan purkaa hoitojonoja ja vapauttaa voimavaroja sellaiseen hoitoon, ja sellaisille asiakasryhmille, jotka vaativat henkilökunnan fyysistä kohtaamista.
Samalla pitää kuitenkin varmistaa se, että digitaalisia sote-palveluita tarjotaan vain niille, jotka haluavat ja osaavat niitä varmasti käyttää. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat osittain tai kokonaan digitaalisen maailman ulkopuolella.
Digi- ja väestötietoviraston uusimman Digitaitoraportin (https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf/) mukaan noin neljäsosalla suomalaisista ei ole edes perusdigitaitoja. Esimerkiksi 75-89-vuotiaiden keskuudessa perus- tai tätä paremmat taidot on vain 22 prosentilla väestöstä. Toisaalta myös alle 44-vuotiaiden keskuudessa digitaalisen maailman ulkopuolella on 6-7 prosenttia väestöstä. Koko maassa tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Perustuslain 19. mukaan julkisen vallan on turvattava ”jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”. Tämä oikeus ei voi olla riippuvainen ihmisten tietoteknisistä taidoista. Heikot digitaidot tai suoranainen digitaalinen syrjäytyminen eivät saa olla portti syrjäytymiseen myös sote-palveluista.
Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan aloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokoaa yhteen toimenpiteet, joilla sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan täysimääräisesti myös digitaalisten palveluiden ulkopuolella oleville hyvinvointialueen asukkaille."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 17.9.2024 § 185 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 9.3.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on sitoutunut varmistamaan, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, riippumatta heidän digitaalisista taidoistaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella digitalisaatio nähdään tärkeänä kehityssuuntana, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi neuvonta- ja ajanvarauspalveluita avataan verkkoon, ja niiden löydettävyyttä ja intuitiivisuutta parannetaan. Samalla hyvinvointialue on kuitenkin sitoutunut varmistamaan, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, riippumatta heidän digitaalisista taidoistaan. Toimenpiteet digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisten palveluiden tarjoamiseksi ovat keskeinen osa hyvinvointialueen toimintaa.
Digitaalisilla palveluilla ei ole tarkoitus täysin korvata perinteisiä puhelin- ja kivijalkapalveluita. Digitaaliset palvelut täydentävät olemassa olevia palvelukanavia ja tarjoavat jo nyt usealle asiakkaalle aika- ja paikkariippumattoman väylän etsiä tietoa tai saada apua tilanteeseensa. Digitaalisten palveluiden kautta on mahdollista myös vapauttaa resursseja niille asiakkaille, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tunnistettu digitaalisen syrjäytymisen riskit, ja hyvinvointialue on ryhtynyt toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi. Hyvinvointialue tarjoaa monipuolisia palveluita, jotka eivät vaadi digitaalisia taitoja. Esimerkiksi terveysasemilla ja sosiaalipalveluissa on mahdollista asioida perinteisin tavoin, ja asiakaspalveluhenkilöstö on koulutettu auttamaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa palveluiden yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kaikille asukkaille. Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueella on useita palveluita, jotka ovat saatavilla ilman digitaalisia taitoja. Näihin kuuluvat muun muassa:
- Terveysasemat: Asiointi terveysasemilla onnistuu perinteisin tavoin ilman digitaalista ajanvarausta.
- Päivystys ja ensiapu: Päivystyspalvelut ovat saatavilla ilman ajanvarausta, ja apua saa suoraan paikan päällä.
- Suun terveys: Hammashoidon ja suun terveyden palvelut ovat saatavilla ajanvarauksella, joka voidaan tehdä myös puhelimitse.
- Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Näihin palveluihin voi hakeutua ilman ajanvarausta, ja apua saa puhelinpalvelun kautta.
- Aikuissosiaalityö: Toimeentulon, aikuisten sosiaalipalveluiden, työttömien ja maahanmuuttajien palvelut ovat saatavilla ilman digitaalisia taitoja.
- Vammaisten palvelut: Vammaisten neuvonnan, asumisen, työ- ja päivätoiminnan sekä työvalmennuksen palvelut ovat saatavilla perinteisin tavoin.
- Vanhusten palvelut: Seniorineuvonnan ohjaus ja neuvontapalvelut sekä ajanvaraus palvelutarpeen arviointiin puhelimitse, ikääntyneille suunnatut palvelut, kuten kotihoito ja palveluasuminen, eivät vaadi digitaitoja. Lisäksi hyvinvointialue on panostanut vanhusten palveluissa digitukeen (ks. alempaa kohta digituki ja koulutus).
- Lapsiperheiden avoimiin kohtaamispaikkoihin voi hakeutua ilman ajanvarausta.
- Lapsiperheiden neuvontaa ja ohjausta saa puhelimitse ja sitä kautta, tai suoraan palveluun soittamalla voi saada myös neuvolan perheohjausta, lapsiperheiden kotipalvelua ja kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja.
- Neuvola - ja lasten kuntoutuspalveluihin saa yhteyden puhelimitse.
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon neuvontaa saa puhelimitse.
- Perheoikeudellisiin palveluihin ajanvaraaminen on mahdollista puhelimitse ja eroneuvontaan voi hakeutua myös ilman ajanvarausta.
- Lastensuojelun päivystykseen sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen saa yhteyden puhelimitse.
Asiakaspalvelu ja neuvonta: Hyvinvointialueen asiakaspalveluhenkilöstö on koulutettu auttamaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan. Asiakaspalvelupisteissä tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja apua, jotta kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.
Digituki ja koulutus: Hyvinvointialueella on käynnistetty hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa asukkaiden digitaitoja, esimerkiksi:
- Digitukea on ollut tarjolla terveysasemilla pilotoinnin muodossa osana VAKEhyva – Hyvät palvelut (RRP) -hankkeen kehittämistyötä. Pilotti oli järjestetty yhteistyössä Eskot ry:n kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kauden (8.5.-18.12.2024) aikana digitukipilotti tavoitti 190 asiakasta ja heistä suurin osa oli seniori-ikäisiä (122).
- Digituen tunnettavuutta on kehitetty myös kohdennetulla viestinnällä. Iäkkäiden palveluoppaaseen on koottu Vantaan ja Keravan alueella toimivat digituen tarjoajat yhteen. Tietoa digituen tarjonnasta on välitetty myös Seniorien hyvinvointikiertueella sekä Seniorineuvonnan yhteydenottojen yhteydessä.
- Digitukea on ollut tarjolla tapahtumamuotoisesti myös Vantaan hyvinvointimessuilla marraskuussa. Lisäksi ohjaava välittämisen ja huoli-ilmoituksen video saatettiin valmiiksi yhteiskehittämällä videota iäkkäiden asiakasraadin kanssa. Videolla tarjotaan ohjausta huoli-ilmoituksen tekemiseen myös Maisan kautta.
Myös Tikkurilan terveysasemalla tarjotaan digitukea kevätkaudella 2025. Digituki auttaa asukkaita oppimaan perusdigitaitoja ja hyödyntämään digitaalisia palveluita turvallisesti ja tehokkaasti. Hyvinvointialue tekee myös yhteistyötä Vantaa-infojen ja Keravan yhteispalvelupisteen kanssa sekä kirjastojen digituen kanssa.
Yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa: Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa monipuolisten palveluiden tarjoamisen ja tukee asukkaiden hyvinvointia monin eri tavoin.
Ylipäätään digitaalisten palveluiden kehittämisessä huomioidaan niiden helppokäyttöisyys. Digitaalisista palveluista pyritään tekemään helppokäyttöisiä, jotta myös heikosti digipalveluita ymmärtävät asukkaat voisivat niitä jatkossa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi etäkotihoidon palvelussa on huomioitu iäkkäiden erityistarpeet ottamalla käyttöön yksinkertainen laitteisto, johon kotihoidon hoitaja saa tarvittaessa suoraan yhteyden ilman, että asiakkaan tulee itse osata käyttää laitetta. Riittää, että asiakas on kotona ja pystyy hakeutumaan laitteen luo hoitajan kutsuessa. Käytössä olevat lääkerobotit ovat myös mahdollisimman helppokäyttöisiä, ja niiden käyttöä seurataan - asiakaskohtaisesti aina arvioidaan, että iäkäs henkilö pystyy palvelua hyödyntämään. Erilaisilla tukiklinikoilla ja opastuksella voidaan myös neuvoa sähköisten palveluiden käyttöönotossa ja käytössä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on muun valtakunnan kanssa vasta nyt toden teolla astumassa sote-digiaikakauteen. Esimerkiksi valtakunnalliset terveydenhuollon positiiviset kokemukset osoittavat, että digitaalisilla palveluilla on tärkeä osansa palveluiden asiakaslähtöisessä, joustavassa ja kustannustehokkaassa tarjonnassa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on sitouduttu varmistamaan, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, riippumatta heidän digitaalisista taidoistaan. Perinteiset asiointitavat, asiakaspalvelu ja neuvonta, digituki sekä yhteistyö järjestöjen kanssa ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus turvataan.