Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen
Aluevaltuuston kokouksessa 28.10.2024 § 72 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite "Uusia toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Kuntien eläkevakuutuksen Kevan laskelmien (https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/sairauspoissaolojen-poikkeuksellinen-kasvu-taittui/) mukaan noin 2,8 prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana.
Se tarkoittaa arviolta noin 6400 työntekijää. Kela arvioi myös, että työkyvyttömyys aiheutti alueille noin 544 miljoonan euron kustannukset vuonna 2023. Jos ajatellaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olevan laskennallisesti noin viisi prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstöstä ja viisi prosenttia niiden yhteenlasketuista budjeteista, tarkoittaisi se omalla alueellamme noin 320 henkeä ja mahdollisesti jopa noin 27 miljoonan euron kustannuksia.
Siksi työkyvyttömyyden ehkäisemisellä ja torjumisella voitaisiin koota merkittäviä kustannussäästöjä sekä lieventää henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Oleellinen on kuitenkin asian inhimillinen puoli. Työkyvyttömyyden ehkäisy on ennen muuta palkallaan elävän ihmisen oma etu.
Vaikka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitkien poissaolojen määrä on vähäisempi kuin monilla muilla alueilla, on myös meillä syytä kiinnittää vakavaa huomiota asiaan.
Runsaan puolen miljardin euron työkyvyttömyysmenoista 70 prosenttia oli Kevan mukaan vuonna 2023 sairauspoissaolojen välittömiä kustannuksia. Jopa puolet näistä kustannuksista syntyi pitkään jatkuneista, yli 30 päivän poissaoloista. Siksi juuri niiden vähentäminen on avainasemassa. Oleellista onkin tunnistaa erityisessä riskissä olevat henkilöstöryhmät ja käynnistää oikeaan aikaan varhaisen vaikuttamisen toimet.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Hyvinvointialue kokoaa yhteen keinot, joilla se voi nykyistä paremmin ehkäistä ja torjua työntekijöidensä työkyvyttömyyttä erilaisilla varhaisen puuttumisen keinoilla sekä nykyistä paremmalla esimiestyöllä ja ryhtyy tämän vaatimiin toimenpiteisiin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.11.2024 § 253 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 28.4.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Hyvinvointialue on tunnistanut työkykyjohtamisen merkityksellisyyden ja asiassa on tehty moninaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet on työkykyjohtamisen prosessissa ja välineissä koottuna pääosin, mutta työ jatkuu. Seuraavassa on lueteltu keskeiset osat hyvinvointialueen työkykyjohtamisen toiminnoista.
Hyvinvointialueen henkilöstöohjelman eli suunnitelman, jolla toimeenpannaan strategiaa ja uudistusohjelmaa, keskeisinä tavoitteina tukea henkilöstön pysymistä työkykyisenä, nopea puuttuminen työkykyriskeihin ja sairaspoissaoloihin sekä työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen kehittäminen. Toimenpiteet kohdentuvat koko henkilöstöön, mutta erityisiä painotuksia on niihin ammattiryhmiin, joissa työkykyriskit ovat suurimmat.
Henkilöstön pysymistä työkykyisenä tuetaan erilaisin yksilöllisin ratkaisuin ja keinoin. Työterveysyhteistyön painopiste on työkykyriskejä ennaltaehkäisevissä palveluissa ja yksilöllisten ratkaisujen löytymisessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimialojen tukena toimii nimetyt työterveyden moniammatilliset tiimit. Tiimien tehtävänä on pitää yllä yksilöllisten työkykytapausten eli työntekijöiden, joiden työkyky on alentunut tilannekuvaa ja tuottaa työkykyjohtamisen asiantuntijapalvelua toimialan työkykyjohtamisen tueksi.
Työterveysyhteistyössä mielenterveysdiagnoosit otetaan haltuun heti sairaslomaloman alkuvaiheessa lähijohtajan kanssa. Lähijohtajia kannustetaan käymään työkykykeskusteluja matalalla kynnyksellä jo varhaisessa vaiheessa huolen herätessä. Sairaspoissaolon sijaan aktiivinen korvaavan työn käyttöön ohjaaminen ja sen hyödyntäminen, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, kuten säännölliset määräaikaistarkastukset ja työkyvynarvioinnit tukevat varhaista työkykyriskin havaitsemista ja ohjaamista nopeasti henkilöstö oikeiden toimenpiteiden piiriin.
Hyvinvointialueella uudistetaan parhaillaan terveysperusteisen uudelleensijoituksen toimintamallia yhdessä työterveyden ja Kevan kanssa. Toimintamallin uudistamisen tavoitteena on, että työntekijälle löydetään entistä nopeammin ja vaikuttavammin hänen työ- ja toimintakykyään vastaavat yksilölliset ratkaisut.
Työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen kehittämisellä ehkäistään ja torjutaan työntekijöiden eläköitymistä työkyvyttömyyden perusteella. Lähijohtajat ovat tärkein henkilöstöryhmä yksilöllisten työkykyriskien hallinnassa ja työkykyjohtamisen käytännön toteuttamisessa työpaikoilla. Hyvinvointialueella on selvitetty Työterveyslaitoksen Työkykyjohtamisen tilannekuva –kyselyllä lokakuussa 2024 lähijohtajien työkykyjohtamisen osaamista osana valtakunnallista hanketta.
Kyselyn tulosten perusteella tunnistettiin työkykyjohtamisen tiedonkulkuun, yhteistyöhön ja tiedolla johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Toimenpiteitä vaatii sisäisen yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä, työterveysyhteistyön toteutuminen, työkykyjohtamista koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön vaikutusten arviointi kokonaisuutena. Tammikuussa käynnistyy kehittämistyö TTL:n kanssa. Yhteiskehittämällä työkykyjohtamista lähijohtajien kanssa, tuotetaan tietoa sekä tukimateriaalia työkykyjohtamisen toimintamallien toimeenpanon tueksi.
Henkilöstön työhön liittyvien riskien ja vaarojen ennaltaehkäisyyn tullaan perustamaan toimialakohtaiset riskien arviointiryhmät, joiden tavoitteena on tunnistaa ja ennaltaehkäistä työkykyyn ja työhön liittyviä riskejä toimialatasolla, sekä suunnitella toimenpiteitä riskien pienentämiseksi.
Toimialoilla on asetettu tavoitteet sairaspoissaolojen vähentämiseksi. Toimialajohdolle raportoidaan säännöllisesti työkykyjohtamisen tilannekuvasta liittyen sairaspoissaolojen ja työkykyriskin kehittymiseen osana johdon raportointia. Vuoden 2025 keskeisenä tavoitteena on selkeyttää johdon ja eri toimijoiden rooleja ja vastuita työkykyjohtamisen toimeenpanossa. Tärkeänä painopistealueena on keskijohto, jonka rooli työkykyjohtamisessa lähijohtajien tukijoina on tunnistettu entistä tärkeämmäksi.