Aluevaltuusto, kokous 15.9.2025

Perustelut

Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:

1. Juha Järän valtuustoaloite "Tikkurilan Koisotie 16 ja muidenkin Vantaan “huumeasuntoloiden” aiheuttamat ja niihin liittyvät ongelmat haltuun". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Taustasta: Esimerkiksi Koisotien alkoholistien ja asunnottomien asuntoloiden aiheuttamat ongelmat olivat marginaalisia, kunnes tuli ns. ”huumeasuntola”. Sen jälkeen – siis jo ennen ”peukku”-huumeen yleistymistä - on lukemattomista ongelmista ja häiriöistä sekä ennen muuta rikollisuudesta kärsineet Suur-Tikkurilan alueet (Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Ruskeasanta, Jokiniemi ja Tikkurilan keskusta). Sama ilmiö toki on ns. korvaushoitopaikkojen suhteen. Perinteisten medioiden lisäksi sosiaalisessa mediassa on jatkuvasti ilmiöön liittyviä päivityksiä. Poliisilla on ikäviä asiaan liittyviä rikostilastoja, niiden kasvusta.

Tilanne on kestämätön. Agressiivista käytöstä ja väkivallan uhkaa esiintyy, ja jopa suoranaista väkivaltaa lisääntyvästi käyttäjien toimesta. On asunto- ja automurtoja, joita ei ennen ollut ja asuntojen pihoilta varastellaan tavaraa. Myös kaupoista varastellaan, joka sitoo enenevästi henkilökunnan työaikaa tähän ilmiöön ja aiheuttaa kuluja. Korvaushoitopaikat ja asuntolat kohtaa. Lisäksi huumeita ja “korvaushoito-aineita” kaupustellaan avoimesti ja niitä myös käytetään avoimesti – jopa läheisten päiväkotien ja leikkipaikkojen ja koulujen pihoilla! Asukkaiden pitää enenevästi hankkia hälytysjärjestelmiä ja yritysten vartiointipalveluja. Jopa aitoja on monissa asuntoyhtiöissä jouduttu rakentamaan. Kaikki edellä mainittu on omiaan vaikuttamaan viihtyisyyteen epäsuotuisasti ja jopa halukkuuteen edelleen asua ja yrittää näillä alueilla, ja jopa koko Vantaalla. Mainehaitoilla taasen on vaikutusta asuntojen arvoon.

Ratkaisuehdotukset: Me allekirjoittaneet eri puolueiden edustajat vaadimme voimakkaampaa puuttumista asiaan, sillä nykykeinot eivät tepsi/riitä. Sen sijaan “yliymmärtäväinen” asenne joissakin päättäjissä osaltaan pahentaa osaltaan ongelmien hoitamista, sillä “markkinat” ja “jakeluketjut” kohtaavat toisensa helpommin, kun torjutaan innolla ns. “nimby-ajattelua, vaikka todellisuudessa on kyse haittojen pienentämisestä sijainteja tarkastamalla. Yhtenä vaihtoehtona esitämme näiden asuntoloiden ja korvaushoitopaikkojen lakkauttamista näin lähellä Vantaan vilkkaimpia asuinalueita, ja siirtämistä sopivampaan ja vähemmän haittoja aiheuttavaan paikkaan. Myös muita tehokkaita keinoja tulee moniviranomaisyhteistyöllä kehittää. Pääasia että homma saadaan aidosti kuntoon. Tämän saman aloitteen teen niin Vantaan kaupunginvaltuustossa, kuin myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen valtuustossa, koska molemmat kuuluvat oleellisesti asian sidosryhmiin ja viranomaisyhteistyön varmistamiseksi."
 

2. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vanhusasiavastaavan viran perustaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me, aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut, esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle (VAKE) perustaa vanhusasiavastaavan viran.

Esitämme, että hyvinvointialueen vanhusasiavastaavan tehtävänä, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, olisi:

1. turvata 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien, palveluiden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen,
2. edistää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä etua,
3. tukea ja auttaa niitä vantaalaisia ja keravalaisia ikäihmisiä, joilla on haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisessa, taikka, jotka ovat tyytymättömiä hyvinvointialueelta saamaansa palveluun tai kohteluun,
4. valvoa ja edistää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten palveluiden ja hoidon saatavuutta sekä laatua, muun muassa raportoimalla alueen vanhuspalveluiden ja -hoidon haasteista viranomaisille sekä hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vanhusneuvostolle,
5. ottaa vastaan ja välittää eteenpäin palautetta hyvinvointialueen toiminnasta vantaalaisilta ja keravalaisilta ikäihmisiltä ja heidän läheisiltään hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vanhusneuvostolle,
6. sovitella ja järjestää neuvotteluja erilaisissa hyvinvointialueen ikäihmisiä koskevissa ongelmatilanteissa ratkaisun löytämiseksi,
7. laatia säännöllisin väliajoin raportti hyvinvointialueen virkamiehille ja päättäjille siitä, miten hyvin vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet toteutuvat,
8. tehdä vanhuspalveluita koskevia kehittämisehdotuksia hyvinvointialueen vanhusneuvostolle, virkamiehille ja päättäjille, sekä
9. tehdä tiivistä yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten järjestöjen sekä päättäjien, virkamiesten ja vanhusneuvostojen kanssa, esimerkiksi käymällä alueen ikäihmisten yhdistysten tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista ja palveluista.
    

Ikäihmisten asiat koskettavat isoa osaa Vantaan ja Keravan asukkaista. Arvioidaan, että Vantaalla ja Keravalla asuu lähes 49 000 ihmistä, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta (tilanne 30.6.2025). Siten ikäihmisten osuus Vantaan ja Keravan väestöstä on arviolta 16.7 prosenttia.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarvitsee vanhusasiavastaavan valvomaan sekä edistämään vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten sekä heidän läheistensä etua ja oikeuksien toteutumista. Vantaalla ja Keravalla asukkaiden vaikeudet selviytyä arjessa tulevat kasvavamaan, sillä ikäihmisten määrä kasvaa alueella koko ajan.

Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisiä on kuultava heitä koskevissa asioissaan. Tätä varten kuntiin ja hyvinvointialueille on perustettu vanhusneuvostoja. Vaikka hyvinvointialueiden vanhusneuvostot voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden hankkeisiin ja toimenpiteisiin niiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa (mm. lausuntoja antamalla), niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmeneviin haasteisiin.

Hyvinvointialueen vanhusasiavastaavalla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen vanhusneuvoston kokouksissa. Tarvittaessa hyvinvointialueen vanhusneuvoston pitää voida antaa hyvinvointialueen vanhusasiavastaavalle selvitettäväksi yksittäisiä ikäihmisiä koskevia asioita. Hyvinvointialueen vanhusasiavastaavan palveluiden tulee olla maksuttomia, aivan kuten sosiaali- ja potilasasiavastaavan palvelutkin ovat.

Erityistä huolta kannamme yksin omassa kodissaan asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä. Iso osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan, mutta se vaatii yhteiskunnan tukitoimia. Usein myös muulla kuin omassa kodissaan, esimerkiksi palvelutaloissa, asuvat ikäihmiset tarvitsevat yhteiskunnan tukitoimia.

Vanhusasiavastaavan palkkaaminen olisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kannattavaa, sillä se edistäisi vantaalaisten ja keravalaisten 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sekä ohjautumista oikeisiin palveluihin. Se myös muun muassa vähentäisi ns. häiriökysyntää, keventäisi virkamiesten, erityisesti sosiaali- ja potilasasiamiesten, työtaakkaa, sekä helpottaisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten järjestöjen kanssa. Tämän kaiken lisäksi vanhusasiavastaavan palkkaaminen edistäisi Vantaalla ja Keravalla asukasdemokratiaa sekä ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa sekä hyvinvointialueen toimintaan laajemminkin."
 

3. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vammaisasiavastaavan viran perustaminen Vantaan ja Kerava hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me, aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut, esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustaa vammaisasiavastaavan viran.

Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavan tehtävänä, yhteistyössä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, olisi:

1. turvata vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien, palveluiden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen,
2. toimia niiden vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden apuna, jotka eivät saa riittävästi apua ja tukea hyvinvointialueelta, taikka jotka ovat tyytymättömiä hyvinvointialueelta saamaansa palveluun tai kohteluun,
3. valvoa ja kehittää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden palveluiden saatavuutta ja laatua, mm. raportoimalla vammaispalveluiden haasteista viranomaisille sekä hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vammaisneuvostolle,
4. ottaa vastaan ja välittää eteenpäin palautetta hyvinvointialueen toiminnasta vantaalaisilta ja keravalaisilta vammaisilta ihmisiltä ja heidän läheisiltään hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vammaisneuvostolle;
5. sovitella ja järjestää neuvotteluja erilaisissa hyvinvointialueen vammaispalveluita koskevissa ongelmatilanteissa ratkaisun löytämiseksi,
6. laatia säännöllisin väliajoin raportti siitä, miten hyvin vammaisten asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet toteutuvat hyvinvointialueella,
7. tehdä kehittämisehdotuksia vammaispalveluita koskien hyvinvointialueen vammaisneuvostolle, virkamiehille ja päättäjille,
8. toimia tiiviissä yhteistyössä vantaalaisten ja keravalaisten päättäjien, virkamiesten, vammaisneuvostojen sekä vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa, esimerkiksi käymällä alueen vammais- ja potilasyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista, sekä
9. valvoa ja edistää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden etua ja oikeuksien toteutumista hyvinvointialueen toimialarakenteen uudistamistyössä.

YK:n vammaissopimuksen sekä vammaispalvelu- ja yhdenvertaisuuslakien mukaan vammaisia ihmisiä on kuultava heitä koskevissa asioissaan. Tätä varten kuntiin ja hyvinvointialueille on perustettu vammaisneuvostoja. Vaikka hyvinvointialueiden vammaisneuvostot pystyvät vaikuttamaan hyvinvointialueiden hankkeisiin ja toimenpiteisiin niiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa (mm. antamalla lausuntoja), niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden palveluissa ilmeneviin haasteisiin.

Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavalla on oltava läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen vammaisneuvoston kokouksissa. Tarvittaessa alueen vammaisneuvoston pitää voida antaa alueen vammaisasiavastaavalle selvitettäväksi yksittäisiä alueen vammaisia asiakkaita ja potilaita koskevia asioita.

Erityisesti nyt. kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aikoo uudistaa toimialarakennettaan vammaispalveluiden osalta, tarvitsee se vammaisasiavastaavan, joka valvoo ja edistää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden etua ja oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella. Kukaan vantaalainen ja keravalainen vammainen ihminen ei saa jäädä toimialarakenteen uudistuksen takia vaille tarvitsemiaan hyvinvointialueen palveluita ja tukia. Uudistus ei se saa myöskään heikentää vammaispalveluiden saatavuutta ja laatua Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Vammaisten ihmisten asiat koskettavat isoa joukkoa ihmisiä. Vantaalla ja Keravalla asuu tällä hetkellä ainakin 29 000 eri tavoin vammaista ihmistä. Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavan palveluiden tulee olla maksuttomia, aivan kuten sosiaali- ja potilasasiavastaavien palvelutkin ovat.

Vammaisasiavastaavan palkkaaminen olisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kannattavaa, sillä se edistäisi vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sekä ohjautumista oikeisiin palveluihin. Se myös vähentäisi ns. häiriökysyntää vammaispalveluissa, keventäisi hyvinvointialueen virkamiesten, erityisesti sosiaali- ja potilasasiavastaavien, työtaakkaa, sekä helpottaisi hyvinvointialueen yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi vammaisasiavastaavan palkkaaminen hyvinvointialueelle edistäisi Vantaalla ja Keravalla asukasdemokratiaa sekä vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja hyvinvointialueen toimintaan laajemminkin."
 

4. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Sosionomi-nimike käyttöön Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että hyvinvointialueemme ottaa käyttöön sosionomin tehtävänimikkeen 1.1.2026 alkaen. Usealla hyvinvointialueilla (mm. Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) on jo käytössä sosionomin tehtävänimike sosiaalipalveluissa ja laajemminkin hyvinvointialueiden palveluissa. Lisäksi monet kunnat ja kaupungit ovat varhaiskasvatuslain muututtua ottaneet käyttöön varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeen.

Sosiaalipalveluiden ja sosiaalihuollon tehtävänimikkeiden yhtenäistämisellä on monia hyötyjä. Yhtenäisen sosionomin tehtävänimikkeen käyttöönottaminen parantaa hyvinvointialueemme asiakasturvallisuutta sekä helpottaa ja edistää rekrytointia. Se myös vähentää tehtävänimikkeiden lukumäärää (mm. ohjaaja, sosiaaliohjaaja), selkeyttää työnjakoa sekä vahvistaa sosionomien ammatillista identiteettiä ja työn tunnettuutta.

Sosionomit ovat laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä (817/2015), mutta sosionomin tehtävänimikettä ei käytetä samalla tapaa kuin sosiaalityöntekijän, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan tehtävänimikkeitä.

On kuitenkin muistettava, ettei sosionomin tehtävänimikettä tule ottaa käyttöön niissä viroissa ja toimissa, joissa vaaditaan sosiaalityöntekijän pätevyys. Sosiaalityöntekijää ei voida korvata sosionomilla työssä, joka vaatii sosiaalityöntekijän pätevyyden.

Sosionomien tehtävänimikkeen käyttöön ottaminen on hyvinvointialueellemme yksinkertainen ja kustannusneutraali tapa parantaa asiakasturvallisuutta, rekrytointia ja työnjakoa. Vastaavanlainen valtuustoaloite on tehty Varsinais-Suomen, Keski-Suomen sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungissa."
 

5. Roosa Walliuksen ja Janne Hartikaisen valtuustoaloite "Opioidikorvaushoitoyksiköiden siirto pois kaupunkikeskustoista". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Myyrmäen Liesikujalla toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opioidikorvaushoitoyksikkö. Kyseinen, päihdekuntoutujille palvelujaan tarjoava yksikkö on aiheuttanut alueella erinäisiä ongelmia jo vuosien ajan. 

Liesikuja sijaitsee keskeisellä paikalla, mikä on hoidon saavutettavuuden vuoksi erittäin tärkeä seikka. Sijainnin hyöty-haittasuhde on kuitenkin erittäin ristiriitainen, sillä klinikan läheisyydessä toimii kaksi koulua, minkä lisäksi se aiheuttaa merkittävää haittaa alueen asukkaille ja vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen, turvallisuudentunteeseen ja asuinalueen arvoon.

Opioidikorvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisille suunnattua lääkkeellistä hoitoa. Hoidon toteutuksessa käytetään kahta eri valmistetta: buprenorfiinia sekä metadonia. Buprenorfiinihoidon edellytyksenä on, että asiakas sitoutuu hoidon aikana päihteettömyyteen, mutta metadonihoidon aikana huumeiden ja alkoholin oheiskäyttöä ei ole kielletty. 

Viime aikoina on uutisoitu alfa-PVP-huumeesta eli puhekielellä peukusta. Kyseinen keskushermostoon stimuloivasti vaikuttava huumausaine aiheuttaa vakavia riskejä sekä käyttäjille että sivullisille. Peukun käyttäjät ovat usein aggressiivisia ja arvaamattomia, mikä aiheuttaa vaaratilanteita, vaikuttaa yleiseen turvallisuuteen ja työllistää terveydenhuoltoa ja poliisia.

Koska oheiskäyttöä metadonihoidon aikana ei ole kielletty, käyttävät sitä suurella todennäköisyydellä myös korvaushoitoklinikan asiakkaat. Tämä arvio perustuu siihen, että klinikan lähialueet ovat arviolta kuluneen vuoden aikana muuttuneet entistäkin levottomammiksi.

Myyrmäen asema, kauppakeskus Myyrmanni sekä Paalutori täyttyvät päihtyneistä henkilöistä jo aikaisin aamulla, sillä korvaushoitolääkkeiden jakeluaika porrastetaan aikaisesta aamusta aamupäivään. Tämäkin toteennäyttää sen, että huumeiden käyttäjät eivät kokoonnu näille alueille sattumalta, vaan saapuvat paikalle lääkkeiden jakoon. Mikäli avoin huumeiden käyttö ja huumekauppa sallitaan, on riskinä myös se, että huumeiden saatavuus lasten ja nuorten keskuudessa paranee. Sen sijaan, että tällainen mahdollistetaan, tulee alueella tarjota nuorisolle ennaltaehkäiseviä palveluita.

Me, tämän aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että Myyrmäen opioidikorvaushoitoklinikka sekä muut vastaavat yksiköt siirretään kaupunkikeskustoista alueille, joissa ne aiheuttavat nykyistä vähemmän järjestyshäiriöitä. Pidämme toimivia päihdepalveluita erittäin tärkeänä osana hyvinvointialueen  palvelutarjontaa, joten siirron tulee tapahtua siten, että palvelun saavutettavuus ei heikkene esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi."

6. Jonna Wecströmin valtuustoaloite "Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiakasraadin perustaminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Suorat käyttäjäkokemukset auttavat kehittämään palveluita vastaamaan arjen todellista tarvetta. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja perheidenpalveluissa sekä oppilashuollossa on tärkeää kuulla itse asiakkaita. Laki hyvinvointialueista (§ 29) edellyttää, että alue edistää asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lasten oikeuksien sopimus puolestaan velvoittaa kuulemaan lapsia heitä koskevissa asioissa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii ikääntyneiden, vammaisten, aikuissosiaalityön ja ruotsinkielisten asiakasraadit. Lapsille, nuorille ja perheille ei ole omaa asiakasraatia. Poikkeuksena toimii lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijaryhmä (Meliora), joka ei kata kuitenkaan muilta palveluiden osalta käyttäjäkokemuksia.

Palautekanavat kuten asiakasraadit voivat nostaa esiin palveluiden puutteita jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin voidaan reagoida nopeammin ja vaikuttavammin.

Raadin tehtävänä on tuoda esiin lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä palveluista sekä osallistua niiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Asiakasraati mahdollistaisi moninaisten perheiden, kieli- ja kulttuuritaustojen ja erityistä tukea tarvitsevien äänen kuulumisen tämän kohderyhmän kautta. Raatitoiminnan avulla vahvistetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä vastaamaan oikeaan tarpeeseen oikea-aikaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden asiakasraati osaksi hyvinvointialueen asiakasosallisuuden rakenteita. Hyvinvointialue valmistelee toimintamallin yhdessä alueen lasten, nuorten, huoltajien, vanhempien, asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. Hyödyntää olemassa olevia raatimalleja ja raatilaisten kokemuksia. Huolehtii saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta, ml. mahdollisuus osallistua eri tavoin (esim. verkossa, pienryhmissä, kouluissa jne.)."
 

7. Juha Suoniemen ja Antero Eerolan valtuustoaloite "Siirtyminen hyvinvointialueen omaan tuotantoon lastensuojelun sijaishuollon palveluissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 20 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Sijaishuollon järjestäminen kuuluu hyvinvointialueen keskeisiin lakisääteisiin tehtäviin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella merkittävä osa sijaishuollosta on ulkoistettu yksityisille toimijoille, jotka tuottavat palveluita liiketoimintalähtöisesti. Tämä on johtanut huomattaviin kustannusten kasvuun. Samalla se sisältää riskin vakaviin ongelmiin lasten oikeusturvan, valvonnan ja palvelun laadun toteutumisen kannalta.

Lastensuojelun sijaishuolto maksaa hyvinvointialueelle nyt 76 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten palveluita ostetaan (noin 4,6 miljoonalla) ylikansalliseen Mehiläinen-konserniin kuuluvalta Familar Oy:ltä. Mehiläisen pääomistaja on pitkään ollut Jerseyn saarilla sijaitseva CVC Capital Partners. Englannin kanaalissa sijaitsevaa Jerseytä pidetään yhtenä maailman suosituimmista veroparatiiseista. Nyt CVC:n ohella suuromistajaksi nousee amerikkalainen pääomasijoittaja Hellman & Friedman.

Esimerkiksi kolmannella sijalla hankinnoissa on nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy (1,8 miljoonaa), joka puolestaan kuuluu ruotsalaiseen, pääosin sijoitusrahastojen omistamaan pörssiyhtiö Humanaan.

Yksityisen sijaishuoltobisneksen rakenteet luovat vääristyneitä kannustimia. Kun lapsen sijoituspaikka on palveluntuottajalle liiketoimintaa, sille ei välttämättä ole taloudellista intressiä edistää nopeaa perheeseen palauttamista tai sijoituksen päättämistä. Käytännössä monet laitoksista itse määrittävät, onko sijoituksen jatkamiselle heidän mielestään perusteita – vaikka heidän tulonsa riippuvat siitä, että lapsi pysyy yksikössä. Tämä on vakava rakenteellinen eturistiriita.

Yksityisten laitosten valvonta voi myös olla vaikeaa. Valvonta on hajanaista ja tapahtuu usein jälkikäteen. Tällöin riskinä on, että epäkohtiin päästään puuttumaan liian myöhään. Lapsen turvallisuus ei voi olla riippuvainen siitä, kuinka tehokkaasti yksittäinen alue pystyy valvomaan kymmenien eri palveluntarjoajien toimintaa. Samalla palveluiden hinta on noussut selvästi ilman, että hoidon taso tai vaikuttavuus olisi parantunut. Tämä on kestämätöntä niin eettisesti kuin taloudellisestikin.

Siksi me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

1. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin sijaishuollon siirtämiseksi pääsääntöisesti omaan tuotantoon,
2. hyvinvointialue laatii suunnitelman siirtymäajasta, jonka kuluessa ostopalveluiden osuus ajetaan hallitusti alas ja korvataan omalla, julkisella sijaishuollolla,
3. hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet perustaa omia sijaishuollon yksiköitä ja kouluttaa henkilöstöä näiden tehtävien hoitamiseen, minkä lisäksi
4. hyvinvointialue varautuu muutokseen taloudellisesti ja henkilöstöllisesti siten, että lasten oikeus laadukkaaseen, turvalliseen ja pysyvään hoivaan toteutuu koko prosessin ajan.
    

Tavoitteena on vahvistaa palveluita inhimillisesti, laadullisesti ja taloudellisesti. Tehtävämme on varmistaa, että sijaishuollossa olevat lapset saavat hoivaa, turvaa ja pysyvyyttä – ei vaihtuvia aikuisia, ylikuormitettuja työntekijöitä ja omistajien osinkoja. Julkinen tuotanto on tässä suhteessa läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja eettisesti kestävämmällä pohjalla."
 

8. Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Valtuustoaloite työttömien terveystarkastusten lisäämiseksi sekä työttömien työkyvyn ja terveyden vaalimiseksi​​​​​". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 36 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Koko Suomessa on pitkittyvä ja pahentuva työttömyyskriisi. Tilanne koskettaa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että hyvinvointialue ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi. 

Tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella nykyisellään olevien työttömien aktiivinen ohjaaminen työttömien terveystarkastukseen sekä varmistaa aivan erityisesti, että kaikkien pitkäaikaistyöttömien osalta terveystarkastukset toteutuvat mahdollisimman kattavasti. 

Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä ja kuntoutustarpeita.

Lisäksi aloitteen allekirjoittajat edellyttävät hyvinvointialueen kiinnittävän huomiota siihen, että työttömät myös ohjataan ja että he todella pääsevät terveystarkastuksen jälkeen mahdollisesti tarvitsemiinsa jatkopalveluihin ilman tarpeetonta viivästystä. 

Kelan vuodelta 2023 olevan tutkimuksen mukaan tervepalveluiden käyttö vähenee työttömäksi jääneillä (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/774066/terveyspalveluiden-kaytto-vahenee-tyottomaksi-jaaneilla). Työpaikan menetyksen jälkeen ihmiset käyttävät merkittävästi vähemmän avoterveyspalveluita, koska työterveyshuollon käyttö vähenee. Muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyshuollon jättämää aukkoa. 

Samanaikaisesti kun terveyspalveluiden käyttö vähenee, niin pitkittyvä työttömyys puolestaan lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle, mielenterveyden ongelmille, syrjäytymiselle työmarkkinoilta ja lopulta jopa työkyvyn pysyvälle menetykselle. Työttömyys voi esimerkiksi heikentää mielenterveyttä ja lisätä myös päihdeperäisen kuoleman riskiä.

Tämän vuoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on vielä nykyistä aktiivisemmin ryhdyttävä toimimaan työttömien saamiseksi terveystarkastuksen kautta tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, jotta työttömyys ei muutu pitkäkestoiseksi työkyvykkyyden heikentymiseksi. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uusi työkykytiimi on lupaavalta vaikuttava suunnitelma, mutta se on saatava nyt kiireesti toteutumaan myös käytännössä ja tarpeeseen nähden riittävän kattavana.

Pitkäaikaistyöttömiä Vantalla oli heinäkuun lopussa 7800. Määrä on kasvanut vuodessa saman verran kuin työttömyys kokonaisuudessaan eli 2000 henkilöllä.  Alle 25-vuotiaita työttömiä Vantaalla oli heinäkuussa 2 200.

Tässä tilanteesta tarvitaan niin sekä valtiolta että työ- ja elinkeinopalvelujen vastuussa olevilta kunnilta toimenpiteitä, jotta työnantajilla olisi edellytykset luoda Suomeen uusia työpaikkoja. 

Kuitenkin myös hyvinvointialueiden palveluita tarvitaan työttömien tarvitsemien palveluiden kokonaisuuden osana. Yksi työttömille suunnattu palvelu on työttömän terveystarkastus.

Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarpeita ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin.

Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.

Terveystarkastukseen ohjaudutaan pääsääntöisesti työllisyyspalveluista, mutta terveystarkastukseen voi ohjata myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri tai Kelan työkykyneuvoja. Työtön työnhakija voi myös itse ottaa yhteyttä omaan hyvinvointialueen terveyskeskuskuseen ja pyytää terveystarkastusta.

Vantaalla ja Keravalla on sinänsä päästy eteenpäin työttömien terveystarkastusten lukumäärässä. Vuonna 2023 niitä oli 599, viime vuonna jo 1306. Tänä vuonna on jo syyskuuhun mennessä saavutettu noin 1300 terveystarkastuksen määrä ja koko vuoden 1400 tavoite tulee ylittymään selvästi. 

Toteutuneiden terveystarkastusten määrä on kuitenkin yhä alhainen verrattuna kasvaneeseen työttömien määrään. Osa työttömistä asukkaista on toki palveluiden piirissä ilman terveystarkastustakin.

Myös terveystarkastuksesta lääkäriin pääsy esimerkiksi Keravan kaupungilta saatujen tietojen mukaan tökkii, koska jonot voivat ulottua kuukausien päähän siten, ettei aikaa edes pysty aina varaamaan, koska se menisi niin kauas tulevaisuuteen. Myös sosiaaliohjaajia on tarpeeseen nähden niukasti. Samaoin työkykyselvitykseen pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista asiakkaista. 

Taustatietoa aloitteelle:

Suomessa oli kaikkinensa heinäkuun lopussa jo noin 340 000 työtöntä työnhakijaa. Joka kahdeksas työvoimasta olikin työttömänä. Suomen työttömyys on noussut jo toiseksi pahimmaksi koko Euroopassa. Vain Espanjassa tilanne on vielä Suomeakin hankalampi kesällä 2025.

Aivan erityisen huolissaan on syytä olla pitkäaikaistyöttömyydestä. Heinäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli jo 128 800, mikä on 30 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.  Määrä lähentelee jo 1990-luvun laman lukemia, jolloin Suomessa oli pitkäaikaistyöttömiä enimmillään 143 000. 

Yksinomaan Vantaalla oli heinäkuun lopussa 19 500 työtöntä ja työttömyysaste oli 14,6 prosenttia. Työttömyysluvuissa on vuoden sisällä kausivaihtelua, mutta työttömien määrä oli 2000 suurempi kuin vuosi sitten. Keravalla oli heinäkuun lopussa puolestaan 2500 työtöntä työnhakijaa ja määrä oli 150 viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Työttömyysaste Keravalla oli heinäkuussa 13 %. Sekä Vantaan että Keravan työttömyysasteet ylittivät valtakunnallisen tason.  

Kyse ei siis ole yksinomaan terveystarkastusten toimivaksi saamisesta vaan laajemmin työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jonka yksi osa on terveystarkastus."
 

9. Tarja Eklundin valtuustoaloite "Kevytterveyspalveluratkaisu Hakunilan keskusta alueelle​​​​​". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 30 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Hakunilasta poistuneiden terveysasemapalvelujen puute on aiheuttanut monille asukkaille kuten iäkkäille ja vaikeakulkuisille sekä lapsiperheille ylimääräistä huolta palvelujen saatavuudesta.

Väliaikaiseksi ratkaisuksi olisi mietittävä mahdollisuutta saada kevytterveyspalveluratkaisu esim. rokotuksia, verenpainemittausta, näytteenottoa ja neuvontaa varten. Toimenpidekokonaisuus suunnitellaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Tämä helpottaisi myös Länsimäen terveysaseman kapasiteetin riittävyyttä. Tila voisi olla joko huoneisto tai terveysbussi tyyppinen ratkaisu ja toimia ajanvarauksella. Ratkaisua voisi myöhemmin soveltaa myös muilla alueilla joissa ehkä olisi tarvetta.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että hyvinvointialue kartoittaa mahdolliset kustannukset kevytterveyspalvelun järjestämisestä Hakunilan keskustan alueelle ja suorittaa mahdollisesta ratkaisusta pilotin."

10. Gashaw Bibanin ja Eve Rämön valtuustoaloite "Sosiaalisten ja ekologisten vastuullisuusvaatimusten sisällyttäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kilpailutusasiakirjoihin". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 12 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Hyvinvointialueen hankinnoilla on merkittävä rooli paitsi palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden varmistamisessa, myös yhteiskunnallisen ja ekologisen kestävyyden edistämisessä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankintastrategiassa vastuullisuus on tunnistettu yhdeksi kolmesta keskeisestä periaatteesta asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuusperusteisuuden ohella. Vastuullisuusperiaatteen konkretisointi kilpailutusasiakirjoissa on kuitenkin toistaiseksi ollut vaihtelevaa eikä systemaattista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue velvoittaa jatkossa kilpailutusasiakirjoissaan palveluntuottajia esittämään konkreettisia sosiaalisia ja ekologisia ratkaisuja osana tarjouksiaan. Tämä velvoite voidaan toteuttaa joko vähimmäisvaatimuksina tai tarjoajien vertailuperusteina, jolloin ne vaikuttavat pisteytykseen.

Sosiaaliset ratkaisut voivat sisältää esimerkiksi:

• Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamista
• Yhdenvertaisuuden edistämistä
• Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä
• Työllistämisvelvoitteita vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville
   

Ekologiset ratkaisut voivat sisältää esimerkiksi:

• Energiatehokkuuden parantamista
• Vähäpäästöisten kuljetusratkaisujen käyttöä
• Kestävien ja kierrätettävien materiaalien hyödyntämistä
• Ympäristösertifikaattien tai ekosuunnittelun periaatteiden noudattamista
   

Aloite tukee myös kansallisia ja EU-tason linjauksia, kuten hankintalain (1397/2016) mahdollisuuksia huomioida sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia sekä KEINO-osaamiskeskuksen suosituksia vastuullisten hankintojen edistämiseksi.

Lisäksi ehdotamme, että hyvinvointialue kehittää mekanismin vastuullisuuskriteerien toteutumisen seurantaan sopimuskauden aikana. Tämä voi sisältää esimerkiksi raportointivelvoitteita ja vastuullisuusindikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida hankintojen vaikuttavuutta ja strategian toteutumista käytännössä.

Tällä aloitteella edistetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, vahvistetaan julkisten hankintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuetaan siirtymää kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää palvelutuotantoa."
 

11. Gashaw Bibanin ja Antero Eerolan valtuustoaloite "Vantaa-Keravan hyvinvointialue ei hanki tuotteita tai palveluita, joita tuotetaan Israelin laittomissa siirtokunnissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain kymmenien miljardien eurojen edestä, ja merkittävä osa näistä hankinnoista toteutetaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella on mahdollisuus edistää vastuullisuutta ja ihmisoikeuksia hankintakäytäntöjensä kautta.

Hyvinvointialueen strategiassa korostetaan vastuullisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Strategian mukaan hyvinvointialue toimii eettisesti ja kestävästi, edistää ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia, sekä edellyttää vastuullista toimintatapaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Hyvinvointialue on sitoutunut syrjimättömyyteen ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassaan.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Israelin siirtokuntatoiminta palestiinalaisalueilla on todettu laittomaksi. Yritykset, jotka toimivat näillä alueilla, osallistuvat siirtokuntien ylläpitämiseen ja laajentamiseen. YK:n yleiskokous hyväksyi syksyllä 2024 päätöslauselman, jossa kehotetaan jäsenvaltioita kieltämään tuonti Israelin laittomista siirtokunnista ja lopettamaan niiden toimintaa tukevat liiketoimet. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.

Useat kaupungit ja julkiset toimijat, kuten Australian Sydney helmikuussa 2025, ovat jo linjanneet, etteivät ne tee yhteistyötä yritysten kanssa, jotka hyötyvät laittomista siirtokunnista tai osallistuvat ihmisoikeusloukkauksiin.

Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen hankintakumppanit noudattavat YK:n ihmisoikeusperiaatteita ja pystyvät osoittamaan tuotantoketjujensa vastuullisuuden. Tämä koskee erityisesti teknologiahankintoja ja muita strategisesti merkittäviä palveluita ja tuotteita.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue:

• Ei hanki tuotteita, palveluita tai raaka-aineita, jotka ovat peräisin Israelin laittomista siirtokunnista.
• Ei tee hankintoja yrityksiltä, jotka ovat osallisina siirtokuntatoimintaan tai muihin kansainvälisen oikeuden vastaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
• Sisällyttää vastuullisuus- ja ihmisoikeusperusteet osaksi hankintakriteereitään ja edellyttää toimittajiltaan läpinäkyvyyttä tuotantoketjujen osalta.

Tällä aloitteella Vantaa-Keravan hyvinvointialue voi osoittaa sitoutumisensa vastuullisuuteen, kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen."

12. Eva Tawasolin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laskee luontojalanjälkensä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 15 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Sitra julkaisi kesäkuussa 2025 selvityksen¹, jossa esitellään käytännöllinen menetelmä luontojalanjäljen mittaamiseen samalla tavoin kuin hiilijalanjälki. Laskenta perustuu luontoekvivalenttiin (Biodiversity Equivalent, BDe), etenee neljässä vaiheessa ja on sovellettavissa myös hyvinvointialueilla.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä ja tavoittelee samalla luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Seuraava merkittävä askel on luontojalanjäljen systemaattinen laskenta ja sen kytkeminen osaksi talous- ja hankintapäätöksiä.

Esimerkkejä löytyy jo muista paikallishallinnoista: Tampere on laskenut kaupunkiorganisaationsa luontojalanjäljen. Espoo on käynnistänyt oman luontojalanjälkihankkeensa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi hyödyntää näitä kokemuksia sekä Sitran ja Jyväskylän yliopiston kehittämää menetelmää ja olla Suomen ensimmäinen hyvinvointialue, joka laskee oman luontojalanjälkensä.

Luontojalanjäljen laskenta tekee näkyväksi hyvinvointialueen toiminnan ja hankintojen vaikutukset luontoon myös arvoketjuissa. Se tarjoaa työkalun kohdistaa toimenpiteet sinne, missä haitat ovat suurimmat ja missä toimilla voidaan saavuttaa merkittävin positiivinen vaikutus. Laskenta vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa ja tukee suoraan hyvinvointialueen tavoitetta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:

1. käynnistää oman luontojalanjäljen laskennan,
2. raportoi tulokset valtuustolle säännöllisesti, ja
3. käyttää tietoa strategian, talousarvion ja hankintojen suunnittelussa.
    

Työ voidaan toteuttaa vaiheittain: ensin rajatulla pilotilla ja sen jälkeen laajentaen koko organisaation toimintaan. Näin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi olla edelläkävijä, joka tekee päätöksiä luontopositiivisesti ja tietoon perustuen.

Lähteet:
 ¹ Sitra. 2025. Suomalaisten luontojalanjälki. https://www.sitra.fi/julkaisut/suomalaisten-luontojalanjalki"

Ehdotus

Aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltaviksi.

Päätös

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltaviksi.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.