Aluevaltuusto, kokous 30.8.2022

Perustelut

Asian valmistelija: Talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen ja controller Laura Kujanpää

Hyvinvointialueen tulot saattavat tulla pankkitilille eri päivänä kuin menot on maksettava. Tästä aiheutuu tarve lyhytaikaiselle rahoitukselle, koska tilillä pitää olla rahaa laskujen ja palkkojen maksuun.

Vantaan ja Keravan 31.5.2022 aluevaltuuston hyväksymän hallintosäännön 77 § mukaan rahatoimessa tulee hoitaa hyvinvointialueen rahavaroja siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden rajoissa. Muilta osin aluevaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Aluehallitus päättää pitkäaikaisen (yli vuoden pituisen) lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen aluevaltuuston hyväksymiä periaatteita. Aluehallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Talousvalmistelujohtaja päättää lyhytaikaisen (alle vuoden pituisen) lainan ottamisesta. Muutoin hyvinvointialueen rahavaroista vastaa aluehallitus. Rahavarojen käytännön hoitamisesta vastaa rahatoimesta vastaava viranhaltija.

Pitkäaikainen rahoitustarve investointeihin järjestetään edellä mainitun valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden puitteissa, josta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä, investointisuunnitelmasta mainitun lain 16 §:ssä sekä arviointimenettelystä mainitun lain 122–124 §:ssä. Hyvinvointialueesta annetussa laissa ei ole lyhytaikaista lainanottoa tai muuta lyhytaikaista rahoitusta koskevaa sääntelyä. Koska investointien rahoitus kuvataan investointisuunnitelmassa, joka sisältää investointien rahoittamiseksi tarvittavien pitkäaikaisten lainojen nostot lainanottovaltuuden puitteissa, lyhytaikaista lainaa voi käyttää tosiasiallisesti vain maksuvalmiuden turvaamiseksi. Tähän lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen hyvinvointialueella käytetään ensisijaisesti kuntatodistusohjelmaan verrattavaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa.

Hyvinvointialuetodistukset ovat hyvinvointialueen liikkeelle laskemia velkasitoumuksia. Hyvinvointialuetodistusohjelma on tarkoitettu hyvinvointialueen lyhytaikaisen, eli ajanjaksoltaan alle vuoden kestoisen, rahoitustarpeen kattamista varten. Hyvinvointialuetodistusohjelma on rahoitusmuotona nopeasti käytettävissä, joustava ja tehokas keino kilpailuttaa rahoitus hyvinvointialueen kassanhoidossa maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Hyvinvointialue solmii vastapuolen eli rahalaitoksen kanssa hyvinvointialuetodistusohjelman, joka on puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeellelaskusta. Puitesopimuksen suuruus, joka vastaa samanaikaisesti liikkeessä olevien hyvinvointialuetodistusten yhteenlaskettua maksiminimellisarvoa, sovitaan hyvinvointialueen tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialuetodistus on haltijavelkakirja, jolla liikkeellelaskija eli hyvinvointialue lainaa rahaa markkinoilta. Hyvinvointialuetodistusohjelma on rinnastettavissa rahamarkkinoilla kuntien ja kuntayhtymien kuntatodistuksiin, pankkien velkasitoumuksiin, yritysten yritystodistuksiin ja valtionvelkasitoumuksiin.

Hyvinvointialuetodistusohjelma on maksuton, eikä puitesopimuksen laatiminen ja voimassaolo siten aiheuta hyvinvointialueelle kustannuksia. Todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille ei edellytetä asetettavan vakuuksia. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeelle laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta sopimusehtojen puitteissa.

Hyvinvointialuetodistuksia on ajoittain käytössä arviolta enintään noin 10 miljoonan euron verran vuonna 2022. Laina-ajan pituus vaihtelee ollen minimissään yhden vuorokauden ja enimmillään kuukausia, kuitenkin ollen aina kestoltaan alle vuoden. Varsinaisen palvelutoiminnan käynnistyessä vuonna 2023 määrä kasvaa ja on useita kymmeniä miljoonia euroja. Hyvinvointialuetodistusten euromäärä vaihtelee ajankohdan mukaan, eikä niitä välttämättä ole jatkuvassa käytössä. Kassassa pitää aina olla maksuvalmiuden turvaamiseksi riittävästi rahaa esimerkiksi laskujen ja työntekijöiden palkkojen maksuun.

Hyvinvointialuetodistuksiin rinnastettavien kuntatodistusohjelmien korot ovat olleet viime vuosina huomattavasti alle pitkäaikaisten lainojen korkojen, mistä johtuen kuntatodistukset ovat olleet erittäin edullinen rahoitusmuoto. Vuoden 2022 aikana tapahtuneesta korkotilanteen muutoksesta ja nousevista korkotasoista huolimatta, tulevaa hyvinvointialuetodistusohjelmaa voidaan nykymarkkinatilanteessa pitää edullisena rahoitusvaihtoehtona lyhyiden rahamarkkinakorkojen ollessa vielä huomattavasti matalammalla tasolla kuin pitkäaikaiset korot.

Hyvinvointialuetodistusohjelman perustaminen on perusteltua tehdä useamman kuin yhden rahalaitoksen kanssa, jolloin korko on mahdollista kilpailuttaa tarvittaessa lyhytaikaista rahoitusta varten. Kuntarahoitus Oyj on ilmoittanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle valmiudestaan tarjota hyvinvointialuetodistusohjelmaa alkusyksyn 2022 aikana. Hyvinvointialuetodistusohjelman enimmäislimiitti tulee vahvistaa ja tässä vaiheessa ennakoidun tarpeen pohjalta päätösehdotuksessa esitetty 80 000 000 euron limiitti on perusteltu maksuvalmiuden turvaamiselle. Kyseinen hyvinvointialuetodistusohjelma (sopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeeseenlaskemisesta) on tämän päätösehdotuksen liitteenä.