Perustelut
Asian valmistelija: päätöksenteon valmistelupäällikkö Riikka Liljeroos
Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Lain hyvinvointialueesta 29 §:n (myöh. hyvinvointialuelaki) mukaan aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Edelleen hyvinvointialuelain 32 §:n mukaan aluehallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä.
Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.
Edelleen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 19 §:n mukaan aluehallitus asettaa nuorisovaltuuston valtuustokausittain. Hyvinvointialuelain 32 §:n mukaan vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallitus hyväksyy vaikuttamistoimielimelle toimintasäännön, joissa todetaan muun muassa toimielimen lakisääteiset ja mahdolliset muut tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi, kokous- ja toimintakäytännöt, puheenjohtajan valinta, sihteerin tehtävien hoitaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toimintakertomuksen antaminen sekä yhteistyö kuntatason vaikuttamistoimielimen kanssa.
Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten valmistelu on aloitettu loppuvuodesta 2021, jolloin on lähdetty kokoamaan tietoja Vantaan ja Keravan kaupunkien nykyisistä vaikuttamistoimielimistä, pidetty muun muassa palaveri kaupunkien vaikuttamistoimielinten koordinaattoreiden kanssa ja koottu nykyiset toimintasäännöt. Vaikuttamistoimielinten yhteydessä on tarkasteltu myös kansalliskielilautakunta (vrt. Vantaalla nykyinen svenska komittén) ja monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Kevään 2022 aikana hyvinvoinvointialueen päätöksenteon valmistelupäällikkö ja hallinnon erityisasiantuntija ovat käyneet Vantaan ja Keravan nykyisten vaikuttamistoimielinten kokouksissa, aiheena hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten muodostaminen ja lainsäädännön määräykset. Tämän lisäksi kaupunkien nykyisille vanhusneuvostoille, vammaisneuvostoille, nuorisovaltuustoille ja monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle järjestettiin 11.4.2022 seminaari hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten perustamisesta. Tilaisuus sisälsi tilannekatsauksen hyvinvointialueen valmisteluun. Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa vaikuttamistoimielimet kertoivat toiveistaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kokoonpanon ja muodostamisen suhteen. Työpajan jälkeen Vantaan ja Keravan vammaisneuvostot ovat lähettäneet ehdotuksensa koskien hyvinvointialueen vammaisneuvoston muodostamista. Saapunut ehdotus on oheismateriaalina.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 25 §:n mukaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtävänä on koordinoida yhteistyötä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kanssa. Tämän johdosta on perusteltua, että lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta voisi nimetä edustajansa ja varaedustajan kaikkiin vaikuttamistoimielimiin. Lisäksi osana valmistelua on pohdittu, että vaikuttamistoimielimien edustajalle voisi olla perusteltua myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeus yhteen jaostoon: vanhusneuvostolle vanhusten palvelut -jaostoon, vammaisneuvostolle aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut -jaostoon ja nuorisovaltuustolle lasten, nuorten ja perheiden palvelut -jaostoon. Kuitenkin hallintosäännön 142 §:n mukaan toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta eli puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen kuuluu erikseen kunkin jaoston toimivaltaan.
Vaikuttamistoimielimille on tarkoitus antaa mahdollisuus antaa lausuntonsa hyvinvointialuestrategian luonnoksesta syys-lokakuussa (noin viikot 37-41). Tämän johdosta on perusteltua, että vaikuttamistoimielimet voisivat pitää aloituskokouksensa jo elokuun aikana. Vaikuttamistoimielinten voisivat tällöin toisessa kokouksessaan syys-lokakuussa antaa lausuntonsa strategialuonnokseen. Lisäksi alustavasti syksyn lopussa marras-joulukuussa voisi olla vielä yksi kokous ennen järjestämisvastuun siirtoa. 1.1.2023 jälkeen vaikuttamistoimielinten kokoonpanoa voitaisiin täydentää esim. vuoden 2023 alusta toimialojen edustajilla (nyt hyvinvointialueella vain valmisteluhenkilöstöä).
Päätös
Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoa päätöksestä antaa hyvinvointialueen muutosjohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi