Aluevaltuusto, kokous 12.12.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 123 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteiden ja päälinjausten vahvistaminen

VAKEDno-2023-4413

Aikaisempi käsittely

Aluehallitus, 28.11.2023

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokouksessaan 22.11.2022 § 94 hyväksynyt hyvinvointialuestrategian vuosille 2023–2025. Osana hyvinvointialuestrategiaa aluevaltuusto on päättänyt hyvinvointialueen vision seuraavasti: “Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat valtakunnallisesti korkeimmat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Palveluja on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja asukkaita ja kumppaneita kuullen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on työpaikkana halutuin hyvinvointialue” 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueiden rahoitus säädettiin valtion vastuulle. Hyvinvointialueuudistuksessa pyrittiin siirtämään hyvinvointialueille niiden kustannuksia vastaava rahoitus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitus muodostui kuitenkin jo ensimmäisenä toimintavuotena huomattavan alijäämäisesti. Rahoituksen riittämättömyyden suurimmat syyt ensimmäisenä hyvinvointialueen toimintavuotena olivat puutteellisesti siirtynyt pohjarahoitus, muutoskustannusten huomiotta jättäminen hyvinvointialueelle tosiasiassa syntyneet uudet tehtävät sekä epäonnistunut hyvinvointialueiden kustannustason muutosten ennakointi. 

Edellä mainitun lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei täysin kuvaa juuri Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutarvetta, jonka arvioidaan kasvavan rahoitusta nopeammin koko 2020-luvun. Kasvava ja ikääntyvä hyvinvointialue toteuttaa palveluvelvoitteitaan palvelutarpeiden kasvun, resurssien niukkuuden sekä henkilöstöpulan ristipaineessa.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valmistellaan uudistusohjelmaa, jonka avulla hyvinvointialue voi saavuttaa kunnianhimoisen visionsa haastavassa toimintaympäristössään. Lisäksi valtio hyvinvointialueiden rahoittajana on edellyttänyt näitä laatimaan muutosohjelmat ja niiden toimeenpanoa seurataan valtion ja alueen välisissä lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa. Uudistusohjelman tavoitteena on siis samaan aikaan kehittää hyvinvointialueen toimintaa ja hakea taloudellista tehokkuutta. Uudistusohjelman valmistelussa tunnistetaan hyvinvointialueen kohtaaman rahoitushaasteen mittakaava; niinpä tarkoitus on muuttaa koko hyvinvointialueen palvelurakennetta kevyemmäksi ja tuotantoa tehokkaammaksi – huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista peruspalveluista sekä osaavasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Uudistusohjelma on onnistunut, kun hyvinvointialue pystyy huolehtimaan asukkaiden hyvinvoinnista taloudellisesti kestävällä tavalla. 

Uudistusohjelman valmistelu on jaksotettu kahteen osaan, uudistusohjelman periaatteisiin ja päälinjauksiin sekä uudistusohjelman toimenpideohjelmaan. Nyt päätöksentekoon tuodaan uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset. Toimenpideohjelmaa valmistellaan toimialoittain siten, että hyvinvointialueen tulevaisuusjaostot osallistuvat työhön tammi-maaliskuussa 2024. Toimenpideohjelma on tarkoitus tuoda päätöksentekoon huhtikuun 2024 aluevaltuuston kokoukseen. Pidemmän aikavälin uudistusohjelmaa ja talousarviota 2024 on valmisteltu rinnakkain, koska osa toimenpiteitä kustannustason kasvun jarruttamiseksi toteutetaan heti vuoden 2024 alusta.  

Toimenpidekohtainen uudistusohjelma tulee pitämään sisällään toimenpiteitä, jotka säästävät rahaa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat pitkällä tähtäimellä palveluiden tarpeeseen ja kysyntään. Lisäksi uudistusohjelmassa tullaan huomioimaan toimenpiteet, jotka eivät välttämättä tuota suoria säästöjä, mutta ovat välttämättömiä toiminnan tehokkaan järjestämisen näkökulmasta tai ovat muutoin tärkeitä panostuksia hyvinvointialueen henkilöstöön sekä palvelutuotannon kehittämiseen. 

Uudistusohjelman periaatteissa esitetään vuosittaista 2 % tuottavuustavoitteen asettamisesta hyvinvointialueelle. Tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen kulujen kasvua jarrutetaan vuosittain siten, että kustannukset kasvavat 2 % hitaammin kuin hyvinvointialueen palvelutarve.  Tämä tarkoittaa sitä, että taloussuunnitelmakaudelle 2024–2026 tuotetaan uudistamistoimenpiteitä, jotka tuottavat yhteensä 72 miljoonan euron taloudellisen tehostumisen. Vuosikymmenen loppuun mennessä toiminnan tehostumista tavoitellaan 300 miljoonan euron edestä. 

Koska HUS-yhtymän talousarvioraamin valmistelu kulkee erillisenä päätöksenteon prosessina, on vuoden 2023 tuottavuustavoite uudistusohjelmalle 16 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 % kustannuksia, mikäli lasketaan hyvinvointialueen omalla järjestämisvastuulla oleva toiminta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannuksista noin yksi kolmasosaa muodostuu HUS-yhtymän laskutuksesta. Uudistusohjelman valmistelussa on syytä huomioida erikoissairaanhoidon merkittävä osa ja varmistaa yhteistyössä HUS-yhtymän kanssa se, että hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet ja niihin vastaaminen eivät johda perustason palveluiden suhteelliseen heikentymiseen.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville päälinjauksille:  

Palvelujen järjestäminen 

  • Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi 

  • Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.  

  • Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen. 

  • Ostopalvelujen käytön optimointi  

Digitaalisuuden hyödyntäminen 

  • Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa 

  • Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ammattilaisten tukena  

  • Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla 

Henkilöstö ja johtaminen 

  • Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi 

  • Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi 

  • Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä   

  • Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita 

Tukipalvelut ja toimitilat 

  • Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta  

  • Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta 

Ehdotus

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää: 

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 


Muutettu päätösehdotus:
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää: 

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 
  6.  että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
  7.  että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.​​​​​​

Päätös

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää: 

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 
  6. että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
  7. että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.

 

Lisätietoa päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Kokouskäsittely

Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että Antero Eerola oli tehnyt muutetusta päätösehdotuksesta poikkeavan muutosesityksen. Muutosesitys kuului seuraavasti:  "Vasemmistoliitto kannattaa kohtaa kohdan 6. lisäystä päätökseen. Vasemmistoliitto esittää, että kohtaa 7. ei lisätä päätökseen. Lisäksi Vasemmistoliitto esittää päätöspohjaan seuraavaa lisäystä: "Tuottavuustoimenpiteet tehdään turvaten palveluiden laatu ja saatavuus. Tuottavuustavoitteesta voidaan myös joustaa, mikäli se vaarantaa palveluiden laadun ja saatavuuden. Tuottavuustoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle". Antero Eerolan muutosesitystä ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää: 

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 
  6. että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
  7. että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.

Päätös

Aluevaltuusto päätti:

  1. vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;   
  2. asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun; 
  3. vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon; 
  4. vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa; 
  5. vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia. 
  6. että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
  7. että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.


Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Kokouskäsittely

Aluevaltuutettu Sirpa Kauppinen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 18.30 ja varavaltuutettu Maarit Kuusisaari-Bergström poistui kokouksesta. Aluevaltuutettu Ida Tamminen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 18.47 ja varavaltuutettu Päivi Laakso poistui kokouksesta. Aluevaltuutettu Markku Pyykkölä poistui kokouksesta klo 19.05 ja varavaltuutettu Erkki Kauranen saapui kokoukseen.

Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluevaltuuston puheenjohtaja totesi, että Funda Demiri oli tehnyt kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa muutosesitystä, jotka kuuluivat seuraavasti: ​​​​​​

  1. "Päätökseen lisätään, että tuottavuustoimenpiteet tehdään turvaten palveluiden laatu ja saatavuus. Tuottavuustavoitteesta voidaan myös joustaa, mikäli se vaarantaa palveluiden laadun ja saatavuuden. Tuottavuustoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle."
  2. "Kohtaa 7. ei lisätä päätökseen."
     

Antero Eerola ja Tiina Keskimäki kannattivat Funda Demirin muutosesityksiä.

Koska oli tehty kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosesitystä, totesi aluevaltuuston puheenjohtaja tarpeen äänestää asiassa. Puheenjohtaja ehdotti äänestysten suorittamista sähköisellä äänestysjärjestelmällä, minkä aluevaltuusto hyväksyi äänestystavaksi.

Äänestys 1)

Ensin suoritettiin äänestys pohjaehdotuksen ja Funda Demirin muutosesityksen 1 ("Päätökseen lisätään, että tuottavuustoimenpiteet tehdään turvaten palveluiden laatu ja saatavuus. Tuottavuustavoitteesta voidaan myös joustaa, mikäli se vaarantaa palveluiden laadun ja saatavuuden. Tuottavuustoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.") välillä. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Funda Demirin muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 58 aluevaltuutettua ja EI äänesti 11 aluevaltuutettua, joten aluevaltuusto hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 58-11.

Äänestysluettelo:

  • JAA: Sakari Rokkanen, Marja Ahava, Teemu Purojärvi, Marja Suomela, Janne Hartikainen, Patrik Karlsson, Eva Tawasoli, Maarit Raja-Aho, Timo Laaninen, Sami Kanerva, Anitta Orpana, Muktar Osman, Marjo Lipasti, Olga Gilbert, Laura Tulikorpi, Inna Kallioinen, Suvi Karhu, Riitta Särkelä, Tuire Kaimio, Sirpa Peura, Sirkka-Liisa Kähärä, Satu Ek, Toni Eskelinen, Jukka Hako, Paula Lehmuskallio, Tuomas Vanhanen, Veli-Matti Kallislahti, Säde Tahvanainen, Tiina Vartiainen, Reija Friman, Lauri Kaira, Erkki Kauranen, Susanna Kaiju, Sini Syrjäläinen, Jouko Lindtman, Kai-Ari Lundell, Hanna Valtanen, Otso Kivimäki, Hanna Holmberg-Soto, Vaula Norrena, Tuukka Saimen, Jari Sainio, Oskari Iivarinen, Niina Saarinen, Mika Niikko, Jüri Linros, Tanja Aidanjuuri, Naima el Issaoui, Tia Seppänen, Soile Eriksson, Ida Tamminen, Pirkko Letto, Matilda Stirkkinen, Ranbir Sodhi, Mika Kasonen, Terhi Enjala, Sirpa Siru Kauppinen, Sari Viinikainen
  • EI: Jouko Jääskeläinen, Funda Demiri, Jussi Saramo, Tiina Tuomela, Marjo Vacker, Nina Nummela, Gashaw Kaisa Bibani, Tiina Keskimäki, Antero Eerola, Minttu Sillanpää, Pia Lohikoski
     

Äänestys 2)

Tämän jälkeen suoritettiin äänestys pohjaehdotuksen ja Funda Demirin muutosesityksen 2 ("Kohtaa 7. ei lisätä päätökseen.") välillä. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Funda Demirin muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 62 aluevaltuutettua ja EI äänesti 7 aluevaltuutettua, joten aluevaltuusto hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 62-7.

Äänestysluettelo:

  • JAA: Ida Tamminen, Jouko Jääskeläinen, Sirpa Peura, Marjo Lipasti, Niina Saarinen, Veli-Matti Kallislahti, Tuukka Saimen, Sami Kanerva, Marja Suomela, Soile Eriksson, Erkki Kauranen, Satu Ek, Tuire Kaimio, Kai-Ari Lundell, Riitta Särkelä, Otso Kivimäki, Teemu Purojärvi, Olga Gilbert, Tiina Tuomela, Jukka Hako, Nina Nummela, Sakari Rokkanen, Suvi Karhu, Eva Tawasoli, Pirkko Letto, Anitta Orpana, Sari Viinikainen, Marjo Vacker, Ranbir Sodhi, Paula Lehmuskallio, Jari Sainio, Marja Ahava, Inna Kallioinen, Tanja Aidanjuuri, Sirkka-Liisa Kähärä, Patrik Karlsson, Muktar Osman, Janne Hartikainen, Tiina Vartiainen, Jüri Linros, Timo Laaninen, Laura Tulikorpi, Reija Friman, Säde Tahvanainen, Hanna Holmberg-Soto, Toni Eskelinen, Oskari Iivarinen, Mika Kasonen, Susanna Kaiju, Lauri Kaira, Naima el Issaoui, Matilda Stirkkinen, Terhi Enjala, Jouko Lindtman, Mika Niikko, Sini Syrjäläinen, Maarit Raja-Aho, Tuomas Vanhanen, Hanna Valtanen, Sirpa Siru Kauppinen, Vaula Norrena, Tia Seppänen
  • EI: Funda Demiri, Jussi Saramo, Pia Lohikoski, Tiina Keskimäki, Antero Eerola, Minttu Sillanpää, Gashaw Kaisa Bibani

Liitteet

Uudistusohjelma 2023-2030 periaatteet ja päälinjaukset.pdf.pdf (pdf, 682 kt)

Oheismateriaali

Palvelutarpeet ja ilmiöt nyt ja tulevaisuudessa (oheismateriaali).pdf.pdf (pdf, 276 kt)