Perustelut
Asian valmistelijat: vt. hallintojohtaja Riikka Liljeroos ja palvelualuejohtaja Elina Eeva
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa on korostettu järjestöjen roolia ja asetettu tavoitetasoksi 2025, että “yhteistyörakenteet järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on vahvistettu ja ne ovat toiminnassa”. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta on kokouksessaan 6.3.2023 § 14 hyväksynyt järjestöyhteistyön tiekartan ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelman, johon on kirjattu seuraava tavoite: “Toimivat rakenteet: Järjestöjen kehittämisryhmän pohjalta perustetaan järjestöjen yhteistyöryhmä / neuvottelukunta / vastaava hyvinvointialueelle yhteistyössä järjestöjen kanssa.” Tavoitteena on, että rakenteen päättäminen sekä toiminnan käynnistyminen tapahtuisi jo vuoden 2023 aikana.
Valtuustovaliokunta on kokouksessaan 24.4.2023 linjannut, että kesän aikana järjestöiltä saatavien kannanottojen perusteella asia on tarkoitus tuoda syksyllä poliittiseen päätöksentekoon.
Osana valmistelua on laadittu selvitys koskien järjestöjen yhteistyöryhmän / järjestöneuvottelukunnan / vastaavan toimielimen asettamisesta. Tässä vaiheessa tarkasteluun on otettu erityisesti kolme vaihtoehtoa:
- Vaikuttamistoimielin
- Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta
- Vapaamuotoinen yhteistyöelin
Kesän aikana järjestöjen näkemyksiä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tulevaisuuden rakenteista kartoitettiin Howspace-alustalla toteutetun virtuaalisen ja vuorovaikutteisen avoimen työtilan kautta. Työtilassa kartoitettiin järjestöjen mielipiteitä seuraavin osioin:
- Hyviä ja huonoja puolia järjestöyhteistyön rakenteiden kolmesta eri skenaariosta: vaikuttamistoimielin, lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta sekä vapaamuotoinen yhteistyöelin.
- Järjestöille esiteltiin hyvien ja huonojen puolien arvioimisen tueksi SWOT-analyysit mainituista skenaariosta.
- Järjestöyhteistyön rakenteet – tehtävät, kokoonpano ja tapaamistiheys, jäsenyyden kesto ja valintaprosessi.
Työtila oli avoinna 12.6.2023 – 30.6.2023 välisen ajan (40 vastaajaa). Osallistuminen oli ajasta ja paikasta riippumatonta sekä osallistujat pystyivät halutessaan palaamaan alustalla käytävään keskusteluun. Työtila toteutettiin anonyymisti. Työtilaa markkinoitiin hyvinvointialueen eri sosiaalisen median kanavissa ja se lähetettiin suoraan kaikille avustusta hakeneille järjestöille sekä hyvinvointialueen järjestöyhteistyön kehittämisryhmälle.
Tämän jälkeen elokuussa 2023 on pidetty järjestöyhteistyön rakenteen työpaja yhdessä alueen järjestöjen kanssa. Työpajaan oli avoin kutsu ja se pidettiin 17.8.2023.
Oheismateriaalina lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan 5.9.2023 aineisto “Järjestöjen yhteistyöryhmän / järjestöneuvottelukunnan / vastaavan toimielimen valmistelu – tilannekatsaus kesän lausuntokierroksen tuloksiin” sekä lisäaineisto, jossa koontia järjestöyhteistyön työpajasta 17.8.2023 yhdistettynä kesän kyselytuloksiin. Esityslistan oheismateriaaliksi on lisäksi kartoitettu muiden hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön rakenteita. Oheismateriaalina olevassa koonnissa on kuvattuna Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Pirkanmaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupungin järjestöyhteistyörakenteet.
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta on kokouksessaan 16.10.2023 § 33 käynyt lähetekeskustelun koskien hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakennetta ja päättänyt antaa evästystä asian jatkovalmisteluun seuraavasti:
- Järjestöyhteistyön rakenteesta käytettävä nimitys voisi olla järjestötyön neuvottelukunta.
- Järjestöyhteistyön rakennetta ei tulisi sitoa aluevaalien tulokseen (ei puoluepoliittista sidosta).
- Järjestökentän edustajat voitaisiin valita järjestötyypeittäin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaisesti (2 edustajaa/PRH:n järjestötyyppi, yhteensä 16 järjestöedustajaa).
- Lastensuojeluun, -hoitoon, sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen liittyvät yhdistykset
- Sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset (mm. potilas- ja vammaisyhdistykset, sotainvalidit)
- Eläkeläisyhdistykset
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät yhdistykset
- Muut sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
- Vanhusten hyvinvointiin liittyvät yhdistykset
- Työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen liittyvät yhdistykset
- Päihde-, huume- ym. riippuvuuksiin liittyvät yhdistykset, raittiusyhdistykset
- Vaihtoehto 2 (Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta) sai lautakunnassa paljon kannatusta, myös vaihtoehtoa 1 (Vaikuttamistoimielin) kannatettiin. Vaihtoehto 3 (Vapaamuotoinen yhteistyöelin) ei saanut lautakunnassa kannatusta.
- Lautakunta totesi, että myös järjestöt toivoivat toteutetun kyselyn sekä pidetyn työpajan perusteella rakennetta ja hyvinvointialueen tukea järjestöyhteistyölle.
- Valitusta ratkaisusta riippumatta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtävänä on hallintosäännön perusteella koordinoida hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.
Tässä vaiheessa tarkoitus on linjata ns. ylätason rakenne hyvinvointialueen järjestöyhteistyölle (vaikuttamistoimielin vai lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta vai vapaamuotoinen yhteistyöelin) ja tehdä tarvittavat hallintosääntökirjaukset, ja tämän jälkeen lähteä katsomaan tarkemmin valitun mallin käytännön toteutusta. Tässä myöhemmässä vaiheessa kiinnitettäisiin tarkempaa huomiota siihen, miten yhteistyöelimen edustajat valittaisiin, millainen kokoonpano olisi, mikä olisi kokoontumistiheys, miten jäsenyyden kesto määriteltäisiin jne. käytännön kysymyksiin.
Hyvinvointialuejohtajan esitys järjestöyhteistyön rakenteesta perustuu lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan käsittelyyn, jossa arvion perusteella näyttää lautakunnan enemmistön kantana ovat malli, jossa järjestöyhteistyön rakenne tulisi lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alaisuuteen (Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta). Liitteenä on päivitetty luonnos hallintosäännöstä, johon ehdotettu kirjaus on sisällytetty uutena pykälänä lukuun 3.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää:
- vahvistaa hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakenteen seuraavasti: Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asettaa hyvinvointialueelle alaisuuteensa järjestötyön neuvottelukunnan ja hyväksyy sille toimintasäännön, jossa linjataan järjestötyön neuvottelukunnan tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi sekä kokous- ja toimintakäytännöt;
- tehdä em. muutoksen hyvinvointialueen hallintosääntöön liitteen mukaisesti.
Päätös
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää:
- vahvistaa hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakenteen seuraavasti: Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asettaa hyvinvointialueelle alaisuuteensa järjestöyhteistyön neuvottelukunnan ja hyväksyy sille toimintasäännön, jossa linjataan järjestöyhteistyön neuvottelukunnan tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi sekä kokous- ja toimintakäytännöt;
- tehdä em. muutoksen hyvinvointialueen hallintosääntöön liitteen mukaisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.
Kokouskäsittely
Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että aluehallitus päätti yksimielisesti muuttaa pykälään sekä liitteeseen termin ”järjestötyön neuvottelukunta" tilalle termin ”järjestöyhteistyön neuvottelukunta”. Em. muutos on huomioitu pöytäkirjassa.
Lisäksi aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että Pirkko Letto oli tehnyt kaksi muutosesitystä. Muutosesitykset kuuluivat seuraavasti: 1. "että järjestötyön neuvottelukunta sijoittuisi aluehallituksen alaisuuteen" ja 2. "että hallintosäännön 3. luvun otsikkoon jää termi vaikuttamistoimielimet". Riitta Särkelä kannatti Pirkko Leton muutosesityksiä.
Koska oli tehty päätösehdotuksesta poikkeavia kannatettuja muutosesityksiä, totesi aluehallituksen puheenjohtaja tarpeen äänestää asiassa. Puheenjohtaja ehdotti äänestyksen suorittamista sähköisellä äänestysjärjestelmällä, minkä aluehallitus hyväksyi äänestystavaksi.
Ensin suoritettiin äänestys päätösehdotuksen ja Pirkko Leton muutosesityksen 1 ("että järjestötyön neuvottelukunta sijoittuisi aluehallituksen alaisuuteen") välillä. JAA merkitsi päätösehdotuksen kannattamista ja EI Pirkko Leton muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 12 aluehallituksen jäsentä (Antero Eerola, Maarit Raja-Aho, Olga Gilbert, Eva Tawasoli, Marjo Vacker, Marja Ahava, Teemu Purojärvi, Tanja Aidanjuuri, Terhi Enjala, Harri Koski, Lauri Kaira, Markku Pyykkölä) ja EI äänesti 5 aluehallituksen jäsentä (Jari Sainio, Jukka Hako, Sini Syrjäläinen, Riitta Särkelä, Pirkko Letto), joten aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen äänin 12-5.
Tämän jälkeen suoritettiin äänestys päätösehdotuksen ja Pirkko Leton muutosesityksen 2 ("että hallintosäännön 3. luvun otsikkoon jää termi vaikuttamistoimielimet") välillä. JAA merkitsi päätösehdotuksen kannattamista ja EI Pirkko Leton muutosesityksen kannattamista. JAA äänesti 12 aluehallituksen jäsentä (Lauri Kaira, Eva Tawasoli, Teemu Purojärvi, Tanja Aidanjuuri, Marjo Vacker, Olga Gilbert, Maarit Raja-Aho, Markku Pyykkölä, Harri Koski, Marja Ahava, Terhi Enjala, Antero Eerola) ja EI äänesti 5 aluehallituksen jäsentä (Jukka Hako, Riitta Särkelä, Pirkko Letto, Sini Syrjäläinen, Jari Sainio), joten aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen äänin 12-5.