Aluevaltuusto, kokous 9.12.2024

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen johtaja Mikko Hokkanen, strategiapäällikkö Marianne Juosila ja taloussuunnittelupäällikkö Marja Miettinen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 75 §:n mukaan aluehallitus seuraa talousarvion toteutumista talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarviossa todetaan, että toiminnan ja talouden tilanne raportoidaan aluehallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksissa sekä talousarviovuoden tilanne tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Vuoden kolmas osavuosikatsaus perustuu talouden ja toiminnan osalta tilanteeseen 30.9.2024. 

Talousarvion toteutuminen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustasot ovat hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja erikoissairaanhoito, joiden osalta sitova erä on toimintakate. Tuloslaskelmaosan osalta sitovuustaso on vuosikate.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvion menojen vuonna 2024 arvioidaan olevan 1 283,7 milj. euroa ja tulojen 114,9 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostuu -1 168,7 milj. euroa. Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen arvioidaan toteutuvan 4,0 milj. euroa korkeampina ja toimintatulojen 5,8 milj. euroa talousarviota matalampina, minkä seurauksena toimintakate toteutunee 9,9 milj. euroa talousarviota heikompana.

Hyvinvointialueen vuosikate sisältää käyttötalouden tulojen ja menojen lisäksi valtion rahoituserät sekä korkomenot ja -tulot. Ennusteen mukainen vuosikate on -107,0 milj. euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen on -109,1 milj. euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan 8,7 milj. euroa talousarviota heikompana. 

Vuoden 2024 talousarviossa pysyminen on kriittistä ensi vuoden talouden ja toiminnan hallinnan onnistumiseksi. Aluehallitus hyväksyi 16.9.2024 säästöohjelman loppuvuodelle 2024, jotta hyvinvointialue pysyy vuoden 2024 talousarviossaan. Säästöohjelma tehtiin toisen osavuosikatsauksen ennusteen perusteella, koska hyvinvointialueen toimintakate oli heikkenemässä 13,4 milj. euroa, eli alijäämä oli kasvamassa valtuuston päättämästä talousarviosta.  Säästöohjelma sisältää toimialakohtaisia menojen vähentämistä koskevia tavoitteita yhteensä 13,4 milj. euron edestä. Mm. uudistusohjelman ja säästöohjelman toimeenpanon ansiosta hyvinvointialueen (pl. erikoissairaanhoito) ennustetaan pysyvän talousarviossa 2024.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusasema paranee tulevina vuosina, mutta kasvava palvelutarve edellyttää uudistustoimien onnistumista ja tuottavuuden jatkuvaa paranemista myös tulevina vuosina.

Valtioneuvosto hylkäsi päätöksellään 3.10.2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hakemuksen lisärahoituksesta (rahoituslaki 11 §). Valmisteluryhmässä ei saavutettu yhteisymmärrystä lisärahoituksen tarpeesta, ja hyvinvointialueen perustelut lisärahoitustarpeelle hylättiin. Prosessin seurauksena valtio päätti käynnistää vapaaehtoiset ”tiivistyvän ohjauksen” neuvottelut kuuden vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevan alueen kanssa. Hyvinvointialue osallistuu neuvotteluihin kahtena ensimmäisenä toimintavuotenaan kertyneen alijäämän vuoksi.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon talousarvion alkuperäinen menomääräraha 2024 sisälsi HUS-palvelusopimuksen, ensihoidon, myrkytystietokeskuksen, hammaslääkäreiden erikoistumisopetuksen sekä lääkärihelikopteritoiminnon sekä terveyskeskuspäivystyksen menot.

Hyvinvointialueen aluehallitus esitti aluevaltuustolle 14.5.2024 ja aluevaltuusto päätti 10.6.2024, että terveyskeskuspäivystyksen määräraha (10,2 milj. euroa) siirretään terveydenhuollon palvelujen toimialan määrärahaan, johon menot palveluluokituksen perusteella tulee kirjata. Erikoissairaanhoidon TA2024 menomääräraha talousarviomuutoksen jälkeen on 364,3 milj. euroa.

HUS-yhtymä laskuttaa palvelusopimuksen mukaisista palveluistaan hyväksytyn talousarvionsa mukaisesti. HUS-yhtymän talousarviossa raami on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta 355,5 milj. euroa sisältäen terveyskeskuspäivystyksen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on varauduttu suurempaan erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen ja laskutukseen, ja siksi talousarviossa tähän on varattu talousarviomuutoksen jälkeen 364,3 miljoonaa euroa.

HUS-laskutuksen ennuste perustuu arvioon alueiden välisestä suhteellisesta palvelukäytöstä ja siten pitää sisällään epävarmuuksia. HUS-yhtymän talousarvioraamin sisällä toteutetaan vuoden lopussa tasausmenettely, jossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki tasaavat laskutusta palveluiden suhteellisen käytön mukaisesti, mikä luo epävarmuutta hyvinvointialueen toteumaennusteeseen. HUS-yhtymän mahdollinen yli- tai alijäämä joko lisää hyvinvointialueen kustannuksia (alijäämä) tai vähentää niitä (ylijäämä).  

HUS yhtymän vuonna 2024 tekemän alijäämän ennuste on 65,4 milj. euroa, josta hyvinvointialueen osuus olisi 16,4 % (10,7 milj. euroa). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustason erikoissairaanhoidon toimintamenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 10,7 milj. eurolla.  

Hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa

Hyvinvointialueen menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan alittavan talousarvion 6,6 miljoonalla eurolla ja tuottojen ennakoidaan alittavan talousarvion 5,8 miljoonalla eurolla. Toimintakate ennustetaan toteutuvan 0,8 miljoonaa euroa parempana kuin talousarvio.

Poikkeamat toimialoittain

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla menojen ennakoidaan alittavan talousarvion 0,3 M€, johtuen siitä, että säästöohjelman ansiosta toimialla saadaan säästöjä etenkin henkilöstövuokrauksesta ja asiakaspalvelujen ostoista loppuvuoden 2024 aikana.
• Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla tulojen ennakoidaan toteutuvan 3,0 milj. euroa talousarviota matalampina ja menojen 7,4 milj. euroa talousarviota korkeampina. Tulojen osalta valtion laskennalliset pakolaiskorvaukset jäävät 4 milj. euroa alle talousarvion johtuen lainsäädännön muutoksesta 9/2023, joka ohjasi valtaosan korvauksista kunnille. Menojen osalta asiakaspalvelujen ostoissa on ylityspainetta mielenterveyskuntoutujien kotiin vietävissä palveluissa sekä vammaisten asumispalveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa. 
• Vanhuspalvelujen toimialalla menojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 0,3 milj. euroa johtuen pääosin työvoiman vuokrauksen käytöstä.
• Terveydenhuollon palvelujen toimialalla toimintatuottojen ennustetaan alittavan talousarvion 3,5 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin siitä, että asiakasmaksukatto vähentänee toimialan maksutuottoja loppuvuoden osalta. Toimialan menomäärärahan ennustetaan ylittävän talousarvion 0,7 milj. eurolla johtuen pääosin henkilöstövuokrauksen käytöstä.  
• Konsernipalvelujen toimialan talousarviomenojen ennustetaan alittuvan 11,4 milj. eurolla. Konsernipalveluihin on budjetoitu hyvinvointialuetasoisia mm. henkilöstömenoja sekä tila- että tietohallintokustannuksia, jotka alittavat talousarvion.
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan 0,9 milj. euroa talousarviota suurempana, johtuen ennakoitua suuremmista konsernipalvelujen vyörytyksistä vuodelle 2024 ja 2023, jotka laskutetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja HUS-yhtymältä. Toimintamenojen ennustetaan alittavan talousarvion 3,3 milj. eurolla johtuen siitä, että konsernin vyörytykset on siirretty käyttökatteen ulkopuoliseksi eräksi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotanto

Hyvinvointialueen henkilöstötilanne on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi.  Esimerkiksi lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä on saatu rekrytoitua hyvin omaksi henkilöstöksi. Rekrytointitarve on vähentynyt ja hakijoiden määrät kasvaneet edellisvuodesta.

Palvelujen saatavuus on parantunut useissa palveluissa merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Muun muassa mielenterveyspalveluihin on päästy aiempaa nopeammin, ympärivuorokautisen palveluasumisen odottajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi, ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät ovat lähes poistuneet. Kaikilla terveysasemilla käyttöön otetun hoidon jatkuvuutta edistävän omatiimi-mallin kehittämistä jatketaan, ja toimintaa laajennetaan mm suun terveydenhuoltoon.

Kolmannen vuosineljänneksen perusteella vuoden 2024 talousarvion sitovista tavoitteista suurimman osan (12/17) arvioidaan toteutuvan täysin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluihin pääsyn paraneminen, terveysasemille pääsyn nopeutuminen, henkilöstön työhyvinvointi sekä talousarvion vuosikatteen toteutuminen eivät täysin saavuttane talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuja tavoitetasoja; lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kiireettömään hoitoon pääsyn ei uskota toteutuvan lainkaan. Hyvinvointialueella jatketaan pitkäjänteistä työtä alueen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tuottavuuden ja palvelujen kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi.