Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen
Valtiovarainministeriö on 27.1.2025 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamisesta. Esitettyjen muutosten tarkoituksena on muuttaa hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021, rahoituslaki) siten, että se kannustaisi hyvinvointialueita hallitusohjelman mukaisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteiden mukaan hyvinvointialueiden tulisi panostaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Hyvinvointialueilla tehtävien toimenpiteiden painopistettä pyritään nyt lausuntokierrokselle annetun rahoituslain muutoksen osalta siirtämään kohti ennaltaehkäisevämpää toimintaa kasvattamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen (hyte-kertoimen) painoarvoa nykyisestä.
Hallitus on lisäksi päättänyt keväällä 2024 vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmassa siirtymätasauksien muuttamisesta kertaluonteisen yhteensä 35 milj. säästön toteuttamiseksi vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Huomioitavaa on, että hallitusohjelmassa linjattu rahoituksen tarve- ja olosuhdetekijöitä koskeva valmistelu tulee jatkumaan vuoden 2025 aikana ja rahoitusmallin kehittämisen kolmannen vaiheen hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2026. Nämä keväällä 2026 esitettävät muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.
Keskeiset muutokset
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kohdennettavan rahoituksen osuutta ehdotetaan nostettavaksi 1,5 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, sekä vastaavasti asukasmäärän mukaisesti määräytyvää osuutta laskettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä. Esityksessä on mainittu vaikutusten arvioinnin näkökulmasta, että mikäli vähennys olisi tehty tarveperusteisesta rahoituksesta, olisivat aluekohtaiset muutokset olleet suurempia sekä vähennykset olisivat kohdistuneet erityisesti korkeamman palvelutarpeen alueille. Asukasmäärän mukaan määräytyvän osuuden laskeminen voi vaikuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta, mutta tätä mahdollisesti negatiivista vaikutusta voidaan pyrkiä kompensoimaan optimaalisesti toteutetulla hyte-toimenpiteillä. Myös hyte-kertoimen laskentatapaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se kannustaisi hyvinvointialueita paremmin hallitusohjelmassakin tavoiteltuun muutokseen. Hyte-kerroin on ollut varsin vaikeasti ennustettavissa osittain johtuen tietopohjaan liittyvistä haasteista. Jatkossa aluekohtaista suhteellista muutosta tarkasteltaisiin absoluuttisen muutoksen sijaan ja tämä huomioisi paremmin aluekohtaiset muutokset sekä erot alueen lähtötasoissa. Nämä muutokset parantaisivat mallin kannustavuutta.
Lisäksi ehdotetaan, että hyvinvointialuekohtaisissa siirtymätasauksissa ei otettaisi huomioon hyte-kertoimen perustella kohdennettavaa rahoitusta ja tällä toimenpiteellä pyritään varmistamaan kannusteet juuri ennaltaehkäiseviin toimiin kaikilla hyvinvointialueilla. Aluekohtaisten hyte-kertoimien perusteella rahoitusta kohdennettaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2026.
Hyvinvointialuekohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöiden osalta muutoksia tulisi lakisääteisesti terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytettäviin painotuksiin. Muutokset perustuisivat vuoden 2023 tilinpäätöstietoihin ja palvelutarvekertoimien laskennassa otettaisiin jatkossa vuosittain huomioon hyvinvointialueen tiedot kahdelta viimeiseltä vuodelta. Muutokset ovat perusteltuja. Huomioitava on kuitenkin, että vanhusten palvelutarvekertoimen arvoa nostettaessa ja sen ollessa hyvin väestöpainotteinen, muutoksen vaikutus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta on negatiivinen, sillä alueella asuu suhteellisesti vähemmän vanhuksia. Kahden viimeisen vuoden tietojen käyttäminen laskennan pohjana ei ole kovinkaan suosiollista niille hyvinvointialueille, jotka kasvavat vuosittain, kuten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Pelastustoimen osalta rahoituksen määräytymistekijöitä tarkistettaisiin pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettävien tekijöiden sekä niiden painokertoimien osalta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on tämän päätösesityksen liitteenä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 32 §:n mukaan hyvinvointialuejohtajan toimivaltaan kuuluu päättää esityksistä ja aluehallitukselta pyydetyistä useampaa toimialaa koskevista lausunnoista sekä näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava aluehallituksen käsiteltäväksi. Ottaen huomioon lausunnon merkittävyyden, tuodaan ehdotus lausunnosta aluehallituksen käsiteltäväksi.
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.