Perustelut
Asian valmistelija: juristi Johanna Pihlaja
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 6.2.2025 lausuntoa koskien työryhmämietintöä hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b §: n muuttamiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelma sisältää useita hankintalakiin liittyviä kirjauksia, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on julkisista hankinnoista saatava kustannussäästö, jolla turvattaisiin laadukkaat palvelut myös jatkossa. Nyt lausuntokierroksella olleen työryhmän toimesta valmistellun luonnoksen hallituksen esitykseksi tavoitteena on parantaa julkisen hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä samalla turvaten laadukkaat julkiset palvelut.
Hankintalain osalta uudistukset kohdistuisivat muun muassa hankinnan huolelliseen valmisteluun tähtääviin toimenpiteisiin, kuten markkinakartoituksien edistämiseen. Samalla esitetään myös sidosyksiköiden käytön rajoittamista, asettamalla sidosyksikön omistukselle 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus. Lisäksi ehdotuksella pyritään parantamaan hankintojen valvontaa.
Mietinnössä ehdotetaan hankintalain lisäksi muutoksia erityisalojen hankintalakiin sekä rikosrekisterilakiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Keskeisimmät muutokset
Hankintojen suunnitteluun kohdentuvilla muutoksilla pyritään edistämään hankintojen toteuttamista tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja näin ollen esityksen mukaan myös hankintayksiköiden tarpeet tulisivat kustannustehokkaasti katettua. Markkinakartoitus on jo nykyisellään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä oleva ja toimiva työväline kilpailutuksissa, joten muutoksella ei ole suuria vaikutuksia nykytilaan. Kuitenkin ehdotettu markkinakartoituksen tai hankintamallin soveltuvuuden arvioinnin pakollisuus yli 10 miljoonan euron hankinnoissa tuo käytännössä pakollisia ehtoja siihen, miten markkinakartoitus olisi tehtävä ja mitä asioita arvioitava. Tämä sitoo hankintayksikön mahdollisuuksia päättää itsenäisesti markkinakartoituksen toteuttamisen tavasta. Lisäksi esitys hankintojen jakamisesta osiin tuo sen valitusoikeuden piiriin ja voi näin ollen entisestään pitkittää hankintaprosesseja markkinaoikeuden jo nykyiset pitkät asioiden käsittelyajat huomioiden. Hankintamenettelyn keskeyttämiseen liittyvä säännös voi joissakin tapauksissa aiheuttaa hankintamenettelyn pitkittymistä, työmäärän lisääntymistä ja kustannusten nousua tilanteessa, jossa kilpailutuksessa on saatu vain yksi tarjous.
Muutoksella sidosyksiköhin pyritään myös parantamaan julkisen sektorin tehokkuutta ja vahvistamaan alueellista elinvoimaa sekä yrittämistä erityisesti lisäämällä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisedellytyksiä ja mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Esityksessä oleva sidosyksiköiden vähimmäisomistukseen kohdistuva vaatimus on heikosti perusteltu erityisesti siihen nähden, että sidosyksikköasemaa määrittävä omistusosuus säädettäisiin kansallisesti huomattavasti tiukemmin kuin EU-lainsäädännön tasoisella hankintadirektiivillä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen näkökulmasta tämäntyyppisellä sääntelyllä ei parhaiten puututa havaittuun kilpailun puutteeseen markkinoilla. Mahdollinen tällaisen keinotekoisen omistusosuuden voimaantulo ei kuitenkaan aiheuta hyvinvointialueelle merkittäviä muutoksia nykytoiminnassa.
Työryhmämietinnössä esitetään rikosrekisteriotteen tarkastuksen pakollisuudesta luopumista. Ehdotus on oikeansuuntainen ja kannatettava jo siksikin, että se nykymuodossaan toteutettuna on lisännyt hallinnollista työtä sekä vaikuttanut siihen, että resurssia ei ole voitu täysimääräisesti kohdentaa vaikkapa juuri kilpailutusten huolelliseen valmisteluun. Lausunnosta on kuitenkin nostettavissa esille riski siitä, että hankinnoissa, joissa rikosrekisteriotteita tarkastamisen sijaan luotetaan vakuutukseen, voi hankintayksikkö päätyä sopimussuhteeseen lainvoimaisesta rikoksesta tuomitun yrityksen tai sen johtohenkilön kanssa.
Lisäksi huoltovarmuutta, hankintojen vastuullisuutta sekä ympäristönäkökulmien huomioinnilla tavoitellaan turvallisuusnäkökohtien aiempaa parempaa huomioimista niin osana hankintaprosessia kuin sopimusaikanakin. Uuden kirjauksen myötä hankintayksikkö voi edellyttää tarjoajaa todentamaan, että se kykenee koko hankinnan elinkaaren ajan täyttämään tarjouskilpailussa hankinnalle asetetut vaatimukset. Tämä voi tuoda esitetysti varmuutta myös mahdolliseen sanktiointiin sopimusaikana. Kannatettava on myös ehdotus siitä, että turvallisuus ja huoltovarmuus voitaisiin ottaa hankinnoissa entistä selkeämmin huomioon ja että myös lainsäädäntö on taustalla tukena.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto koskien työryhmämietintöä hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilaki 6 b §:n muuttamiseksi on tämän päätösesityksen liitteenä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 32 §:n mukaan hyvinvointialuejohtajan toimivaltaan kuuluu päättää esityksistä ja aluehallitukselta pyydetyistä useampaa toimialaa koskevista lausunnoista sekä näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava aluehallituksen käsiteltäväksi. Ottaen huomioon lausunnon merkittävyys, tuodaan ehdotus lausunnosta aluehallituksen käsiteltäväksi.
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunnon koskien työryhmämietintöä hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilaki 6 b §: n muuttamiseksi.