Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen johtaja Mikko Hokkanen, strategiapäällikkö Marianne Juosila ja taloussuunnittelupäällikkö Marja Miettinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 75 §:n mukaan aluehallitus seuraa talousarvion toteutumista talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarviossa todetaan, että toiminnan ja talouden tilanne raportoidaan aluehallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksissa sekä talousarviovuoden tilanne tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Vuoden 2025 ensimmäinen osavuosikatsaus perustuu talouden ja toiminnan osalta tilanteeseen 30.4.2025.
Talousarvion toteutuminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustasot ovat hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja erikoissairaanhoito, joiden osalta sitova erä on toimintakate. Tuloslaskelmaosan osalta sitovuustaso on vuosikate.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvion menojen vuonna 2025 arvioidaan olevan 1 300,6 milj. euroa ja tulojen 124,2 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostuu -1 176,4 milj. euroa. Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen arvioidaan toteutuvan 4,4 milj. euroa korkeampina ja toimintatulojen 7,6 milj. euroa talousarviota korkeampina, minkä seurauksena toimintakate toteutunee 3,2 milj. euroa talousarviota pienempänä.
Hyvinvointialueen vuosikate sisältää käyttötalouden tulojen ja menojen lisäksi valtion rahoituserät sekä korkomenot ja -tulot. Ennusteen mukainen vuosikate on 24,5 milj. euroa ja tilikauden positiivinen tulos poistojen jälkeen on 22,2 milj. euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan 4,6 milj. euroa talousarviota suurempana.
Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on kahden ensimmäisen alijäämäisen vuoden takia tiukka. Hyvinvointialueelle on kertynyt alijäämää kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 161 milj. euroa, ja alijäämät on hyvinvointialuelain 115 § mukaan katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2025 tilanne näyttää kuitenkin hieman aiempaa positiivisemmalta, johtuen vuoden 2024 arvioitua paremmasta taloudellisesta tuloksesta. Lisäksi uudistusohjelman toimenpiteiden taloustavoitteet on saavutettu yli odotusten. Tämänhetkinen ylijäämäennuste on 21,5 milj. euroa, mutta hyvinvointialueen ylijäämätavoitetta tultaneen kasvattamaan vielä vuoden 2025 aikana. Erinomainen onnistuminen talouden hallinnassa vuoden 2025 osalta antaa realistiset edellytykset vuoden 2026 talouden suunnittelulle sekä mahdollisuuden toteuttaa hyvinvointialueen pitkän tähtäimen taloussuunnitelmaa, jossa alijäämät katetaan vuoden 2028 loppuun mennessä.
Uudistusohjelma on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strateginen dokumentti, joka on laadittu huolellisesti huomioiden toimialojen vahvuudet ja kehittämispotentiaali. Esimerkiksi työvoiman vuokraus on vähentynyt merkittävästi edellisvuodesta, ja asiakaspalveluiden ostojen kehitys on ollut hyvin maltillista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitusasema paranee tulevina vuosina, mutta kasvava palvelutarve edellyttää uudistustoimien onnistumista ja tuottavuuden jatkuvaa paranemista myös tulevina vuosina.
Valtioneuvosto käynnisti vuoden 2024 lopulla vapaaehtoiset muutostukineuvottelut kuuden vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevan alueen kanssa. VAKE osallistui neuvotteluihin kahtena ensimmäisenä toimintavuotenaan kertyneen alijäämän vuoksi. Muutostukineuvottelut päättyivät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta päätöstilaisuudessa 27.3.2025. Alueen tuloksellinen työ talouden tasapainottamiseksi tunnistettiin ja suunta todettiin hyväksi. Haasteeksi tunnistettiin alueiden taloutta ja toimintaa koskevan tietopohjan kehittämistarpeet.
Hyvinvointialue neuvotteli alkuvuonna 2024 valtioneuvoston kanssa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden muuttamisesta sekä investointien hyväksymisestä ja toteuttamisesta. Valtioneuvosto päätti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden muuttamisesta ja kaikkien esitettyjen investointien hyväksymisestä 20.3.2025. Ehtona lainanottovaltuuden muuttamiselle oli se, että lainanhoitokyvyn varmistamiseksi alueen tulee jatkaa talouden määrätietoista sopeuttamista. Lainanottovaltuus vuodelle 2025 on 125,1 milj. euroa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pystyy käynnistämään investointisuunnitelmassa vuodelle 2025 hyväksytyt hankkeet, joista esimerkkinä Keravan vanhustenkeskus, erityistason lastensuojelulaitos, vammaisten erityisen vaativan palvelun yksikkö ja Myyrmäen perhekeskus.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon talousarvion menot (380,2 milj. euroa) sisältää HUS-palvelusopimuksen, ensihoidon, myrkytystietokeskuksen, hammaslääkäreiden erikoistumisopetuksen sekä lääkärihelikopteritoiminnon.
HUS-yhtymä laskuttaa talousarvion mukaisesti. Raamin sisällä toteutetaan vuoden lopussa tasausmenettely, jossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki tasaavat laskutusta palveluiden suhteellisen käytön mukaisesti. HUS laskutuksen ennuste perustuu siis arvioon alueiden välisestä suhteellisesta palvelukäytöstä ja siten pitää sisällään epävarmuuksia.
Vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa HUS-yhtymän talousarvion ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Mikäli vuoden 2024 tasoinen erikoissairaanhoidon käyttö jatkuu, eikä erityisen kalliita potilaita synny enempää, on mahdollista, että erikoissairaanhoito pysyy budjetissaan tai jopa alittaa sen.
Koko vuoden ennusteen osalta epävarmuutta luo HUS-yhtymän mahdollisen yli- tai alijäämän käsittely hyvinvointialueen taloudessa, joko kustannuksia lisäten (alijäämä) tai niitä vähentäen (ylijäämä).
Päivystyksen menot sisältyvät HUS-yhtymän raamiin, mutta eivät sisälly hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintakatteeseen, vaan ovat budjetoitu terveydenhuoltoon.
Hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa
Hyvinvointialueen menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan ylittävän talousarvion 4,0 miljoonalla eurolla ja tuottojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 8,4 miljoonalla eurolla. Toimintakate ennustetaan toteutuvan 4,4 miljoonaa euroa parempana kuin talousarvio.
Poikkeamat toimialoittain
-
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla menojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 0,6 milj. eurolla, johtuen pääosin henkilöstövuokrauksesta.
-
Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla tulojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 2,5 milj. eurolla, johtuen vammaispalvelujen kuljetuspalvelujen tuotoista ja HVA-laskutuksesta. Toimintamenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 4,9 milj. eurolla. johtuen asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palveluiden ylityksestä mm. kuljetuspalveluista, henkilöstövuokrauksesta sekä vammaisten asumispalveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa.
-
Vanhuspalvelujen toimialalla toimintatuottojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 1,2 M€ johtuen kotihoidon maksuista ja hoitopäivämaksuista. Toimintamenojen ennakoidaan alittavan talousarvion 0,4 milj. milj. euroa johtuen pääosin henkilöstövuokrauksen käytöstä.
-
Terveydenhuollon palvelujen toimialalla toimintatuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 0,6 milj. eurolla. Toimintamenojen ennakoidaan ylittyvän 0,4 milj. eurolla, johtuen muiden vuokrien ylityksestä.
-
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintatuottojen ennakoidaan toteutuvan noin 2,1 milj. euroa talousarviota pienempänä, koska HUSn maksama ensihoidon yhteistoimintaosuus ei toteudu suunnitellun mukaisesti. Toimintamenojen ennakoidaan ylittyvän 1,4 milj. eurolla, johtuen ensihoidon sopeutustoimista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotanto
Hyvinvointialueen henkilöstötilanne on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi. Rekrytointitarvetta on selvästi aiempaa vähemmän, ja hakijoiden määrät hakua kohden ovat kaksinkertaistuneet.
Palvelujen saatavuus on useissa palveluissa hyvällä tasolla, mutta nuoren mielenterveyspalvelujen tarve ylittää tarjonnan. Terveysasemapalvelujen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta pyritään parantamaan esimerkiksi käyttöön otetulla omatiimimallilla. Erikoissairaanhoidossa ei ole muodostunut siirtoviivepäiviä.
Vuoden 2025 ensimmäisen vuosikolmanneksen perusteella valtuuston talousarvioon asettamista tavoitteista suurimman osan (9/15) arvioidaan saavuttavan täysin niille asetetut tavoitetasot vuoden 2025 aikana. Kestävän talouden, yhdessä toimimisen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamisen painopisteille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutumassa suunnitellusti. Perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sekä pelastustoimen saatavuuden parantaminen vaatii vielä työtä tiukkojen tavoitetasojen saavuttamiseksi. Parantuneesta henkilöstötilanteesta huolimatta lähtövaihtuvuus ja työnantajan houkuttelevuus eivät tämän hetken arvioin mukaan täysin saavuttane asettuja tavoitetasoja.