Aluehallitus, kokous 23.9.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 231 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämistä sekä digisyrjäytymiseen puuttumista ja ehkäisemistä

VAKEDno-2025-1729

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen

Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite "Kehitetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä puututaan ja ehkäistään digisyrjäytymistä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 17 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii alueellemme digisyrjäytymisen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Tämän lisäksi esitämme,​ että hyvinvointialueelle palkataan esteettömyys-​ ja saavutettavuuskoordinaattori sekä perustetaan esteettömyys-​ ja saavutettavuustyöryhmä.  

Hyvinvointialueen viestinnän pitäisi olla saavutettavaa,​ selkeää sekä monikanavaista ja -​kielistä. Hyvinvointialueen palveluista on silti asukkaan vaikeaa,​ joskus jopa mahdotonta,​ saada tietoa kasvokkain tai puhelimitse. Lisäksi asukkaalla saattaa olla vaikeuksia käyttää hyvinvointialueen sähköisiä palveluita. Useissa arjen toiminnoissa on välttämätöntä käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuekin pyrkii lisäämään digitaalisia asiointikanavia ja digitaalisia palveluita. Digitaalisista palveluista haetaan ratkaisua muun muassa henkilöstöpulaan. 

Digipalveluiden käyttö vaatii käyttäjiltään laitteiden omistamista ja osaamiskykyä. Lisäksi digipalveluiden käyttäminen vaatii käyttäjältään toimintakykyä ja kielitaitoa,​ joiden puuttuminen aiheuttaa digitaalista syrjäytymistä.  Silloin ei e yhdenvertaisuus yhteiskunnassamme toteudu. 

Suurin digitaalista syrjintää yhteiskunnassamme kokeva väestöryhmä ovat ikäihmiset,​ jotka eivät enää välttämättä selviä arjen asioinneista,​ koska niissä tarvitaan digitaalisia laitteita. Digitaalista syrjintää voivat kokea myös nuoremmat ihmiset. Heillä esimerkiksi vammaisuus,​ kielitaidottomuus tai yksinkertaisesti oikean palvelun löytäminen voivat aiheuttaa esteitä digitaalisten palveluiden käytössä. Suomessa arvioidaan olevan yli miljoona digisyrjäytynyttä ihmistä. He ovat ihmisiä,​ jotka eivät pysty digitaalisia laitteita käyttämään.  

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat velvoitettuja opastamaan omien digipalveluidensa käytössä,​ mutta niillä ei ole velvollisuutta antaa muuta tukea. Jos haluamme käyttöömme digitalisaation hyödyt niin meidän oltava valmiita käsittelemään myös sen haittoja. 

Me allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella laaditaan toimenpideohjelma digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Suunnitelman tulee sisältää toimenpide-​ehdotuksia digitaalisen syrjäytymiseen puuttumiseksi ja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpideohjelman sen toimeenpanolle tulee nimetä vastuutaho ja tavoite aikataulu. Hyvinvointialueen tulee laatia ohjelma yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien,​ järjestöjen,​ vammais-​ ja vanhusneuvostojen,​ monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön neuvottelukunta pitää ottaa mukaan ohjelman laatimiseen,​ toteuttamiseen ja seurantaan.  

Esteettömyys ja saavutettavuus on asukkaiden oikeuksia.  Hyvinvointialueen toiminnan tulee olla esteetöntä ja saavutettavuus. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat kaikille hyödyksi,​ eivätkä kenellekään haitaksi. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät ikäihmisiä,​ vammaisia ihmisiä,​ lapsiperheitä sekä niitä,​ jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.  

Me allekirjoittaneet ehdotamme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustaa esteettömyys-​ ja saavutettavuuskoordinaattorin toimen. Tämän koordinaattorin tehtävänä on yhdessä alueen järjestöjen,​ kokemusasiantuntijoiden sekä vammais-​ ja vanhusneuvostojen kanssa kehittää hyvinvointialueen toiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Koordinaattori voisi myös vetää hyvinvointialueelle perustettavaa esteettömyys-​ ja saavutettavuustyöryhmää. Me allekirjoittaneet esitämme siis myös esteettömyys-​ ja saavutettavuustyöryhmän perustamista hyvinvointialueelle."

Aluehallitus on kokouksessaan 15.4.2025 § 98 päättänyt merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Digitaaliset palvelut täydentävät hyvinvointialueen fyysisiä palveluita, eivät korvaa niitä kokonaan. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä pyritään aina huomioimaan erilaiset käyttäjäryhmät sekä niiden mahdolliset rajoitteet. Suunnittelussa käytetään käytettävyyden ja palvelumuotoilun asiantuntijoita, jotta järjestelmien käyttö olisi mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Havaittuihin poikkeamiin ja asiakaspalautteeseen reagoidaan aina mahdollisimman nopeasti.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on huomioinut verkkosivuillaan EU:n esteettömyysdirektiivi (2019/882), jonka tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita – myös henkilöille, joilla on toimintarajoitteita. Lait tulivat voimaan 1.2.2023, ja niiden soveltaminen alkoi pääosin 28.6.2025. Tämän jälkeen esimerkiksi verkkosivujen on täytettävä esteettömyysvaatimukset, joka pitää sisällään myös saavutettavuusvaatimuksen.  

Aluehallituksessa 28.2.2023 § 47 hyväksytyissä hyvinvointialueen yleisissä viestinnän ja tiedottamisen periaatteissa todetaan, että “noudatamme saavutettavuusvaatimuksia verkkosisällöissä, ja teemme sisällöt verkko edellä -ajattelulla.” Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen verkkosivujen sisällöt ovat esteettömiä, tämä toteutuu automaattisesti sivupohjien ja hakutoimintojen kautta. 

Esteettömyysdirektiivin vuoksi hyvinvointailue ei vie enää PDF-tiedostoja 28.6.2025 jälkeen verkkosivuille, vaan sisältö toteutetaan sivuna. Pois lukien lomakkeet ja esteettömänä toteutetut PDF-tiedostot, jotka tehdään graafikoiden toimesta esteettömiksi.  

Samaisissa periaatteissa todetaan viestinnän monikanavaisuudesta seuraavaa: “otamme huomioon ihmiset, jotka eivät käytä verkkosisältöjä. Hyödynnämme mm. paperitiedotteita ja lehti-ilmoituksia.” 

Hyvinvointialueen viestintä on saavutettavaa, selkeää sekä monikanavaista ja -kielistä. Viestintä huomioi yhdessä toimialojen kanssa viestin kohderyhmän jo viestintää suunnitellessa. Näin nämä yllä kerrotut seikat tulevat huomioiduksia. Viestintä keskittyy erityisesti kohderyhmiin, joissa viesti on kohdistettu ikäihmisille, vammaisille, lapsiperheille tai heille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Esimerkiksi terveydenhuollon keskeisimmät asiakasohjeet on toteutettu selkokielellä ja sisältöä tukevaa infografiikkaa hyödyntäen paperisina esitteinä. Näistä ohjeista on toteutettu tarvittavat kieliversiot ja sisällöt on toimitettu myös Vantaa ja Keravan alueella toimiville kieliyhdistyksille jaettaviksi. 

Hyvinvointialueen viestintä tekee yhteistyötä Selkovantaalainen-lehden kanssa. Lehti jaellaan 90 000 kotitalouteen Vantaan alueella ja sen lukijaprosentti on 58. Lehti tavoittaa erityisen hyvin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoiden äidinkieli on tyypillisimmin venäjä, somali, arabia ja suomi. Lehteen tehtyjä selkosisältöjä hyödynnetään myös muussa viestinnässä; niitä on jaeltu esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä, ja tarjottu Keravan kaupungille hyödynnettäväksi. 

Keväällä 2024 ja 2025 viestintä laati kaikkiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotitalouksiin viranomaisjakeluna jaetun VAKE-julkaisun, jossa esiteltiin paperimuodossa hyvinvointialueen palveluita ja toimintaa.  

Viestintä on kartoittanut Vantaan ja Keravan alueen kieliyhdistykset ja järjestöt, ja on aloittamassa tiiviimpää yhteistyötä heidän kanssaan hyvinvointialueen viestinnän tiimoilta. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen digitaalisessa asiakas- ja potilasviestinässä käytetään pääsääntöisesti Apotti-järjestelmän Maisa-portaalia ja -mobiilisovellusta. Maisaa kehitetään yhteistyössä Apotti Oy:n, teknologiatoimittaja Epicin sekä muiden käyttäjäorganisaatioiden -Helsinki ja HUS kanssa. Kehitysprosessissa pyritään aina varmistamaan käytettävyysvaatimukset ja erityisryhmien tarpeet. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää:  

  1. antaa Elina Nykyrille ja 17 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen; 

  1. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimus- ja valituskielto

Tähän päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa hakea muutosta.
(Laki hyvinvointialueesta 141 §)