Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Gashaw Bibanin valtuustoaloite “Lastensuojelun perhetyön laajentaminen ja perheenyhdistämisen resurssien lisääminen”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Tausta: Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun tarve on kasvanut monista uudistustoimenpiteistä huolimatta. 2024 marraskuussa oli 716 lasta tai nuorta huostaanotettuina, mutta vain harva heistä pääsee takaisin kotiin asumaan. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat pääosin syynä lasten huostaanottoihin. Huostaanoton aikana vanhemmille tarjottava tuki ei ole ollut riittävää.
Ehdotus: Perheen jälleenyhdistämisen prosessia tulee kehittää siten, että jo sijoitetun lapsen vanhemmuuden tukeen suunnataan resursseja nykyisestä 6 kuukauden periodista 1 vuoden periodiin. Resurssien lisäämisellä voimme varmistaa, että vanhemmat saavat tarvittavaa tukea ja apua, mikä mahdollistaa lasten palaamisen kotiin.
Evästeitä päätöksenteon tueksi:
Koulutus ja työllisyys: Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Työpaikkojen luominen ja mahdollisuuksien lisääminen voivat vähentää näitä haasteita.
Kotoutuminen: Suomen kielen ja palvelujärjestelmän tuntemus ovat tärkeitä uusien perheiden vastaanottamisessa ja tukemisessa.
Vanhemmuuden tukeminen: Vanhempien kasvatusroolin ja vastuun korostaminen on tärkeää lasten hyvinvoinnin kannalta.
Yhteisöllisyys: Uuden ajan yhteisöllisyyden tukeminen voi tarjota perheille tarvittavaa tukea ja verkostoja.
Palveluiden saavutettavuus: Erityisesti nuoret hakeutuvat palveluiden piiriin liian myöhään. Varhainen tuki on tärkeää. Nuoria ohjattava avun piiriin riittävän ajoissa.
Perheiden hyvinvointi: Harrastusten tukeminen, kaupunkiympäristön kehittäminen, valaistus, turvallisuus ja viihtyvyys ovat keskeisiä perheiden hyvinvoinnin kannalta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että lastensuojelun perhetyötä laajennetaan erityisesti perheiden yhdistämiseksi ja hyvinvointialueemme laatii pikaisesti systeemisiä muutoksia tukemaan siirtymää."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 15.4.2025 § 102 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi. Huostassapito on lopetettava heti, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännöissään korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä, joka on lopettava niin pian kuin olosuhteet sallivat ja jonka aikana käytettävien toimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämistavoitteen kanssa.
Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Sijaishuollon päättyminen ja lapsen palaaminen kotiin merkitsee uutta suurta muutosta lapsen ja koko perheen elämässä. Pitkään jatkuneen huostassapidon ja sijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti. Huostaanottoon johtaneet syyt ovat usein kehittyneet pidemmän ajan ja tyypillisesti myös useamman ongelman yhteisvaikutuksesta, jolloin myös niiden tosiasiallinen ja pysyvä poistuminen edellyttää laajaa ja huolellista arviointia.
Lapsen kotiuttamisen tulee aina tapahtua suunnitellusti. Sijaishuollon aikana edellytyksiä kotiuttamiselle tarkastellaan säännöllisesti ja yhtenä keinona kotiuttamisen arvioinnille toimivat säännölliset kotiharjoittelut. Usein on perusteltua, että ennen lopullista huostassapidon lopettamista lapsi sijoitetaan kotiin vanhempansa hoidettavaksi niin sanottuun koekotiutukseen. Koekotiutuksen kesto voi lain mukaan olla enintään kuusi kuukautta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa on nostettu yhdeksi tavoitteeksi perheen jälleenyhdistämisen vahvistaminen ja jälleenyhdistämisen prosessin kehittäminen. Osana uudistusohjelman toimenpiteitä perheen jälleenyhdistämisen edistämiseen käytettäviä palveluja ja resursseja on kehitetty ja uudelleenorganisoitu. Kehittämistyön tavoitteena on ollut aiempaa systemaattisempi asiakassegmentointi sekä henkilöstöresurssin tehokas käyttö, jotta perheet saisivat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti myös jo sijoituksen aikana. Keskeistä perheen jälleenyhdistämisten vahvistamisessa on se, että jo sijoituksen alussa määritellään yhdessä vanhempien kanssa ne seikat ja keinot, joilla lapsen kotiinpaluuta voidaan edistää.
Osana jälleenyhdistämistyöskentelyn vahvistamista ja palvelurakenteen uudistamista Perheiden erityispalvelujen Kuntouttavan sijaishuollon yksikköön kuulunut nuorten itsenäistymisen tuen tiimi siirrettiin osaksi Kotiin vietäviä palveluja, jotta kotiin vietävien palvelujen koordinointi ja palvelujen kehittäminen yhdenmukaistuisivat. Samalla nuorten MDFT-terapiapalvelut yhdistettiin toiminnallisesti samaan tiimiin. Nuorten itsenäistymisen tuen tiimillä oli ennen uudistusta ollut vastuullaan erilaisia palveluja, kuten nuorille suunnattu perheen jälleenyhdistämisen tuki ja nuorten itsenäistymisen tuki itsenäistymisasunnoissa. Palveluprosessien kestot olivat varsin pitkiä, jopa muutaman vuoden mittaisia, ja tästä johtuen palveluun pääsy ruuhkautui.
Palvelujen uudistamisen yhteydessä nuorten itsenäistymisasunnoista luovuttiin ja perheen jälleenyhdistämisen tuen palvelun kestoksi määriteltiin kuusi kuukautta, joka vastaa lainsäädännön mukaista niin sanotun “koekotiutuksen” kestoa. Jälleenyhdistämistyöskentelyn aikana arvioidaan edellytyksiä huostaanoton lopettamiselle, toisin sanoen voidaanko arvioida huostaanoton johtaneiden syiden ja perusteiden poistuneen pysyvästi siten, että lapsen kotiuttaminen on lapsen edun mukaista. Työskentelyssä arvioidaan myös perheen itsenäistä toimintakykyä arjessa sekä sitä, millaisesta tukea lapsi ja perhe jatkossa tarvitsee. Mikäli tarvetta jatkotuelle on, järjestetään lapselle ja perheelle tarvittavat tukitoimet osana lapsen jälkihuoltoa asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla. Osana jälkihuoltoa voidaan järjestää samoja palveluja, joita lastensuojelulla muutoinkin on käytössään, kuten esimerkiksi tehostettua perhetyötä.
Perheen jälleenyhdistämisen tukea järjestetään myös muissa palveluissa kuin perheen jälleenyhdistämisen tuen tiimissä. Erityisen haastavissa tilanteissa perheen jälleenyhdistämisen tueksi voidaan järjestää esimerkiksi MDFT-terapiaa. Erityisesti pienempien lasten kohdalla perheen jälleenyhdistämisen arviointi ja tuki saatetaan toteuttaa siten, että koko perhe osallistuu ympärivuorokautiseen perhekuntoutukseen, jossa perheen tilannetta ja arjen toimintakykyä voidaan arvioida ja tukea kokonaisvaltaisesti. Myös hyvinvointialueen tehostetun perhetyön tiimeillä on osaamista perheen jälleenyhdistämisen arviointiin ja tukeen.
Perheen jälleenyhdistäminen ja huostaanoton lopettaminen edellyttävät useimmiten moniammatillista yhteistyötä ja myös vanhemmille suunnattuja palveluja, kuten mielenterveys- ja/tai päihdepalveluja. Osana perheen jälleenyhdistämistä tehdäänkin tiivistä yhteistyötä niin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kuin koulujen ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi perhekuntoutuksen ja neuvolapalvelujen sekä lastensuojelun ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen välistä yhteistyötä on kehitetty aktiivisesti.
Vastauksena valtuustoaloitteeseen Lasten, nuorten ja perheiden toimiala toteaa, että tällä hetkellä perheen jälleenyhdistämisen tukeen käytettävät resurssit ovat riittävät asiakkaiden tarpeenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen järjestämiseksi. Toimiala arvioi ja kehittää jatkuvasti sekä lastensuojelun sosiaalityötä että perheen jälleenyhdistämisen tuen palveluja niin toimialan sisällä kuin yli sektorirajojen. Osana arviointia seurataan myös palvelun kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta sekä palvelun vaikuttavuutta. Mikäli asiakkaiden tarpeet edellyttävät, tarkastellaan käytettävissä olevia resursseja ja palvelun kestoa uudelleen.
__________________________________
Hallintosäännön 132 §:n mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä ja se on annettava aluevaltuustolle tiedoksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 aluevaltuutettua, minkä johdosta valtuustoaloitteen vastaus ei etene aluevaltuuston käsiteltäväksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.