Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite “Voitontavoittelusta luovuttava lastensuojelussa ja sijaishuollossa”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että lastensuojelussa, erityisesti sijaishuollolla on mahdollista harjoittaa voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Laskun kuittaavat pääasiassa hyvinvointialueet eli veronmaksajat. Nämä resurssit olisivat paremmassa käytössä sijaishuollon vahvistamisessa, perhetyössä ja muissa ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Lasten sijaishuolto maksaa yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa. Samalla alan liiketoiminta keskittyy jatkuvasti, kun suuret sote-yhtiöt ostavat pois markkinoilta pieniä yrityksiä.
Tämä on ongelmallista paitsi taloudellisessa, myös eettisessä mielessä. Pahimmillaan liiketaloudelliset näkökohdat voivat luoda perusteen sijaishuoltosopimusten purkamiselle. Näin syntyy ristiriita yrityksen voitontavoittelun ja lapsen edun välille.
Lastensuojelun keskusliiton tekemän selvityksen mukaan lastensuojelun keskeisten tunnuslukujen kehitys on viime vuosina huolestuttava. Kiireellisten sijoitusten ja tahdonvastaisten huostaanottojen määrät ovat jatkuvassa kasvussa, samoin lastensuojelun kustannukset.
Pääasiassa ongelmaan pitää puuttua lainsäädännöllä. Hyvinvointialueella on kuitenkin paljon vapauksia ja keinoja valita palveluidensa tuotantotapoja. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä mahdollisimman pitkälle luopua yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytössä sijaishuollon palveluissa. Perheet ja järjestöt eivät kuulu tähän kategoriaan.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii aikataulun ja ohjelman, jolla se asteittain luopuu yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytöstä lastensuojelun sijaishuollossa ja rakentaa samalla omia sijaishuollon palveluita, myös esimerkiksi yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 15.4.2025 § 101 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Lastensuojelun tavoitteena on turvata lasten oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lapsille ja perheille pyritään tarjoamaan tukea mahdollisimman varhain, jotta lastensuojelun raskaimmilta toimenpiteiltä eli kodin ulkopuolisilta sijoituksilta vältyttäisiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on osana uudistusohjelmaa panostettu sekä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin että lastensuojelun avohuollon palveluihin sijoitusten ehkäisemiseksi. Erityisesti nuorten kiireellisten sijoitusten vähentämisessä on jo onnistuttu mutta uusien huostaanottojen määrässä uudistusohjelman toimenpiteet näkyvät todennäköisesti viiveellä.
Sijaishuollon palvelujen osalta oman ja ostopalvelutuotannon suhde on seuraava:
Hyvinvointialueen käyttämien ostopalveluyksiköiden joukossa on sekä voittoa tavoittelemattomia että voittoa tavoittelevia yksiköitä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun sijaishuollon palveluhankintojen arvioitu arvo ylittää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoille asetetun kynnysarvon 400 000 euroa. Mikäli hankinta ylittää 400 000 euron kynnysarvon, hankintayksikön tulee tehdä kilpailutus hankintalain 12 luvun mukaisesti.
Hankintalain 2 §:ssä todetaan lain tavoitteista seuraavaa: "Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tässä laissa tarkoitetut kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys."
Hankintalain mukaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on kohdeltava kaikkia, sekä voittoa tavoittelevia että voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Lisäksi hyvinvointialueen tiukassa taloustilanteessa on huomioitava taloudelliset näkökulmat. Ostopalveluhankintojen näkökulmasta luopuminen yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten käytöstä ei ole lainsäädännöllisesti mahdollista eikä kokonaistaloudellisesti edullisintakaan.
Sijaishuollon palvelujen laadun osalta ostopalvelutuotanto ei ole välttämättä laadullisesti heikompaa verrattuna omaan tuotantoon. Laadunvalvonnan näkökulmasta voidaan myös todeta, että yksityisellä palveluntuottajalla on lähtökohtaisesti vahva intressi korjata toiminnassa havaitut virheet ja poikkeamat, sillä heihin voi kohdistua sopimuksellisia sanktioita palvelutuotannon virheistä ja poikkeamista. Yksityisen palvelutuotannon haasteena on kuitenkin se, että yksityisellä palveluntuottajalla on mahdollisuus valikoida asiakkaansa. Tämä vaikeuttaa osaltaan laadullisten ja toiminnallisten tuotantotapojen vertailua. Sijoitettujen lasten moninaiset ja yksilölliset tarpeet huomioiden palvelutuotannon tulee olla mahdollisimman monipuolista, jotta palveluvalikoimasta löytyy kunkin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava sijaishuoltopaikka.
Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on vahvistaa sekä perhehoidon että laitoshoidon oman tuotannon osuutta. Perhehoidon vahvistamiseksi tehdään pitkäjänteistä kehittämistyötä muun muassa perhehoitajille järjestettävän tuen ja uusien perhehoitajien rekrytointien osalta. Uusien perhehoitajien valmennuksia on lisätty ja myös sukulaissijaisvanhemmille on räätälöity oma sijaisperhevalmennus. Perhehoitajille on tarjolla erilaista tukea, kuten sosiaaliohjaajan tukea sijoituksen alkuvaiheessa, työnohjausta, mentorointia, vertaistukea ja täydennyskoulutusta sekä erilaista virkistystoimintaa.
Oman laitoshoidon volyymin lisääminen ei tapahdu nopeasti. Laitosten perustaminen edellyttää tarkoitukseen sopivia tontteja ja/tai vapautuvia kiinteistöjä sekä lainanottovaltuuksia valtiolta. Hyvinvointialue on tehnyt Vantaan kaupungille tonttihakemuksen keväällä 2025. Lastensuojelulaitokseen sijoitettavien lasten määrä on lainsäädännöllä rajattua. Yhdelle osastolle voidaan sijoittaa enintään 7 lasta ja samalla tontilla olevan rakennuksen osastoille yhteensä enintään 24 lasta. Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi kahden uuden lastensuojelulaitoksen (3-osastoinen ja 2-osastoinen) perustaminen vuoteen 2030 mennessä. Valtio on myöntänyt lainanottovaltuudet 3-osastoiselle laitokselle. Laitosten suunnittelu on parhaillaan käynnissä yhteistyössä tilakeskuksen ja järjestämisen tuen yksikön kanssa. Laitoskapasiteettia ollaan lisäksi valmiina vahvistamaan myös jos Vantaan tai Keravan alueelta vapautuu tarkoitukseen sopivia kiinteistöjä.
Hyvinvointialue tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseksi. Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on Etelä-Suomen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sekä HUS:n kanssa toteutettava hanke, jonka osatavoitteena on hybridimuotoisen integroidun lastensuojelun laitoshoidon toimintamallin kehittäminen. Hankkeen yhteydessä perustetaan erityisen huolenpidon osasto ensivaiheessa Helsingin kaupungin laitoshoitoon, johon myös muilla Etelä-Suomen YTA-alueen hyvinvointialueilla on mahdollista sijoittaa erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia. Lisäksi hyvinvointialueen lastensuojelu on aktiivisesti mukana YTA-alueen sosiaalihuollon yhteistyöryhmässä, jossa kartoitetaan keinoja ja mahdollisuuksia kehittää sijaishuollon palveluja YTA-tasoisesti.
Huomioiden hankintalain velvoitteet sekä tarpeen saada sijoitetuille lapsille monipuolisesti heidän tarpeisiinsa vastaavia sijaishuoltopaikkoja, ei yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytöstä luopuminen ole lastensuojelun sijaishuollossa lainsäädännöllisesti mahdollista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on sitoutunut uudistusohjelmassaan lisäämään omia sijaishuollon palveluita vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialue tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa sijaishuollon palvelujen kehittämiseksi valtakunnallisesti.
__________________________________
Hallintosäännön 132 §:n mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä ja se on annettava aluevaltuustolle tiedoksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua, minkä johdosta valtuustoaloitteen vastaus ei etene aluevaltuuston käsiteltäväksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.