Perustelut
Asian valmistelija: vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Aluevaltuuston kokouksessa 2.2.2026 § 12 jätettiin Anu Hallin ja Ulla-Maija Kopran valtuustoaloite "Kotona asuvien ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja toteutuksen terävöittäminen". Valtuustoaloitteen on Hallin ja Kopran lisäksi allekirjoittanut 32 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
“Suomen ikärakenne on murroksessa, ja erityisesti yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti. Muutos on jo tunnistettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, mutta ikäihmisten palveluissa on entistä vahvemmin varmistettava oikea-aikaiset, laadukkaat ja asiakkaiden tarpeisiin aidosti vastaavat hoivapalvelut. Oikea-aikaisuus ja todellinen palveluntarve on myös ihmisarvokysymys, sillä jokaisella on oikeus tulla hoidetuksi ajoissa, kunnioittavasti ja siten että hänen arvokkuutensa säilyy.
Hyvinvointialueen vastuulla on huolehtia siitä, että palvelut järjestetään heidän todellista terveydentilaansa vastaavaksi. Käytännössä on kuitenkin toistuvasti ollut havaittavissa tilanteita, joissa palvelutarpeen arviointi tehdään liian myöhään tai se ei anna riittävän tarkkaa kuvaa asiakkaan toimintakyvystä ja alentuneen toimintakyvyn riskeistä. Tämän seurauksena palvelua ei kohdenneta oikealla tavalla, ja vanhusten riski joutua tapaturmiin ja/tai toimintakyvyn nopeaan heikkenemiseen kasvaa.
Kun palvelutarve arvioidaan ajoissa, voidaan näin ehkäistä päivystyskäyntejä, raskaita sairaalahoitoja ja ennenaikaista ympärivuorokautista hoivaa, jotka ovat järjestelmän kalleimpia palveluja. Tämän lisäksi vanhukset joutuvat pahimmassa tapauksessa pompottelun kierteeseen kodin, terveyskeskuksen ja sairaalan välille.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella:
1. Kehitetään kotona asuvien ikäihmisten palvelutarpeen arviointia ottamalla käyttöön entistä systemaattisempi ja riittävän tarkka palvelutarpeen arviointimenetelmä.
2. Määrätään arvioinnit tehtäväksi jatkossa aiempaa aikaisemmassa vaiheessa ja lisäksi säännöllisin väliajoin, erityisesti riskiryhmille. Myös kriisihoitoon pääsyn kriteereitä tulee edellä mainittuja seikkoja huomioiden tarvittaessa alentaa.
3. Varmistetaan, että kotiin vietävät palvelut vastaavat arvioinnissa todettua palveluntarvetta, ja että palvelutasoa voidaan lisätä ilman viiveitä.
4. Selvitetään ja otetaan käyttöön tutkimustietoon perustuvia menetelmiä, joilla voidaan parantaa arvioinnin seurannan tehokkuutta. Tässä esimerkkinä moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen.
5. Yhteistyö terveydenhuollon, kotihoidon ja sosiaalipalvelujen välillä niin, että tieto terveydentilan muutoksista siirtyy reaaliaikaisesti ja laukaisee arvioinnin automaattisesti. Yhteistyön ja tiedottamisen on oltava saumattomasti toimivaa myös ikäihmisen omaisten suuntaan.
Aloitteen tavoitteena on nopeampi palvelutarpeenarviointi, joka vähentää tapaturmia, turvaa paremman toimintakyvyn ja mahdollistaa turvallisemman asumisen kotona. Mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista, on vanhukselle kyettävä osoittamaan ympärivuorokautinen hoito viivytyksettä”.
Aluehallitus päätti kokouksessaan 10.2.2026 § 33 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 2.8.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vanhusasiakkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa Seniorineuvonta, johon saa yhteyden arkisin puhelimitse sekä voi tehdä yhteydenoton ympäri vuorokauden sähköisesti (sähköposti, Maisa, chatbot). Lisäksi verkkosivujen chatbot ohjaa tiedon äärelle. Kiireellisiin puheluihin vastataan alle kuudessa minuutissa ja kiireettömissä takaisinsoitto tehdään viimeistään seuraavana arkipäivänä. Yhden yhteydenottokanavan malli tukee matalan kynnyksen asiointia sekä varhaista ohjausta ja palvelutarpeen tunnistamista. Seniorineuvonnasta viestitään aktiivisesti eri kanavissa, kuten palveluoppaissa, verkkosivuilla ja tilaisuuksissa.
Asiakasohjauksessa tehdään myös ennaltaehkäisevää etsivää ja löytävää vanhustyötä sekä koordinoidaan yhteistyötä eri verkostotoimijoiden kanssa (mm. kaupunki, järjestöt). 94,3 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan läheisverkoston, hyvinvointia tukevien kaupunkien ja järjestöjen palvelujen, vaikuttavien hyvinvointialueen palvelujen (esim. terveysasemat) tai muiden kevyiden palvelujen tai kotiin vietävien vanhuspalvelujen turvin. Huoli iäkkään henkilön tilanteesta voidaan ilmoittaa Seniorineuvontaan monikanavaisesti, myös terveyspalveluista, ja kaikki ilmoitukset käsitellään sekä ohjataan arvioinnin perusteella oikealle ammattilaiselle.
Palvelutarpeen arviointi käynnistyy heti yhteydenotosta, ja siihen pääsy toteutuu pääsääntöisesti 1–2 viikon kuluessa tai kiireellisissä tilanteissa viiveettä. Arviointi perustuu lainsäädäntöön ja kansallisiin ohjeisiin. Uusien asiakkaiden arvioinnit on keskitetty asiakasohjauksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon omaaville palveluohjaajille, erityissosiaaliohjaajille sekä sosiaalityöntekijöille, mikä varmistaa yhtenäiset toimintatavat. Arvioinnin keskeisenä työvälineenä käytetään RAI-arviointia, joka tuottaa systemaattista tietoa asiakkaan toimintakyvystä, voimavaroista ja palvelutarpeesta.
Jo palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tilannetta arvioidaan säännöllisesti vähintään puolivuosittain tai tarpeen muuttuessa. Arviointi tehdään moniammatillisesti ja palveluja mukautetaan vastaamaan asiakkaan ajankohtaista tilannetta. Jatkuva arviointi tukee kotiin vietävien palvelujen riittävyyttä ja ohjaa tarvittaessa kevyemmistä palveluista raskaampiin palveluratkaisuihin. Päätöksentekoa on sujuvoitettu vahvistamalla asiakasohjauksen viranhaltijaresursseja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on vahvistettu erityisesti kotiin vietävissä palveluissa (Liikkuva Sairaala, kotisairaala). Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaille tehdään vuosittaiset lääkäriarviot, ja akuutteihin tilanteisiin vastataan nopeasti, usein saman päivän aikana.
Kriisipalvelujen kehittäminen jatkossa on keskeinen painopiste. Tavoitteena on parantaa kriisitilanteiden ennakointia ja vastata niihin ensisijaisesti kotiin vietävillä palveluilla. Tarvittaessa hyödynnetään lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista tilanteissa, joissa kotiin vietävät palvelut eivät riitä. Kokonaisuutena vanhuspalvelujen asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi toteutetaan systemaattisesti, yhdenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Toimintaa ohjaavat lainsäädäntö, kansalliset suositukset sekä alueellisesti määritellyt palvelujen myöntämisen perusteet, joiden tavoitteena on turvata oikea-aikaiset, tarpeen mukaiset ja vaikuttavat palvelut ikääntyneille.