Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Gashaw Bibanin ja Antero Eerolan valtuustoaloite "Vantaa-Keravan hyvinvointialue ei hanki tuotteita tai palveluita, joita tuotetaan Israelin laittomissa siirtokunnissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Bibanin ja Eerolan lisäksi 12 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain kymmenien miljardien eurojen edestä, ja merkittävä osa näistä hankinnoista toteutetaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella on mahdollisuus edistää vastuullisuutta ja ihmisoikeuksia hankintakäytäntöjensä kautta.
Hyvinvointialueen strategiassa korostetaan vastuullisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Strategian mukaan hyvinvointialue toimii eettisesti ja kestävästi, edistää ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia, sekä edellyttää vastuullista toimintatapaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Hyvinvointialue on sitoutunut syrjimättömyyteen ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassaan.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Israelin siirtokuntatoiminta palestiinalaisalueilla on todettu laittomaksi. Yritykset, jotka toimivat näillä alueilla, osallistuvat siirtokuntien ylläpitämiseen ja laajentamiseen. YK:n yleiskokous hyväksyi syksyllä 2024 päätöslauselman, jossa kehotetaan jäsenvaltioita kieltämään tuonti Israelin laittomista siirtokunnista ja lopettamaan niiden toimintaa tukevat liiketoimet. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
Useat kaupungit ja julkiset toimijat, kuten Australian Sydney helmikuussa 2025, ovat jo linjanneet, etteivät ne tee yhteistyötä yritysten kanssa, jotka hyötyvät laittomista siirtokunnista tai osallistuvat ihmisoikeusloukkauksiin.
Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen hankintakumppanit noudattavat YK:n ihmisoikeusperiaatteita ja pystyvät osoittamaan tuotantoketjujensa vastuullisuuden. Tämä koskee erityisesti teknologiahankintoja ja muita strategisesti merkittäviä palveluita ja tuotteita.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue:
- Ei hanki tuotteita, palveluita tai raaka-aineita, jotka ovat peräisin Israelin laittomista siirtokunnista.
- Ei tee hankintoja yrityksiltä, jotka ovat osallisina siirtokuntatoimintaan tai muihin kansainvälisen oikeuden vastaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
- Sisällyttää vastuullisuus- ja ihmisoikeusperusteet osaksi hankintakriteereitään ja edellyttää toimittajiltaan läpinäkyvyyttä tuotantoketjujen osalta.
Tällä aloitteella Vantaa-Keravan hyvinvointialue voi osoittaa sitoutumisensa vastuullisuuteen, kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.10.2026 § 250 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä. Aluehallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen kokouksissaan 31.3.2025 § 87 sekä 26.5.2026 § 131. Aluehallitus päätti molemmissa kokouksissaan yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei hankkisi tuotteita, palveluita tai raaka-aineita, jotka ovat peräisin Israelin laittomista siirtokunnista, eikä tekisi hankintoja yrityksiltä, jotka ovat osallisina siirtokuntatoimintaan tai muihin kansainvälisen oikeuden vastaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Hyvinvointialue pitää aloitteessa esiin nostettuja ihmisoikeus- ja vastuullisuuskysymyksiä tärkeinä. Hyvinvointialueen strategiassa sekä muissa linjauksissa korostuvat vastuullisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja toiminnan eettisyys. Aloite liittyy näihin keskeisiin tavoitteisiin, ja sen taustalla oleva pyrkimys edistää vastuullisia hankintoja on hyvinvointialueen näkökulmasta perusteltu.
Samanaikaisesti hyvinvointialueen hankintoja ohjaa hankintalaki (1397/2016) sekä sitä täydentävä kansainvälinen ja EU-oikeudellinen sääntely. Hankintalain mukaan hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä noudatettava avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Lisäksi hyvinvointialuetta sitoo julkisia hankintoja koskeva WTO:n GPA-sopimus, jonka mukaisesti sopimusvaltioista tulevia tarjoajia on kohdeltava yhdenvertaisesti suhteessa EU:n sisäisiin toimijoihin. GPA-sopimus rajoittaa mahdollisuuksia rajata tarjoajia tai tuotteita hankintamenettelyistä niiden alkuperään liittyvien tekijöiden perusteella. Tämä asettaa reunaehtoja myös aloitteessa esitettyjen tavoitteiden toteuttamistavoille.
Valtuustoaloitteessa esiin nostettu kysymys koskee nimenomaan tuotteita ja palveluita, jotka ovat peräisin kansainvälisen oikeuden vastaisiksi katsotuista Israelin siirtokunnista. Siirtokunnista peräisin olevat tuotteet on EU:ssa merkittävä kuluttajille siten, että niiden alkuperä voidaan erottaa Israelin alueella tuotetuista tuotteista (Euroopan komission tulkintaohje 2015/C 375/05 sekä EU-tuomioistuimen ratkaisu C‑363/18).
Vaikka tuotteiden alkuperä on näin ollen tietyin edellytyksin tunnistettavissa, voimassa oleva hankintalainsäädäntö ei tällä hetkellä tarjoa yksiselitteistä oikeusperustetta sulkea tarjoajia tai tuotteita tarjouskilpailuista pelkästään sillä perusteella, että ne liittyvät laittomiksi katsottuihin siirtokuntiin. Tällainen rajaus edellyttäisi tuekseen joko hankintalain mukaisia poissulkemisperusteita tai suoraan sovellettavaa EU:n tai YK:n pakotepäätöstä. Tämän vuoksi hyvinvointialueella ei ole nykyisen sääntelyn puitteissa mahdollisuutta toteuttaa aloitteessa esitettyä rajausta sellaisenaan.
Tästä huolimatta hyvinvointialue voi ja sen tulee edistää vastuullisia hankintoja lain sallimissa rajoissa. Hyvinvointialue on jo sisällyttänyt hankintoihinsa eettisiä periaatteita ja vastuullisuusvaatimuksia, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, työelämän perusoikeuksia ja toimitusketjujen läpinäkyvyyttä.
Vastuullisuusvaatimuksia on jo nykyisellään hankintastrategian ja hankintaohjeen mukaisesti huomioitu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankinnoissa ja kilpailutuksissa hankintakohtaisesti soveltuvin osin. Tätä työtä halutaan jatkaa ja kehittää edelleen. Hankintapalvelut ovat perustaneet erillisen vastuullisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on vuoden 2026 aikana muodostaa vastuullisuuden toimintamalli ja kehittää kategoriakohtaiset vastuullisuuskriteerit, joita voidaan hyödyntää eri hankinnoissa.
Hyvinvointialue pitää tärkeänä hankintojen vastuullisuuden vahvistamista ja kehittää omia toimintatapojaan tämän tavoitteen edistämiseksi. Lisäksi hyvinvointialue seuraa aktiivisesti kansallisen ja EU-tason sääntelyn kehitystä.